17.6.2013

Suomalaisten osakerahastojen tuotot

PYN Rahastoyhtiö julkaisi tänään teettämänsä mielenkiintoisen tutkimuksen Suomeen rekisteröidyistä osakerahastoista. Tutkimuksen teki Jere Hirvinen ja se käsitti 269 Suomeen rekisteröityä osakerahastoa. Tutkimus kattaa näiden osakerahastojen tuotot aina vuodesta 1987 - jolloin ensimmäinen osakerahasto aloitti toimintansa - maaliskuun 2013 loppuun. Osakerahastojen määrä on lisääntynyt huomattavasti vuosituhannen vaihteen jälkeen. Esimerkiksi vuonna 1995 osakerahastoja oli vasta 15, mutta vuonna 2003 jo 176 kappaletta.

Yli viisi vuotta toimineista rahastoista vain hyvin harva on päässyt yli 10% vuosittaiseen tuottoon. Huomattavin asia listasta mielestäni on se, että se koostuu enimmäkseen pienten rahastoyhtiöiden rahastoista. Tämä olisi tavallisen rahastosäästäjän hyvä tiedostaa. Isojen pankkien massiivisten rahastojen on lähes mahdotonta päästä hyviin tuottoihin, sillä koostaan johtuen niiden on vaikea erottautua indekseistä. Mikäli rahastosäästäjä haluaa saada hyvää tuottoa rahoilleen on hänen parempi etsiä sopiva rahasto pienten toimijoiden tarjonnasta.

(Yli viisi vuotta toimineet parhaiten tuottaneen osakerahastot, lähde: PYN)


Pyysin PYN:ltä tutkimuksen raakadatan, josta selvisi myös rahastojen tuotot lyhyemmältä ajalta. Ohessa on lista kaikista näistä osakerahastoista, jotka ovat tuottaneet yli 12% p.a. aloituksestaan lähtien. Huomionarvoista on, että lista koostuu lähin yksinomaan hyvin tuoreista rahastoista, joille ei ole ehtinyt kertyä track recordia kovinkaan pitkään.

(Yli 12% p.a. tuottaneet suomalaiset osakerahastot niiden aloituksesta, lähde: PYN)

Tämä lista vilisee selvästi enemmän perinteisiä isoja toimijoita. Tyypillistä alallehan on polkaista pystyyn erilaisia rahastoja vähän väliä ja jättää niistä henkiin vain sellaiset joille syntyy ajan mittaan hyvä track record. Huonosti menestyneet rahastot joko lakkautetaan tai sulautetaan muihin rahastoihin vähin äänin. Tästä myös syntyy eloonjäämisharha niminen anomalia, joka saa monen toimijan tarjonnan näyttämään paremmalta kuin todellisuus on.

Huonoiten tuottaneiden osakerahastojen lista vilisee muihin sulautettuja rahastoja. Silmiinpistävää minusta tässä listassa on se, että puolet rahastoista on Evlin. Evli Emerging Technologies rahasto onnistui tuhoamaan yli 93%:ia sijoittajien varoista alle kolmessa vuodessa. Aikamoinen saavutus!

(Huonoimmat osakerahastot tuoton mukaan, lähde: PYN)


Yli viisi vuotta toimineiden huonoiten tuottaneiden osakerahastojen listalta erottuu puolestaan Danske, jonka kolme rahastoa sijoittuu kymmenen kehnoimman joukkoon. Kaiken kaikkiaan Danskella on tutkimuksen mukaan 15 osakerahastoa, jotka on miinuksella (sisältää myös sulautetut ja lakkautetut rahastot). Se on suurin määrä koko tutkimuksen otoksesta.

(Yli viisi vuotta toimineet yhä hengissä olevat huonoimmat osakerahastot, lähde: PYN)


Itselläni on nyt kertynyt track recordia viiden vuoden ja yhden kvartaalin verran. Olkoonkin, että nykyisen sijoitusurani ensimmäiset vuodet menin passiivisilla indeksituotteilla. Tuon viiden vuoden ja kvartaalin aikana kumulatiivista tuottoa on kertynyt +68,45% eli vuosituottona +10,44% verran. PYN:n koostamalla yli viiden vuoden historian omaavien osakerahastojen listalla olisin tällä tuotolla asettunut sijalle 21. Siinä on jäänyt suurin osa alan "ammattilaisista" taakse.

Näemmä sitä sokea apinakin osaa heittää tikkaa - kaikesta huolimatta!

13 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen tutkimus - Rahaston pieni koko yhdistettynä osaavaan salkunhoitajaan näyttää toimivan hyvin! Sama on todettu myös kansainvälisten hedge-rahastojen kanssa, jossa myös salkunhoitajan asianmukaiset kannustimet pienen koon ja rahaston iän kanssa on toiminu erottavana tekijänä rahastojen tuottojen välillä.

    VastaaPoista
  2. Muistatko Warren miten tuo rahaston ikä mainitsemassasi hedge rahastojen tutkimuksessa meni?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En suoraa muista ikäjakauman ja tuoton välistä yhteyttä prosenteissa. Kuitenkin nuoremmat HF:t olivat tuottaneet enemmän kuin vanhemmat (osa selityksestä voi olla survivorship bias). Voin mailata sulle tutkimusta koskevan materiaalin kun tuun lomalta kotiin.

      Poista
  3. Eli sijalla 21 jos salkkusi olisi rahasto. Hmm... jos olisit käyttänyt vaikka 10% ajastasi mitä olet käyttänyt salkkusi ja sen strategian rakentamiseen, siihen että olisit perehtynyt kunnolla rahastoihin, niin olisiko osunut valinnassa johonkin näistä 20 salkkusi voittaneesta rahastosta?

    Mikä olisi sen todennäköisyys? Todennäköisesti aika hyvä jos olisi käytänyt erinomaisen paljon aikaa rahastosalkun valikointiin.

    VastaaPoista
  4. En olisi osunut sillä yksikään paremmin pärjänneistä rahastoista ei sijoita käyttämäni strategian mukaisesti. Paremmin pärjänneistä rahastoista vain yksi sijoittaa globaalisti ja sekin kasvuyhtiöihin.

    Lisäksi todennäköisyys sille, että olisin viisi vuotta sitten kerta laakista pystynyt tekemään paremman valinnan on mielestäni epätodennäköinen.

    Olen tyytyväinen siihen, että sijoitustoiminta on täysin omissa käsissä. En missään nimessä haluaisi ulkoistaa sitä.

    VastaaPoista
  5. Vertailu rahastoihin ei taida ihan toimia enää. Jos olen ymmärtänyt oikein, niin nykyinen strategiasi ei ole laajennettavissa rahasto skaalaan, vaan nimenomaan hyötyy siitä, että pysyy hyvin pienen piirin toimintana.

    Kuinka hyvin aiempi passiivinen strategiasi olisi pärjännyt tässä vertailussa?

    VastaaPoista
  6. Kyllä se skaalaantuu ja olen asiaa käynyt muutaman toimijan kanssa läpikin.

    Passiivinen strategia olisi luonnollisesti tuottanut seuraamiensa indeksien verran kulut vähennettynä. En ole seurannut niitä enää.

    VastaaPoista
  7. Miten hyvä menestyksesi olisi ollut, jos ottaa huomioon tuoton riskikorjattuna ja huomio myös rahaston koon vaikutuksen? Kuten itsekin totesit, pienemmällä salkulla on helpompi sijoittaa indeksistä poiketen.

    VastaaPoista
  8. Aiempia riskimetriikoita löytyy kvartaalikatsauksistani. Toteutunut tuotto on riskikorjattuna huomattavasti indeksejä parempi. Tämä koskee siis nykyistä strategiaa. Aiemman passiivisen strategian riskikorjattu tuotto on luonnollisesti about sama kuin kyseisten indeksienkin.

    Strategia mihin sijoitukseni perustuu on tuottanut myös suuremmalla pääomalla riskorjatusti indeksejä paremmin.

    Pienemmällä salkulla on tosiaan helpompi biitata indeksiä ja homma vaikeutuu sitä mukaa kun salkku kasvaa. Pohja mille strategia perustuu on kuitenkin sellainen, että ylituottoa on tullut backtestauksissa mukavasti myös isoilla salkuilla joissa pienimmät yhtiöt rajataan ulos. Ylituoton määrä ei luonnollisesti vain ole yhtä suuri kuin pienemmällä salkulla jolloin mukaan voi poimia pienempiä yhtiöitä.

    VastaaPoista
  9. Hei KTR!

    Onko mielestäsi seuraava allokaatio ja sijoitussuunnitelma järkevä tavalliselle palkansaajalle ja maan matoselle?

    Seligsonin AAA markkinarahasto
    ja
    VT -etf

    Edellä mainittuihin sijoitus 600e/kk. Allokaatio siten, että koroissa prosentuaalisesti oman iän verran sijoituksia (nyt 30%) ja loput VT-etffässä. Sijoituksia tehdään hautaan saakka;)

    Lisäsijoituksia tehdään sen mukaan mikä markkinatilanne on eli jos markkinat laskevat niin sijoitukset etf:ään ja jos markkinat taasen korkealla niin sijoitukset korkoihin.

    Vaikka olet itse siirtynyt rahastoista suoriin osakesijoituksiin niin suositteletko edellä mainittua silti suurimmalle osalle sijoittajista?

    - Juhani

    VastaaPoista
  10. Sijoitusneuvonta on luvanvaraista toimintaa. Antamasi tiedot ovat myös riittämättömät (mikä on riskinsietokykysi, mikä on sijoitushorisonttisi, onko rahoille jokin käyttötarkoitus jne), jotta voisi sanoa juuta tai jaata.

    VastaaPoista
  11. Aluksi lämpimät kiitokset ansiokkaasta blogistasi sekä sen herättämistä ajatuksista ja ideoista.

    Mielestäni taloudellinen riippumattomuus sellaisena kuin sen itse näen edellyttää huomattavasti suurempaa pääomaa kuin olet esittänyt, mutta nämähän ovat henkilökohtaisia preferenssejä ja olet perustellut hyvin näkemyksesi. Jos ja kun joskus saavutan tavoittelemani riippumattomuuden, toivoisin ettei yllättävä muutaman sadan tai tuhannen euron menoerä (uudet silmälasit, lyhyt ulkomaanmatka, auton huolto tms.) heilauttaisi taloudellista asemaani mitenkään.

    Yhtä kaikki, olen hieman kateellisenakin seurannut sijoitustesi tuottoa. Mielestäni voit olla erittäin tyytyväinen sijoitus-strategiaasi (itse olen tehnyt lähinnä suoria osakesijoituksia ja tuottoni lienee vastaavalla ajanjaksolla osingot huomioidenkin nollan tuntumassa, ellei peräti miinuksella). Ansiotasoni on kuitenkin ollut kohtalaisen hyvä ja jos olisin saanut sijoituksilleni vastaavan tuoton kuin sinä, olisin jo hyvin lähellä tavoitettani. Sijoittaminen ilman riittäviä taustatietoja on kuitenkin arpapeliä ja toistaiseksi olen tainnut saada nokkaani myös arpaan verrattuna.. :)

    Näillä näkymin ei mene montaakaan vuotta ennenkuin prosentuaalinen kasvu varmistaa sen että saavutat tavoitteesi minua aikaisemmin. Tulostesi perusteella voit olla ylpeä saavutuksistasi -- olet tehnyt tuottosi kovalla työllä ja näkisin tässä huomattavan eron esim. erääseen jostain syystä 'konkarisijoittajan' roolin omaksuneeseen sijoittajaan joka teki omaisuutensa silkalla onnella sijoittaessaan sattumalta Nokiaan joskus 1990-luvun alkupuolella.

    Toivon lämpimästi menestystä projektiisi jonka etenemistä jään seuraamaan kiinnostuneena.

    //che_quevara

    VastaaPoista
  12. Paljon kiitoksia näistä lämpimistä sanoista! Tsemppiä myös sinne taloudellisen riippumattomuuden tavoitteluun! Jos suorat osakesijoituksesi eivät tunnu toimivan näin vuosienkaan jälkeen voisi kenties olla hyvä tutkia erilaisia toimiviksi todettuja sijoitusstrategioita ja muodostaa portfolio niiden perusteella.

    VastaaPoista