Kaikki omat sijoitukseni ovat passiivisia sijoituksia. Mistä passiivisessa sijoitammisessa on oikein kyse? Aktiivisella sijoittamisella tarkoitetaan esimerkiksi osakepoimintaa tai osakerahastoja. Osakerahastossa ammattilainen käy aktiivisesti kauppaa saadakseen parhaimman mahdollisen tuoton rahoillesi. Kuulostaa hyvältä. Tutkimusten mukaan passiivinen sijoittaminen on kuitenkin huomattavasti tehokkaampaa. Mistä tämä johtuu? Otetaan esimerkkinä käyttämämme aktiivinen osakerahasto. Tuottojasi rahastossa syövät mm. salkunhoitajan palkkiot, rahasto joutuu pitämään osan varoistaan käteisenä (ei kerrytä korkoa korolle), hallinnointipalkkiot, merkintä- ja lunastuspalkkiot, kaupankäyntikulut, tilinhoito- ja pankkikulut sekä mahdolliset tuottopalkkiot. Muun muassa näistä syistä johtuen suurin osa (n. 95%) rahastoista häviää indeksille. Joka vuosi jokunen rahasto päihittää indeksin, mutta ne ovat yleensä joka vuosi eri rahastot. Koska tutkimusten mukaan indeksiä on erittäin vaikeata päihittää, edes ammattilainen ei siihen pysty, on parempi liittoutua indeksin kanssa. Ja tämä on passiivisen sijoittamisen ydin!
Passiivinen sijoittaminen on siis nimensä mukaisesti passiivista sijoitustoimintaa, yleensä johonkin indeksiin joita on tuhansia. Sen sijaan että sijoittaja ostaisi yksittäisiä osakkeita, ostaa hän koko indeksin sisältöineen. Yksi esimerkki indeksistä on OMXH25, joka pitää sisällään Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta osaketta. Ostamalla tätä indeksiä tulet ostaneeksi indeksin sisällään pitäviä 25 eri yhtiötä indeksin määrittämällä painoarvolla. Saat siis hajautuksen 25 eri osakkeeseen yhden paperin kautta. Koska ostit indeksiä sen tuotto seuraa myös indeksiä itseään. Näin teoriassa. Käytännössä passiivinenkin sijoittaja häviää hieman indeksille johtuen kuluista. Myös passiivisissa tuotteissa on kuluja, mutta ne ovat huomattavasti pienemmät sillä aktiivinen kaupankäynti puuttuu. Se kuinka hyvin tuote seuraa indeksiä kutsutaan tracking erroriksi. Yleensä tämä on hyvin pieni, esimerkiksi OMXH25 ETF:n tracking error on 0,23%. Se on siis tuoton poikkeama indeksistä.
Mitä passiivisia tuotteita sijoittajille suomesta löytyy? Seligson tarjoaa indeksirahastoja ja pörssivälittäjien kautta pääsee käsiksi ETF:iin. ETF on rahasto jolla käydään kauppaa samalla tavalla kuin pörssiosakkeilla. ETF:iä on maailmalla tarjolla tuhansia erilaisia. Maanosille, toimialoille, raaka-aineille jne. on olemassa omat ETF:ät. Myös vivutettuja ETF:iä löytyy. ETF:iä hallinnoidaan passiivisesti. Ne siis seuraavat valittua indeksiään. Suomen pörssistä ei löydy tätä kirjoittaessa kuin OMXH25 ETF, mutta USA:sta löytyy pilvin pimein erilaisia ETF:iä. Valitse siis välittäjä jonka kautta voit tehdä kauppaa USA:n pörssissä. ETF:iä ostettaessa tulee ottaa kustannuksissa huomioon ETF:n hallinnointikulujen lisäksi välittäjän kaupankäyntikulut. Hallinnointikulut ETF:ssä ovat yleensä 0,09% ja 0,80%:n välillä. Kehittyneiden markkinoiden ETF:t ovat edullisimpia kuluiltaan. Nyrkkisääntönä pidetään ettei kaupankäyntikulu saisi ylittää yhtä prosenttia ostohinnasta. Edullinen välittäjä Suomessa on Nordnet.
Miksi paasaan niin paljon kuluista? Koska kulut tekevät pitkässä juoksussa todella suuren eron! Muutaman prosentin hallinnointikulu pankin tiskillä saattaa kuulostaa pieneltä. Vuosien saatossa se on kuitenkin hyvin paljon rahaa. Otetaan esimerkki valoittamaan asiaa. Oletetaan että säästämme joka kuukausi 500€ indeksin mukaisesti 20 vuoden ajan kahteen eri tuotteeseen. Noina vuosina indeksi tuottaa tasaisesti 10% per vuosi. Ensimmäinen tuote johon sijoitimme oli sijoitusneuvojan suosittelema rahasto jossa hallinnointikulut 2%. Tämän tuotteen lopullinen tuotto 20 vuoden jälkeen on 296.537€. Iso summa rahaa. Toinen tuote johon sijoitimme saman summan kuukausittain oli passiivinen indeksirahasto jossa hallinnointikulut 0,25%. Tämän tuotteen lopullinen tuotto 20 vuoden jälkeen on 366.613€. Edullisempi vaihtoehto tuotti 70.076€ enemmän! Oletko sinä valmis lahjoittamaan tällaisia summia pois? Minä en ole.
Miksi paasaan niin paljon kuluista? Koska kulut tekevät pitkässä juoksussa todella suuren eron! Muutaman prosentin hallinnointikulu pankin tiskillä saattaa kuulostaa pieneltä. Vuosien saatossa se on kuitenkin hyvin paljon rahaa. Otetaan esimerkki valoittamaan asiaa. Oletetaan että säästämme joka kuukausi 500€ indeksin mukaisesti 20 vuoden ajan kahteen eri tuotteeseen. Noina vuosina indeksi tuottaa tasaisesti 10% per vuosi. Ensimmäinen tuote johon sijoitimme oli sijoitusneuvojan suosittelema rahasto jossa hallinnointikulut 2%. Tämän tuotteen lopullinen tuotto 20 vuoden jälkeen on 296.537€. Iso summa rahaa. Toinen tuote johon sijoitimme saman summan kuukausittain oli passiivinen indeksirahasto jossa hallinnointikulut 0,25%. Tämän tuotteen lopullinen tuotto 20 vuoden jälkeen on 366.613€. Edullisempi vaihtoehto tuotti 70.076€ enemmän! Oletko sinä valmis lahjoittamaan tällaisia summia pois? Minä en ole.
Lopuksi aiheesta hieman iltaluettavaa Taloussanomissa.
Hei, mielenkiintoinen pätkä.
VastaaPoistaETF:llä käydään kauppaa välittäjän kautta osakkeiden tapaan. Soveltuuko siis esim. Seligson % CO:n tarjoama HEX25 ETF kuukausittaiseen, pienimuotoiseen (300e/kk) sijoittamiseen vai nousevatko kulut indeksirahastoja huomattavasti suuremmiksi?
Hei,
VastaaPoistamielestäni OMXH25 ETF soveltuu kuukausittaiseen säästämiseen kohtuu pienilläkin summilla, sillä käyttämällä Nordnetin mini salkkua on kaupankäynti kulut ainoastaan 4 euroa. Tuollaisella 300 eurolla kuukaudessa se tekisi hieman yli prosentin "merkintäkulun". Se onko hankintakulu noin prosentin vaiko kaksi on yllättävän pieni ero jopa pitkässä juoksussa, kts. http://taloudellinenriippumattomuus.blogspot.com/2009/03/kuukausittain-vaiko-harvemmin.html
Toinen vaihtoehto Sinulle olisi tosiaan Seligsonin Suomi indeksirahasto, mutta kannattaa muistaa että sen sisältö on eri kuin OMXH25 ETF:n. Olen kirjoittanut näistä kahdesta täällä: http://taloudellinenriippumattomuus.blogspot.com/2009/06/suomeen-etflla-vaiko-indeksirahastolla.html
Voit myös rytmittää ostosi joka toiselle kuukaudelle 600 eurolla, jolloin hankintakulut painuvat entisestään. Mikäli olet pitkäjänteisesti säästämässä ja sijoitushorisontti on pitkä on loppujen lopuksi aika yhdentekevää ostatko kuukausittain vaiko joka toinen kuukausi. Pääset joka tapauksessa hyödyntämään dollar cost averagingia jos sijoitushorisontti on pitkä. Itse suosin kuukausittaista ostamista vaikka kulut olisivat hieman suuremmatkin, sillä henkilökohtaisesti se motivoi minua enemmän.
Toivottavasti tästä oli apua.
Hei,
VastaaPoistakiitos nopeasta vastauksesta sekä hyvistä sivuista.
Suomi Indeksirahasto näyttäisi kyllä tulevan "halvemmaksi". Pitkän aikavälin sijoitus on mielessä.
Olen alustavasti vasta tarkastellut eri vaihtoehtoja sekä hintoja. Suunnitelmissa olisi hyödyntää opintolainaa ( Nordean tarjoama 2,6% tod. vuosikorko 300e/kk ) sijoituksissa. Sijoittamisessa on aina riskinsä, velkavivun tavoittelussa tietenkin suurempi, mutta sen riskin olen valmis ottamaan.
Suomi Indeksirahasto näyttäisi pitkälti seuraavan OMXH25 tuottokäyrää, vaikka painotukset ovatkin erilaiset.
Onko sinulla vielä kommentoitavaa/vinkkejä?
Hei,
VastaaPoistaitse en ole oikein velkavivun ystävä vaikka olen myös aikoinani käyttänyt opintolainaa sijoittamisen aloittamiseen. Kannattaa muistaa, että velkavipu toimii myös toiseen suuntaan. Nyt korot ovat alhaalla ja 2,6% on matala korko. Tunnetusti korkojen nousu on myrkkyä osakemarkkinoille. Tällöin korkojen noustessa velanhoitokulut nousevat ja samanaikaisesti osakemarkkinat voivat laskea. Pahimmassa tapauksessa Sinulle voi jäädä velat korkoineen ja sijoitetun pääoman arvo voi olla murto-osa ostohinnoista. Tämä worst case scenario kannattaa pitää mielessä kun velkaa ottaa. Yleinen ongelma sijoittajilla on, että he aliarvioivat oman riskinsietokykynsä.
Se hyvä puoli nuorena otetusta velkavivusta on, että asioiden mennessä mönkään on vielä reilusti elämää edessä, jonka aikana tilanteen pystyy korjaamaan. Kunhan laina on mitoitettu oikein, ettei se voi tuhota koko loppu elämää. Mikäli otettu vipu antaakin hyvät tuotot saa siitä hyvän jump startin sijoittajan uralle. Pitkässä juoksussa kun alun isompi pääoma tuottaa vuosien jälkeen huomattavasti paremmin korkoa korolle ilmiön vuoksi.
Hajautuksen kantilta pelkästään Suomeen sijoittaminen ei ole hyvä ratkaisu. Nuoren ikäsi johdosta Sinun kannattaisi ottaa myös kehittyviä markkinoita mukaan. Harmi ettei Seligsonilla ole vain tarjota mitään hyvää indeksirahastoa kehittyville. Suositan ottamaan myös Eurooppaa ja Yhdysvaltoja mukaan. Näin saat suuremman maantieteellisen hajautuksen eli riski pienenee tuotto-odotuksen kuitenkaan kärsimättä.
Hei,
VastaaPoistavelalla sijoittaminen sisältää tietenkin riskinsä. Jos worst scenario sattuisi tapahtumaan maksettavaa sillä hetkellä tulisi n.7000e (+korot). Koko taloutta ja tulevaisuutta tämä ei kaataisi, mutta kyllähän se jossain tuntuu.
Mahdollisimman suurella hajautuksella tätä riskiä pyrkisin pienentämään. Missä lie sitten indeksit 5 vuoden päästä tai 10 vuoden? Sen kun tietäis :)
Lainalla sijottamisen alottaminen 3-4 vuotta sitten voisi tällä hetkellä tuntua aika ikävältä. Eihän sitä toisaalta tiedä vaikka lasku jatkuisi, vielä tämän pienen piristysruiskeen, toiset 2 vuotta!
Kiitoksia jälleen hyvistä vinkeistä!