Tulosjulkistuskausi on pyörähtänyt käyntiin. Viikottain useat yhtiöt kertovat viime vuoden tietojaan. Osa näistä on pettymyksiä ja osa iloisia yllätyksiä. Jotkut yhtiöt sortuvat jopa vääristelemään kirjanpitoaan, jotta saavat pidettyä osakkeen hinnankehityksen suotuisena. Kirjanpidon viilaaminen kestää yleensä useita vuosia ja vain kaikkein räikeimmät tapaukset joutuvat syytteeseen. Esimerkiksi USA:ssa SEC:n käytössä olevat voimavarat kirjanpitoväärennöksien tutkimista varten ovat rajalliset. Oikeuteen joutuukin yleensä vain selvimmät ja suurimmat tapaukset.
Sijoittajalle väärennetyn kirjanpidon paljastuminen on poikkeuksetta ikävä yllätys. Koska kirjanpidon manipulointi kestää vuosia ennenkuin se päätyy pisteeseen, jossa haju alkaa olla isolle osalle niin voimakas, että koko rakennelma rojahtaa herää kysymys onko sijoittajalle tarjolla mitään työkaluja tällaisten yhtiöiden tunnistamiseksi riittävän hyvissä ajoin?
Patricia Dechow esittelee tähän kysymykseen yhden työkalun tutkimuksessaan Material Accounting Misstatements. Dechow tutki yhtiöitä, jotka olivat syyllistyneet tilitietojen vääristämiseen ja löysi niistä yhteneviä piirteitä. Näistä piirteistä Dechow poimi sellaiset, jotka on kaikkein helpoimmin jokaisen saatavilla eli tilinpäätöstiedoista. Yksi esimerkki näistä piirteistä on aineettomien hyödykkeiden (esim. goodwill, patentit jne.) suuri osuus.
Tutkimuksessa Dechow esittelee kehittämänsä F-score pisteytyksen. Nimestä huolimatta Dechow:n F-scorella ei ole mitään tekemistä Piotroski F-scoren kanssa, joten niitä ei tule sekoittaa keskenään. Dechow:n käyttämä F -kirjain tulee sanasta fraud (petos), joka kuvaa nimeä hyvin.
Itse F-scoren laskeminen on kohtuullisen monimutkainen asia, minkä vuoksi en käy sen eri parametrejä ja kaavoja tässä lävitse. Jokainen voi halutessaan kaivaa tiedot Dechow:n tutkimuksesta itse. Tarjoan myös tässä blogikirjoituksessa valmiin laskurin Dechow F-scoren laskemiseen.
Onneksi itse F-scoren tulkitseminen on selvästi suoraviivaisempaa. F-score on siis vain yksi luku. Tätä lukua sijoittaja voi käyttää merkkinä siitä kannattaako yrityksen kirjanpitoon tutustua vielä syvällisemmin. Se kertoo kuinka todennäköistä on, että kirjanpitoa väärennetään. Mitä pienempi F-score on sitä todennäköisempää on, että yrityksellä on puhtaat jauhot pussissa. Korkea F-score ei tarkoita, että yhtiössä olisi välttämättä mitään vialla, mutta luvut kannattaa käydä läpi tarkemmin. Korkean F-scoren yhtiöistä selvästi suurempi osa vääristelee kirjanpitoa.
Kuinka yleisiä virheet kirjanpidossa sitten ovat? Tähän voisi sanoa, että riippuu siitä mistä roikkuu. Tietyillä toimialoilla virheet ovat yleisempiä kuin toisilla. Nousukauden aikana kirjanpidon väärentämistä tapahtuu myös useammin, kun yhtiöstä halutaan antaa parempi kuva kuin mitä todellisuus on. Laskukauden aikana huonon tuloksen tekeminen on hyväksyttävämpää.
Millaisella F-scorella tulisi hälytyskellojen alkaa soimaan? Alle 1:n F-score kuvaa normaalia tai pientä riskiä ja sitä korkeammat kohonnutta riskiä. Yli 1.85:n lukema antaa jo aihetta huoleen ja yli 2.45:n omaavilla yhtiöillä on riski jo erittäin merkittävä. Yli puolet yhtiöistä, jotka väärensivät kirjanpitoaan oli F-score yli 1.4.
Enron on yksi tunnetuimmista yhtiöistä, joka väärensi kirjanpitoaan useita vuosia. Kuten varmasti monet yhä muistavat ei Enronin loppu ollut kovinkaan mukava. Monet menettivät Enronin konkurssin yhteydessä kaikki eläkesäästöt. Olisiko Dechow F-scoren käyttö antanut viitteitä Enronin tapauksessa?
Ohessa on laskuri Dechow F-scoren laskemiseksi. Laskuri on alunperin julkaistu Political Calculations blogissa, jonka ylläpitäjältä olen myös saanut luvan sen käyttöön tämän artikkelin yhteydessä. Tarkemmassa tarkastelussa huomasin kuitenkin, että alkuperäisessä laskurissa oli vakava puute. Siitä puuttui kokonaan aineellisten hyödykkeiden (property, plant and equipment) kohta, jota käytetään kaavassa aineettomien hyödykkeiden suhteellisen osuuden laskemiseen. Tästä johtuen alkuperäinen laskuri antoi vääriä arvoja. Olen korjannut laskurin tähän artikkeliin. Laskuriin on esitäytettynä Enronin tiedot vuodelta 2000.
Dechow F-score laskuri antaa Enronille tietojen perusteella arvon 2.75, mikä on erittäin korkea. Mikäli sijoittaja olisi käyttänyt Dechow F-scorea olisi hänellä täytynyt varoituskellojen soida tässä vaiheessa. Tässä esimerkkitapauksessa F-score tunnisti siis varsin selvästi todennäköisen kirjanpitoväärennöksen.
Harkitsen itse vakavasti Dechow F-scoren ottamista yhdeksi mittariksi omassa sijoitustoiminnassani. Tutkinnan alla tällä hetkellä on miten saan sen yhdistettyä helposti muihin käyttämiini osakeskriinauksiin.
Dechow:n F-score on hyvä lisä sijoittajalle muiden mittareiden joukkoon. Tyypiltään se on laadullinen mittari. Siten yhdistettynä muihin kriteereihin sen käyttö alentaa sijoittajan riskiä.
Suosittelen asiasta kiinnostuneita myös lukemaan Forbesin hyvän kirjoituksen aiheesta.
Loppukaneetti
Internet on ihmeellinen paikka. Siitä miten Dechow:n F-score päätyi minulle tutkinnan alle on siitä yksi esimerkki. Investorin blogin ylläpitäjä vihjasi minulle kirjasta nimeltä The Warren Buffetts Next Door. Yksi kirjassa esillä olevista henkilöistä on Kai Petainen. Otin Kai:n yhteyttä ja vaihdoimme ajatuksia sijoitusstrategioista. Yksi kriteeri, jota Kai käyttää on juuri Dechow F-score. Dechow:n tutkimukseen tutustuminen johti Political Calculations blogiin, josta löysin alkuperäisen laskurin F-scorelle. Se antoi kuitenkin vääriä tuloksia. Tämän johdosta alkoi omanlaisensa kirjeenvaihto eri osapuolten välillä virheen ratkaisemiseksi. Lopulta käteen siis jäi jälleen muutama uusi henkilö, joiden kanssa vaihtaa ajatuksia ja sparrata omaa sijoitustoimintaa.
Sijoittajalle väärennetyn kirjanpidon paljastuminen on poikkeuksetta ikävä yllätys. Koska kirjanpidon manipulointi kestää vuosia ennenkuin se päätyy pisteeseen, jossa haju alkaa olla isolle osalle niin voimakas, että koko rakennelma rojahtaa herää kysymys onko sijoittajalle tarjolla mitään työkaluja tällaisten yhtiöiden tunnistamiseksi riittävän hyvissä ajoin?
Patricia Dechow esittelee tähän kysymykseen yhden työkalun tutkimuksessaan Material Accounting Misstatements. Dechow tutki yhtiöitä, jotka olivat syyllistyneet tilitietojen vääristämiseen ja löysi niistä yhteneviä piirteitä. Näistä piirteistä Dechow poimi sellaiset, jotka on kaikkein helpoimmin jokaisen saatavilla eli tilinpäätöstiedoista. Yksi esimerkki näistä piirteistä on aineettomien hyödykkeiden (esim. goodwill, patentit jne.) suuri osuus.
(Yleisimmät SEC:n tunnistamat virheet kirjanpidossa, lähde: Dechow)
Tutkimuksessa Dechow esittelee kehittämänsä F-score pisteytyksen. Nimestä huolimatta Dechow:n F-scorella ei ole mitään tekemistä Piotroski F-scoren kanssa, joten niitä ei tule sekoittaa keskenään. Dechow:n käyttämä F -kirjain tulee sanasta fraud (petos), joka kuvaa nimeä hyvin.
Itse F-scoren laskeminen on kohtuullisen monimutkainen asia, minkä vuoksi en käy sen eri parametrejä ja kaavoja tässä lävitse. Jokainen voi halutessaan kaivaa tiedot Dechow:n tutkimuksesta itse. Tarjoan myös tässä blogikirjoituksessa valmiin laskurin Dechow F-scoren laskemiseen.
Onneksi itse F-scoren tulkitseminen on selvästi suoraviivaisempaa. F-score on siis vain yksi luku. Tätä lukua sijoittaja voi käyttää merkkinä siitä kannattaako yrityksen kirjanpitoon tutustua vielä syvällisemmin. Se kertoo kuinka todennäköistä on, että kirjanpitoa väärennetään. Mitä pienempi F-score on sitä todennäköisempää on, että yrityksellä on puhtaat jauhot pussissa. Korkea F-score ei tarkoita, että yhtiössä olisi välttämättä mitään vialla, mutta luvut kannattaa käydä läpi tarkemmin. Korkean F-scoren yhtiöistä selvästi suurempi osa vääristelee kirjanpitoa.
Kuinka yleisiä virheet kirjanpidossa sitten ovat? Tähän voisi sanoa, että riippuu siitä mistä roikkuu. Tietyillä toimialoilla virheet ovat yleisempiä kuin toisilla. Nousukauden aikana kirjanpidon väärentämistä tapahtuu myös useammin, kun yhtiöstä halutaan antaa parempi kuva kuin mitä todellisuus on. Laskukauden aikana huonon tuloksen tekeminen on hyväksyttävämpää.
(Kirjanpitovirheiden jakautuminen yritysten koon mukaan, lähde: Dechow)
(Kirjanpitovirheiden jakautuminen toimialojen välillä, lähde: Dechow)
(Kirjanpitovirheiden jakautuminen eri vuosille, lähde: Dechow)
Millaisella F-scorella tulisi hälytyskellojen alkaa soimaan? Alle 1:n F-score kuvaa normaalia tai pientä riskiä ja sitä korkeammat kohonnutta riskiä. Yli 1.85:n lukema antaa jo aihetta huoleen ja yli 2.45:n omaavilla yhtiöillä on riski jo erittäin merkittävä. Yli puolet yhtiöistä, jotka väärensivät kirjanpitoaan oli F-score yli 1.4.
(F-score luvun tulkinta, lähde: Dechow)
(90% "puhtaista" yhtiöistä omaa alle 1.85:n F-scoren, lähde: Dechow)
Enron on yksi tunnetuimmista yhtiöistä, joka väärensi kirjanpitoaan useita vuosia. Kuten varmasti monet yhä muistavat ei Enronin loppu ollut kovinkaan mukava. Monet menettivät Enronin konkurssin yhteydessä kaikki eläkesäästöt. Olisiko Dechow F-scoren käyttö antanut viitteitä Enronin tapauksessa?
Ohessa on laskuri Dechow F-scoren laskemiseksi. Laskuri on alunperin julkaistu Political Calculations blogissa, jonka ylläpitäjältä olen myös saanut luvan sen käyttöön tämän artikkelin yhteydessä. Tarkemmassa tarkastelussa huomasin kuitenkin, että alkuperäisessä laskurissa oli vakava puute. Siitä puuttui kokonaan aineellisten hyödykkeiden (property, plant and equipment) kohta, jota käytetään kaavassa aineettomien hyödykkeiden suhteellisen osuuden laskemiseen. Tästä johtuen alkuperäinen laskuri antoi vääriä arvoja. Olen korjannut laskurin tähän artikkeliin. Laskuriin on esitäytettynä Enronin tiedot vuodelta 2000.
Dechow F-score laskuri antaa Enronille tietojen perusteella arvon 2.75, mikä on erittäin korkea. Mikäli sijoittaja olisi käyttänyt Dechow F-scorea olisi hänellä täytynyt varoituskellojen soida tässä vaiheessa. Tässä esimerkkitapauksessa F-score tunnisti siis varsin selvästi todennäköisen kirjanpitoväärennöksen.
Harkitsen itse vakavasti Dechow F-scoren ottamista yhdeksi mittariksi omassa sijoitustoiminnassani. Tutkinnan alla tällä hetkellä on miten saan sen yhdistettyä helposti muihin käyttämiini osakeskriinauksiin.
Dechow:n F-score on hyvä lisä sijoittajalle muiden mittareiden joukkoon. Tyypiltään se on laadullinen mittari. Siten yhdistettynä muihin kriteereihin sen käyttö alentaa sijoittajan riskiä.
Suosittelen asiasta kiinnostuneita myös lukemaan Forbesin hyvän kirjoituksen aiheesta.
Loppukaneetti
Internet on ihmeellinen paikka. Siitä miten Dechow:n F-score päätyi minulle tutkinnan alle on siitä yksi esimerkki. Investorin blogin ylläpitäjä vihjasi minulle kirjasta nimeltä The Warren Buffetts Next Door. Yksi kirjassa esillä olevista henkilöistä on Kai Petainen. Otin Kai:n yhteyttä ja vaihdoimme ajatuksia sijoitusstrategioista. Yksi kriteeri, jota Kai käyttää on juuri Dechow F-score. Dechow:n tutkimukseen tutustuminen johti Political Calculations blogiin, josta löysin alkuperäisen laskurin F-scorelle. Se antoi kuitenkin vääriä tuloksia. Tämän johdosta alkoi omanlaisensa kirjeenvaihto eri osapuolten välillä virheen ratkaisemiseksi. Lopulta käteen siis jäi jälleen muutama uusi henkilö, joiden kanssa vaihtaa ajatuksia ja sparrata omaa sijoitustoimintaa.
Tällainen saattaisi kiinnostaa:
VastaaPoistahttp://www.zerohedge.com/news/book-cooking-index-soars-all-time-highs
Kiitos! Oli ihan mielenkiintoinen juttu.
VastaaPoistaKävit varmaan omat osakkeesi ja ehkä jotain Helsinginkin yhtiötä läpi tuolla? Löytyikö mitään yllätyksiä?
VastaaPoistaEn ole käynyt. Mieluiten automatisoin tämän käytön ettei tarvitse käsin laskea. Sen selvittäminen on yhä kesken.
VastaaPoistaMoi,
VastaaPoistaTämähän on USAn osakkeista, jolloin eurooppalainen moraali voi olla erilainen. Onko kenelläkään tietoa muilta markkinoilta? onko kirjanpitoväärinkäytösten suhteelliset osuudet samansuuntaisia Euroopassa?
Arvo-osakkeisiin sijoittava törmää varmaan kirjanpitopetoksiin harvemmin kuin kasvuosakkeisiin sijoittava.
VastaaPoistaOlisi mielenkiintoista nähdä esim. backtestattuja tuloksia, saako Dechowin scorea käyttämällä markkinoita parempia sijoitustuloksia (esim. volatiliteetilla mitattuna).
The sheer amount of either accounting fraud - or at a minimum accounting misrepresentation - has got to be at an all time high these days. Even in one of the best regulated markets in the world such as the US, this issue pops up all of the time. Look at whats happened with a lot of these Chinese companies that are listed on US exchanges, half of them turn out to have totally "cooked the books".
VastaaPoistaKiitoksia todella mielenkiintoisesta blogista! Olen lukenut blogiasi tänään n.8 tuntia ja loppua ei näy :) Blogi on todellakin avannut silmäni ja olen varma että tulen tarkkailemaan talouttani paremmin (nimim. leväperäistä elämää 25 vuotiaaksi asti).
VastaaPoistaMonesti olen yrittänyt säästää, mutta kun ei ole ollut mitään konkreettista maalia miksi tehdä sitä, on nollakoron säästötilit tullut tyhjennettyä jonkin turhan hankinnan vuoksi. Onneksi lainoja ei ole tällä hetkellä kuin opintolaina n.6000€ ja autolaina 3000€. Nyt kun tulot ovat vakiintuneet on hyvä aika tehdä pitkän tähtäimen säästösuunnitelma ja pyrkiä siihen konkreettiseen maaliin.
Kiitos!
Täyttelinköhän taulukon ihan oikein. Laskin työnantajalleni (Digialle) 1.83. Pitää varmaan alkaa selaamaan työpaikkailmotuksia...
VastaaPoistaOletko edistynyt automatisoinnin kanssa? Kiinnostaa kovasti itseänikin
VastaaPoistaTo-do listalla MFIE palveluun.
VastaaPoistaOnce when understands Ben Graham and Buffet's ideas, one's entire perspective changes. Suddenly you see that a drop in the stock market is actually a good thing for long-term investors. You realize that Mr. Market has just hung out a "For Sale" sign!
VastaaPoistaNäyttäisi antavan aika monelle suomalaiselle firmalle > 1.85
VastaaPoistaKuinkahan toimii oikeasti?
Testailin muutenkin noita lukuja, niin ei F-score muutu, vaikka laittaa järjettömiä lukuja noihin muutamiin soluihin => onko niillä väliä vain tietyissä tapauksissa, vai onko tuossa taulukossa vikaa??
Saat taulukon ajaman JavaScript koodin auki katsomalla sivun lähdekoodin. Huomaat, että kaikkia taulukkoon syötettyjä muuttujia käytetään Dechow:n kaavan mukaisesti. Taulukon toteutus on oikein. Kannattaa tutustua Dechow:n kaavaan, niin ymmärrät painotukset paremmin.
VastaaPoista