 |
| Ilotulitusta! Kuva: Rémi. P. / flickr |
Tiedätkö sen tunteen, kun olet tehnyt jonkin asian eteen töitä roppakaupalla ja viimein saat aikaiseksi läpimurron? Sitten tiedät miltä minusta tuntuu!
Olen jo pitkään tutkinut eri vaihtoehtoja ja tapoja miten voisin tarjota käyttämäni sijoitusstrategian myös muille. Tie ei totisesti ole ollut helppo. Matkan aikana on tullut käännettyä monta eri kiveä. Olen miettinyt muun muassa voisiko sijoitusyhtiö olla yksi ratkaisumalli. Keskustelin asiasta muutama vuosi sitten yhden sijoitusyhtiön kanssa. He tarjosivat mahdollisuutta rakentaa strategiasta tuote sijoitusyhtiöön. Pohdittuani asiaa kieltäydyin tarjouksesta.
Ajan myötä yksi tavoite strategian toteutuksen suhteen kohosi itselleni aina vain selvemmäksi. Mielestäni ainut järkevä tapa toteuttaa strategia on tehdä siitä rahasto. Syy tähän on selvä. Strategiassa on osakekierto varsin korkea, minkä vuoksi yksityissijoittajalle kertyy vuosittain veroja maksettavaksi. Nykyisen pääomaveroasteen ollessa 30/32% ja osinkoveronkin kohtuu korkea, leikkaa tämä ikävästi sitä summaa, mikä sijoittajalle jää kasvamaan korkoa korolle vuosien aikana. Nykyisessä poliittisessa tilanteessa näyttää lisäksi siltä, ettei sijoittajan veroaste ole ainakaan lähivuosina kevenemässä. Koska rahaston ei tarvitse maksaa veroa jää tällaisessa strategiassa rahastomuotoisena enemmän rahaa kasvamaan korkoa korolle. Tämä siitä huolimatta, että rahastosta on luonnollisesti omat kulunsa sijoittajalle. Rahastomuotoisena strategia johtaa win-win tilanteeseen molemmille osapuolille. Sijoittaja hyötyy rahaston verotehokkuudesta ja rahastoyhtiö puolestaan voi tarjota rahastoa hyvällä omallatunnolla sen ollessa silti järkevää liiketoimintaa. Molemmat hyötyvät.
Sijoittaja maksaa verot vasta nostaessaan varoja rahastosta pois. Se mikä veroaste tulevaisuudessa sitten on, on tietysti epävarmaa. Lisäksi jokainen voi vaikuttaa siihen millaista pääomaveroa nostoajankohtana maksaa valitsemalla asuinpaikkansa. Suomeen verovelvollisen verotaakka on erilainen kuin monen ulkomailla asuvan. Muutamien tekemieni Excel-harjoitusten myötä näyttää Suomeen verovelvollisen osalta strategia tulevan rahastoituna pitkällä aikavälillä kulujenkin jälkeen edullisemmaksi, kuin jos sijoittaja kykenisi toteuttamaan samaa strategiaa itse.
Oikean rahastoyhteistyökumppanin löytäminen onkin sitten oma tarinansa. Aloitin Helsinki Capital Partnersin toimitusjohtajan Tommi Kemppaisen kanssa asiasta ensimmäisen kerran keskustelut tammikuussa 2012. Tätä on seurannut lukuinen määrä sähköpostikirjeenvaihtoa, puheluita ja tapaamisia niin Helsingin, kuin Oulun päässä. Nyt lähes kaksi vuotta myöhemmin yhteistyö on johtanut siihen pisteeseen, että siirryn ensi kuun alussa Helsinki Capital Partnersin palvelukseen. Käyttämästäni sijoitusstrategiasta tehdään HCP:lle Suomeen uusi osakerahasto, jonka toiminnasta vastaan. Tällä hetkellä rahaston arvioitu käynnistyminen on ensi kesän tienoilla. Muun muassa Finanssivalvonnan kanssa asiat ottavat oman aikansa, eikä niitä voi kiirehtiä. Strategiaani on käyty HCP:n toimesta läpi hyvin tarkasti. Muun muassa track recordini on varmistettu ja sen tulee vielä erikseen tarkastamaan erikseen nimetty ulkopuolinen taho. Samoin on varmistettu, että strategia on skaalattavissa ylöspäin suurempiin pääomiin, sekä tutkittu sen riskiominaisuudet.
Tulen luonnollisesti siirtämään nykyisen sijoitusomaisuuteni hoitamaani rahastoon. Koen, että ainut oikea tapa toimia on se, että salkunhoitaja istuu samassa veneessä muiden rahastoon sijoittaneiden kanssa. Se myös takaa sen, että intressiristiriitoja ei pääse syntymään. Rahaston menestys koskettaa minua yhtä lailla kuin muita rahaston omistajia. Toki myös kärsin samassa suhteessa silloin, kun strategia ei toimi. Jos minä en salkunhoitajana luota hoitamaani rahastoon, niin miksi kenenkään muun tulisi luottaa? Uskon strategiaani ja toimin sen mukaisesti.
Helsinki Capital Partners on pieni toimija. Henkilöstöä sillä on tällä hetkellä kahdeksan ja toimistot Helsingissä, sekä Jyväskylässä. Koen tämän hyvänä asiana. Tulevan rahastoni kannalta ainut oikea paikka sille on pieni toimija. Käyttämäni strategia eroaa niin tuntuvasti muusta Suomessa markkinoilla olevasta tarjonnasta, että ainut oikea koti sille on yhtiö, jolla on rohkeutta toimia erilaisesti. Myös HCP:n nykyiset kaksi rahastoa (Black ja Focus) eroavat selvästi muista. Koska kyseessä on aktiivisesti hoidetut rahastot ainut oikea tapa on myös erota selvästi indeksisijoittamisesta. Sama on myös oman strategiani kohdalla. Indeksistä poikkeavia tuottoja voi saada vain eroamalla indeksistä reilulla kädellä. Muussa tapauksessa kannattaa sijoittaa suoraan indeksiin.
Koen HCP:n arvomaailman ja toimintatavan tervehdyttävän erilaisiksi. HCP:n lupaus ja toiminnan tarkoitus on olla varainhoitoyhtiö, josta uskallat olla ylpeä. Lupausta se lunastaa arvoilla avoimuus, kumppanuus ja tehokkuus, jotka vaikuttavat jokaiseen yhtiössä tehtyyn päätökseen. Avoimuutta asiakkaiden suuntaan on mm. se, että HCP ensimmäisenä varainhoitoyhtiönä Suomessa palauttaa asiakkailleen takaisin kaikki palkkionpalautukset (ns. kick-backit). Nämähän tyypillisesti ohjaavat alalla sitä mitä asiakkaalle tarjotaan. HCP:n ydinajatuksena on nostaa asiakkaan etu tärkeimmäksi ratkaisuja haettaessa. Ylipäätään jokaisella HCP:n työntekijällä tuntuu olevan ilahduttavan rehellinen ja aito suhtautuminen alaan. Asioita ei piilotella, niistä puhutaan suoraan, rehellisesti ja salailematta. Teen mielelläni työtä sellaisten ihmisten kanssa, joilla on sama arvomaailma.
Tulevan rahaston salkunhoitamisen lisäksi vastuulleni tulee yksityisasiakkaiden partneriryhmä. Voit siis olla minuun tulevaisuudessa myös yhteydessä, kun haet itsellesi esimerkiksi parhaiten sopivaa sijoitustapaa tai strategiaa. Lisäksi tulen myös vastaamaan erilaisista konseptoinneista, joiden avulla voisimme palvella yksityisasiakkaita paremmin.
Tässä yhteydessä on hyvä tehdä yksi asia selväksi. Tämä blogi ei ole katoamassa mihinkään. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kirjoitan tätä yksityishenkilönä. Jatkossa tosin tulen tekemään kirjoituksia myös HCP:n omaan blogiin.
Pidä kiinni unelmistasi! Ne voivat kantaa yllättävänkin pitkälle! Toivon, että tulen näkemään myös teistä mahdollisimman monet uuden rahastoni kumppaneina.
Paljon onnea! Kyytiin tullaan!
VastaaPoistaKiitos! Ja tervetuloa kyytiin! :)
VastaaPoistaKuulostaa hienolta! toivottavasti tulee järkevä kulurakenne ja minimimerkintä
VastaaPoistaOnnittelut lienevät paikallaan!
VastaaPoistaOnneksi olkoon! Hieno nähdä, että sitkeä työ, omistautuminen ja vaivannäkö palkitaan ja että jos tarpeeksi haluaa, niin todella on mahdollista päästä tekemään sitä mistä on unelmoinut. Tämä rohkaisee myös itseäni oman tulevaisuuden suhteen.
VastaaPoistaKysymys vielä liittyen rahastoon. Tuleeko minimisijoitus olemaan sama 10k mikä näyttäisi olevan Blackillä ja Focuksella ?
Onnea uudelle toimenkuvalle!
VastaaPoistaTutustuin pikaisesti yhtiöön ja ihan hyvältähän tuo näyttää. Jatkossakin äärimmäisen selkeä perustelu ratkaisuille ja aito läpinäkyvyys voivat olla suuren menestyksen tae. ...Ja ne kulut..
Blogissa Ernst Grönblomin juttu kaappi-indeksoinnista on mainio ja vallan hyytävä rehellisyydessään:
"Vaikka henkilökohtaisesti uskon, että aktiiviset strategiat saattavat tietyissä olosuhteissa tuottaa lisäarvoa, (jos en uskoisi, olisi urani rakennettu tietoiselle valheelle) on rehellisyyden nimissä myönnettävä, että monet maailman viisaimmista taloustutkijoista (joukossa useita nobelisteja) ovat vastakkaista mieltä. Tämä on loppujen lopuksi filosofinen kysymys, johon vain sijoittaja itse voi oman intuitionsa perusteella vastata. Tärkeintä on, että salkussa on joko aidosti passiivista tai aidosti aktiivista."
Pääset näköjään hyvään seuraan!
Lähden mukaan! Ehkä yksityisasiakkaaksikin joskus, koska esittelyt kivijalkapankkien varainhoidosta eivät miellytä.
VastaaPoistaNo huh huh, onnea :) ensi kesään on tosin vielä aikaa. Sitä odotellessa! Tätä rahastoa harkitsen vakavasti :) saa nähdä kuinka strategiasi mukainen salkku kehittyy.
VastaaPoistaOnko tietoa kuinka avoin tällainen rahasto on sijoittajalle, arvopaperit salkussa, maantieteellinen hajautus ym?
Onnittelut ! Hienoa, että saadaan oikesti indeksistä poikkeava rahasto Suomeen. Niitä on todellakin turhan vähän. Uskon vahvasti, että rahastosi löytyy omasta salkustani tulevaisuudessa. Kuluista on varmaan vielä turha tiedustella, mutta muut kriteerit ostoon täyttyivät lukemani perusteella.
VastaaPoistaHienoa, onneksi olkoon!
VastaaPoistaLaitathan mainosta sitten, kun rahasto tulee markkinoille!
Onko tietoa kuinka avoin tällainen rahasto on sijoittajalle, arvopaperit salkussa, maantieteellinen hajautus ym?
VastaaPoistaMitään aivan varmaan en luonnollisesti voi tässä vaiheessa luvata. HCP:n toiminta noin yleisesti on varsin avointa ja luotan, että se tulee heijastumaan tässäkin asiassa. HCP Focus rahaston kohdalla HCP:n kotisivuilta löytyy esimerkiksi allokaatiopiirakka ja esimerkkianalyysi. Allokaatio ainakin tullee samalla tavalla esille, kuten myös muutamia case esimerkkejä yhtiöistä joita salkkuun on päätynyt, jotta sijoittajat ymmärtävät millaisiin yhtiöihin rahasto sijoittaa.
Uskon tulevani noudattamaan salkunhoitajana alalla poikkeavan avointa tapaa kommunikoinnissa.
Laitathan mainosta sitten, kun rahasto tulee markkinoille
Ilmoittelen varmasti asiasta, kun ensimmäinen merkintä alkaa lähestyä ja kaikki muukin materiaali on kasassa. Selvennykseksi, että vaikka tässä nyt siirryn HCP:n palvelukseen ei tästä blogista tule HCP:n markkinointikanavaa vaan sen suhteen langat pysyvät täysin itselläni.
Ai niin, kirjakin tulee ulos ensi keväänä. Se on kiire vuosi tulossa!
Hieno juttu!
VastaaPoistaMielenkiintoinen vaihtoehto esim. nykyisin itse pyörittämääni MFIE:n P/B + 6 kk momentum strategiaan.
Miten on, joudutko tekemään kompromisseja nykyisin noudattamaasi strategiaan rahastomuodossa? (lähinnä mietin mahdollista pienyhtiöihin sijoittamista kun kertasijoitukset oletettavasti kasvavat?)
Samalla strategialla mennään. Montanaro niminen rahastoyhtiö muuten pyörittää yli miljardin varallisuutta small-cap rahastossa, joka sijoittaa 50-70 yhtiöön. Tuosta saa hieman perspektiiviä. Toki itse pidän keskitetympää salkkua, mutta ei kriteereitä ainakaan ihan heti pitäisi olla tarvetta säätää.
VastaaPoistaKulurakenteesta ja minimimerkinnästä.
VastaaPoistaKulurakennetta ei ole vielä päätetty. Se tulee todennäköisesti olemaan varsin lähellä HCP Focus rahastoa. HCP tulee huolehtimaan, että saamme uudelle rahastolle parhaan mahdollisimman rakenteen. Tarkemmin HCP:n palkkioperiaatteista voi lukea tästä.
Minimimerkintä tulee todennäköisesti olemaan sama kuin Black ja Focus rahastoissa eli 10.000 euroa. HCP on toimijana pieni ja jokaisen merkinnän ja lunastuksen rahavirrat käsitellään käsin. Pienten merkintöjen käsittely ei ole kustannustehokasta, joten siksi tässä vaiheessa minimimerkinnät ovat tämän suuruiset.
Vau - tosi hieno juttu! Jotenkin on tuntunut että tämä uutinen on ollut koko ajan tuloillaan. Täytyy harkita josko laittaisi sijoitustakin sitten kun mahdollisuus aukeaa :)
VastaaPoistaKiitos! Tämä on ollut kaiken kaikkiaan monivuotinen projekti saada tähän pisteeseen. Kaikkien eri palasten liikuttaminen oikeisiin asentoihin on ollut hieman haastavaa, mutta onneksi nyt ovat paikat löytyneet.
VastaaPoistaKinski: Ernstin kaappi-indeksiartikkeli ja Puustisen Pekan käynnissä oleva samaan aiheeseen liittyvä luennointikierros Osakesäästäjien keskuudessa kertovat mielestäni hyvin siitä millä asenteella HCP toimii.
Kuulostaa hyvältä! Itse juuri taannoin katselin HCP:n rahastoja mutta en saanut aikaiseksi tehdä sijoitusta, ehkäpä tämä uusi rahasto nyt innostaa kynnyksen yli.
VastaaPoistaKuulostaa hienolta ja erittäin mielenkiintoiselta. Harmi vain jos minimimerkintä on niinkin paljon kuin 10.000 euroa, joka rajaa meitä pienemmällä pääomalla toimivia ulos. Viisi tonnia voisin saada tähän kasaan, kymppi olisi nykysalkusta jo kolmasosa.
VastaaPoistaUpeaa, onnittelut! Itsekin jo arvelin että jotain tällaista täytyy olla tulossa ennemmin tai myöhemmin. Jään innolla odottamaan lisätietoja rahastosta. =)
VastaaPoistaTämähän on hieno uutinen, onnea! Mielenkiintoista todellakin. Saattaapa tuonne sijoitus luiskahtaa, kunhan tarkempia tietoja vielä asiasta tulee.
VastaaPoistaAktiivisten rahastojen maineen ollessa oikeutetusti huono varsinkin piensijoittajien keskuudessa tarvitaan lahjakkaita ihmisiä, jotka haluavat intohimoisesti menestyä omalla osaamisellaan, ammattitaidollaan, nöyrällä työllä ja uskaltamalla ottaa omaa näkemystä. Väheksymättä yhtään passiivisia strategioita niin tälläistä on aktiivinen salkunhoito, jota tarvitsemme. Tämä tekee alasta mielenkiintoisen. Welcome on board!
VastaaPoistaOnneksi olkoon! Opintotuen tulorajojen kannalta oman salkun pyöritys alkoikin juuri käydä tukalaksi. Strategiasi lienee monilta osin varsin samankaltainen omani kanssa, joten tämä lienee sijoitusyhtiötä parempi vaihtoehto tässä vaiheessa. Tulen todennäköisesti merkitsemään rahastoa ainakin 10.000 eurolla, palkkiorakenteesta riippuen mahdollisesti isommallakin summalla. Ensi kesää odotellessa siis :)
VastaaPoistaOnnea!
VastaaPoistaNöyrin kiitokseni kaikille!
VastaaPoistaOhhoh! Mielenkiintoinen uutinen. Tuo 10k on kyllä vain tällä hetkellä ittelle selkeesti turhan iso kertapotti, katellaan joko mukaan pääsis joskus myöhemmin.
VastaaPoistaKun tässä minulle tulee samalla vastuu yksityisasiakkaista niin kertokaapa mitä kaikkea odotatte yksityisasiakaspalveluilta? Mitä olisi alalla syytä petrata? Millaista palvelua olet vailla? Nyt on hyvä hetki vaikuttaa. Pyrin parhaani, että asioita saadaan parannettua.
VastaaPoistaMathavaa Pasi!
VastaaPoistaOma sijoitusstrategiani on pohjautunut jo useamman vuoden lähes täysin sinun aikanaan esittelemiin menetelmiin, joten I'm IN! (43 % tuotto viimeisen 1,5 vuoden aikana). Mutta kun tuo oman pienen salkun hoitaminen on niin rakasta, joten oikealla arvosijoitusstrategialla toimiva rahasto olisi mahtava.
Mitä kannattaa kiinnittää huomiota palvelussa:
- Läpinäkyvyys ja avoimuus (Uskon että rahastoosi sijoittavat asiaa paremmin tuntevat henkilöt)
- Sijoitusperiaatteesi (Kuvaile tarkasti periaatteesi, vertailuna esim. Seligson Phoebuksen rahastonhoitaja)
- Kerro jotain omista työskentelytavoistasi, työkaluistasi yms.
- Vastaa henkilökohtaisesti asiakkaiden kyselyihin, jos mahdollista.
Mahtavaa! Miten pärjäsit 2008 pärssiromahduksessa, postittaisitko tuloksesi ja kuvailisit käyttämääsi strategiaa?
VastaaPoistaHeikki: Kiitos! Hyviä huomioita. Kirjaan nämä ylös.
VastaaPoistaAnonyymi: Vuonna 2008 salkkuni oli täysin indeksoitu, joten pärjäsin yhtä huonosti kuin markkinat muutoinkin. Sijoitusten tuotto sivulta näet, että kyseisenä vuonna tuottoni oli -33,73%.
Nykyinen strategiani sai alkunsa vuonna 2010 ja toimi ensin satelliittiportfoliona, kunnes seuraavana vuonna siirsin koko salkun pois indeksituotteista. Syksystä 2010 alkaen TWR-mitattu toteutunut tuotto kulujen jälkeen on +108.64% (4.10.2010-23.10.2013). Tuossa tuotossa ei siis ole mukana indeksisijoituksia.
Käyttämäni strategia on kvantitatiivinen arvosijoitusstrategia. Olen kirjoittanut aiheesta useita kirjoituksia tässä blogissa, jossa olen pureutunut asiaan syvällisemmin.
Minultakin ääni 5000 euron minimimerkinnälle, jos siihen on mitään mahdollisuutta vielä vaikuttaa. Blogisi seuraamisen aikana (2009-) ei keskituloinen palkansaaja ole kerennyt kerätä 100ke varallisuutta, joka vaadittaisiin tuohon, jos pidetään kiinni satelliittisijoituksen 10 % -säännöstä.
VastaaPoistaEikös strategiasi ole backtestattu siten, että hypoteettinen vuoden 2008 romahduksen aikainen tuotto olisi mahdollista selvittää?
VastaaPoistaToki ja olen näitä erilaisia tuloksia blogissani esitellytkin. Kannattaa lukea ;)
VastaaPoistaTässä yksi backtestaus vuodelta 2010.
5.000 minimimerkinnän puolesta puhuisi sekin, että juuri nämä pienemmällä salkulla operoivat tarvitsevat kaikkein kipeimmin (indeksin) Voittavan-Rahaston apua lihottamaan salkkua ;-) No ei painosteta liikaa, luultavasti et yksin voi päättää tästä.
VastaaPoistaOnnittelut!
VastaaPoistaHCP:llä näyttää perusrakenteena olevan tuottopalkkioiden käyttö molemmissa rahastoissaan.
Tuleeko rahastoosi tuottopalkkio? Jos tulee, niin miten tuottopalkkio on rakennettu? Miten yleisesti mielestäsi rehellinen ja tasapuolinen tuottopalkkio tulisi sijoittajan kannalta rakentaa?
Kommenttikentän merkkimäärä on rajoitettu 4096 merkkiin, joten annan vastaukseni kahdessa osassa.
VastaaPoistaOsa 1/2
Kuten aiemmin todettu ei kulurakennetta ole vielä päätetty. Todennäköisesti se tulee olemaan lähellä sitä mitä HCP Focus rahastossakin, jossa on tuottosidonnainen palkkio vertailuindeksin ylittävältä osuudelta.
Miten yleisesti mielestäsi rehellinen ja tasapuolinen tuottopalkkio tulisi sijoittajan kannalta rakentaa?
Mielestäni HCP:n omilla sivuilla on otettu tähän asiaan hyvin kantaa, joten lainaan suoraan sieltä:
"Kysyttyä: Palkkiorakenteenne näyttää poikkeavan aika paljon tavanomaisesta. Te ette esimerkiksi sovella ns. ”high water mark” –periaatetta, jota useat pitävät oikeudenmukaisena. Miksi?
HCP soveltaa sekä rahastossaan (HCP Black) että varainhoidossaan samaa palkkiostruktuuria (hallinnointipalkkio 1.0% p.a. sekä tuottosidonnainen palkkio, 10%:a tuotosta kuluvan vuosineljänneksen ajalta.) Palkkiostruktuurissa on ainakin kaksi piirrettä jotka poikkeavat alan vakiintuneesta käytännöstä:
(a) siinä ei sovelleta ns. ”high water mark” -periaatetta, sekä;
(b) tuottosidonnainen palkkio lasketaan absoluuttiselle tuotolle (eikä esim. vertailuindeksiin tai -korkoon sidotulle suhteelliselle tuotolle).
HCP:llä olemme tietoisia siitä, että palkkiostruktuurimme poikkeaa alan vakiintuneesta struktuureista, ja että se saattaa ensi näkemältä herättää kysymyksiä, pääasiassa koskien sen: (a) tasoa, sekä; (b) oikeudenmukaisuutta. High water mark” –periaate on tavallinen tapauksissa jossa varainhoitaja perii ns. tuottosidonnaista palkkiota, eli palkkionsuuruus on tavalla tai toisella sidottu sijoitussalkun tuottoon. Useimmat meistä kokevat sen intuitiivisesti epäoikeudenmukaisena jos varainhoitajalle maksetaan tuottosidonnaista palkkiota myös silloin kuin salkku on miinuksella. Tämän johdosta useaan varainhoitajaan ja rahastoon sovelletaan ns. high water mark” –periaatetta jonka mukaan tappiollisen jakson jälkeen ei saada periä tuottosidonnaista palkkiota ennen kuin salkun arvo on noussut aikaisemmalle maksimitasolleen.
”Maalaisjärjen” mukaan tämähän kuulostaa oikeudenmukaiselta ja sitä se varmasti onkin, mutta valitettavasti high water mark” –periaate tuo mukanaan muita, vähemmän itsestään selviä ongelmia. Vakavin high water mark” –periaatteeseen liittyvä ongelma on ns. päämies–agentti -ongelma (eng. ”agent-principal” -problem), eli vääristyneiden kannustimien synnyttämä intressiristiriita päämiehen ja hänen palkkaamansa ”agentin” (tässä tapauksessa varainhoitajan) välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos salkku on miinuksella niin high water mark” –periaate luo kannustimen varainhoitajalle ottaa sijoituksissaan lisää riskiä siinä toivossa, että hän näin saisi salkun tuoton ”kurottua umpeen” ja tuottosidonnaisen palkkion jälleen tikittämään, vaikka tämä ei välttämättä ole asiakkaan edun mukaista, päinvastoin.
Osa 2/2
VastaaPoistaKatsomme, että edellä mainittu potentiaalinen eturistiriita edustaa asiakkaalle pitkässä juoksussa suurempaa riskiä kuin se, että varainhoitaja poikkeustapauksissa perii tuottosidonnaista palkkiota silloinkin kun salkulla on takanaan tappiollista kautta seuraava voitollinen kausi. Se että HCP Black varainhoitorahastossamme tuottosidonnainen maksetaan absoluuttisesta tuotosta eikä jonkin indeksin ylituotosta mahdollistaa kannustimen olla ottamatta riskiä silloin, kun katsomme että se on parasta mitä salkun tuotolle voi tehdä.
Palkkiostruktuurimme on tietoisen valinnan tulos. Ei ole olemassa täydellisiä palkkiostruktuureja, ja kaikissa struktuureissa esiintyy erityyppisiä ja -asteisia ongelmia. Olemme toisin sanoen päättyneet siihen, että vaikka valitsemamme palkkiostruktuuri ei missään nimessä ole täydellinen niin se on todennäköisesti useasta huonosta vaihtoehdosta vähiten huono.
Rahastomme HCP Focus tuotto vaihtelee merkittävästi voimakkaammin kuin HCP Black rahastossa tai keskimääräisissä omaisuudenhoidon ratkaisuissamme (Focus volatiliteetti on 17.4% kun vastaavasti HCP Black on vain 3.7%). Tämän takia tässä rahastossa emme veloita tuottosidonnaista palkkiota absoluuttisesta tuotosta vaan sensijaan vertailuindeksi MSCI ACWI IMI osakeindeksin ylittävästä tuotosta (yksi laajimmista globaaleista osakeindekseistä). Näin asiakas ei joudu maksamaan rahaston volatiliteetista, vaan maksaa vain rahaston ylituotosta. HCP Focus pyrkii pysymään jatkuvasti täysin sijoitettuna osakkeisiin."
Esimerkiksi Blackin osalta, jossa hallinnointipalkkio on 1% ja 10% tuottosidonnainen palkkio jos rahaston tuotto on esimerkiksi 7%, niin HCP:n asiakas maksaa kuluina 1,65% sijoitetusta pääomasta. Tämä on aika tarkkaan Suomalaisten osakerahastojen perimien palkkioiden keskiarvo.
Onnittelut hienosta saavutuksesta! Tähän blogiisi törmääminen oli alunperin se tekijä joka ajoi minutkin kvanttimallien suuntaan. Rahastosi kiinnostaa ehdottomasti. Aiotko paljastaa nykyisen strategiasi periaatteet rahastossasi mukana oleville? Ne sijoituskohteet mitä olet blogissa ja twitterissä maininnut ovat monesti pyörineet siellä omankin screenerilistan (Jonka lähtkökohta on MFIE:n backtestaustutkimuksessa hyväksi havaittu dualfactor- malli) kärjessä ;) Jos strategiamme ovat kovin samanlaiset, saatan siirtää salkustani, verotuksen takia, suuren osan rahastoosi. Minkälaiseksi olet miettinyt viestintäkäytännön sijoittajien suuntaan? MFIE:n kaltaisia newslettereitä kenties? Itselleni ainakin on tärkeintä tiedän mihin rahani sijoitetaan, ja miksi.
VastaaPoistaJa onnittelut vielä kerran!
Kiitos!
VastaaPoistaUskon, että tulen toimimaan huomattavasti avoimemmin kuin salkunhoitajat Suomessa keskimäärin. Taustalla olevia periaatteita tulee tietysti avata, jotta ihmiset tietävät mihin ovat sijoittamassa. Tämä ei tarkoita mallin kaavatasolle menemistä, jolloin kilpailuetu vaarantuisi vaan sitä, että muut ymmärtävät taustalla olevat tekijät jotka vaikuttavat siihen miten rahasto toimii ja minkä tyyppisistä yhtiöistä se on kiinnostunut. Mielestäni veroetu on sijoittajalle tällaisessa rahastossa todella merkittävä etu. 30/32% pääomavero haukkaa reilun osan pääomasta vuosittain joka jää kasvamaan korkoa korolle, kun rahaston sisällä sijoitukset puolestaan ovat verovapaita.
Toivottavasti otat tiedotuspuolella mallia Phoebus -rahastosta. Itselleni minimimerkintä on aivan liian korkea, ja olettaisin, että tilanne pätee myös moneen muuhun. Tavalliselle ihmiselle kymppitonnin kertamerkinnällä ajallisen hajautuksen harrastaminen on mahdotonta. Toisaalta, perustelu siitä, että merkinnät käsitellään käsin on samaa sarjaa kuin nykyisessä informaatiotekniikan ajassa klassikkoväittämä: "tietotekniikka ei pysty".
VastaaPoistaOlisiko yhtiön syytä investoida teknologiaan, jotta asiakkaita saataisiin lisää? Yksityisasiakaspalvelulla käsitän tavallisen kansalaisen palvelemisen, ja ne joilla sijoitusvarallisuutta on riittävästi, ovat enemmänkin salkunhoitoasiakkaita, joiden palvelutarpeet eroavat putkimies-penasta varsin merkittävästi.
Jokatapauksessa, onnea saavutukselle. Toivottavasti rahastoon löytyy riittävän varakkaita sijoittajia.
Kiitos!
VastaaPoistaYmmärrän hyvin, että 10.000 euroa on monelle piensijoittajalle liikaa. Tavoite ja tähtäin HCP:llä on, että minimimerkintää saadaan alemmaksi, mutta vielä siellä ei olla. Tämä on yksi kehityskohta, joka kyllä huomioidaan, kun yhtiötä kehitetään.
Ajallinen hajautus on muuten sisäänrakennettuna jo rahastoon. Strategiani ei pyöräytä kertapompsina salkkua ympäri vaan se kiertää tasaisesti ympäri vuoden. Joka kuukausi on siis ostoja ja myyntejä ja strategia itsessään tekee ajallista hajauttamista.
Yksi ääni lisää 5k€ minimisijoitukselle...
VastaaPoista5ke on myös suurimman osan ulkopuolella. Jos automatiikka hoitaa merkintöjen puljaamisen, raja voisi ihan hyvin olla vaikka satanen. Tällä saisi kuukausisäästäjät mukaan, joka tietyllä tapaa auttaa käteiskassan hallintaa.
VastaaPoista"Ajallinen hajautus on muuten sisäänrakennettuna jo rahastoon."
VastaaPoistaEikös mikä tahansa aktiivinen rahasto voi tehdä kuukausittaisia ostoja? En näe kuitenkaan sen olevan ajallista hajautusta siinä mielessä, että rahastoon merkitsevä ostaa rahastoa päivän hintaan.
Sanotaan, että
1.tammikuuta päivän hinta on 100
Markkinat dippaavat 20% ja osakerahaston arvo laskee vastaavasti. Siten
1. helmikuuta päivän hinta on 80
Jos hajauttaa sijoituksen ajallisesti kahteen saman suuruiseen erään, 1.1 ja 1.2, keskihinnaksi tulee 90. Tämä olisi ajallista hajauttamista.
Jos sijoittaa kaiken 1.tammikuuta, keskihinnaksi tulee 100. Tämä on "könttäsumma"-sijoittamista.
Tuskin tämäkään rahasto tulee olemaan sen immuunimpi markkinaheilahtuleille kuin muutkaan osakerahastot, vaikka potentiaalia strategian puolesta voi olla reilustikin indeksistä poikkeamiseen?
Tuli samalla mieleen yksi kysymys:
- mitä rahastolle tapahtuu, jos joudut jostain syystä joko vapaaehtoisesti tai pakon sanelemana lopettamaan rahaston hoitamisen? Pystyykö joku toinen yhtiön salkunhoitaja jatkamaan rahaston pyörittämistä käyttämälläsi strategialla?
t. Mikko
Meidän näkemykset ajallisesta hajauttamisesta eroavat toisistaan. Itse ajattelen asiaa seuraavalla tavalla. Oletetaan, että hoidan strategiaa kuten nytkin eli ei-rahastoituna. Teen ostoja ja myyntejä joka kuukausi, koska en pyri ajoittamaan ja siitä syystä johtuen kierrätän kokoajan omistuksia salkussa strategian mukaisesti. Toisessa vaihtoehdossa sama tapahtuu rahastossa. Lopputuloksena on sama tuotto jos laitan ja otan rahoja strategiasta ulos/sisään kuin rahastossakin. Ei se kuorirakenne muuta asiaa miksikään.
VastaaPoistaEikös mikä tahansa aktiivinen rahasto voi tehdä kuukausittaisia ostoja?
Toki voi. Eri asia sitten on yrittääkö kyseinen rahasto ajoittaa markkinoita vai ei. Iso osa yrittää. Minä en pyri ajoittamaan markkinoita ja toteutan siten tietoisesti ajallista hajautusta strategian sisällä systemaattisesti. Uskallan väittää, että harva rahasto toimii samalla tavalla.
Tuskin tämäkään rahasto tulee olemaan sen immuunimpi markkinaheilahtuleille kuin muutkaan osakerahastot, vaikka potentiaalia strategian puolesta voi olla reilustikin indeksistä poikkeamiseen?
Olet täysin oikeassa. Kyseessä on osakesijoitusstrategia, jonka johdosta se tulee aina kantamaan myös markkinariskiä. Markkinoiden kyykähtäessä samalla voimalla kuin vuonna 2008 tippuu tämäkin rahasto varmasti. Jos tiputuksilta haluaa välttyä tulee salkku suojata. Suojaus puolestaan maksaa ja syö sitä kautta tuotto-odotusta. Mikäli heilahtelut aiheuttavat pahaa oloa kannattaa omaan salkkuun ottaa vaikka korkosijoituksia ja muita keskenään korreloimattomia sijoituksia. Tämä rahasto tulee olemaan puhdas osakesijoitusrahasto ja siihen liittyy sen mukaiset ominaisuudet niin hyvässä kuin pahassa.
Mitä rahastolle tapahtuu, jos joudut jostain syystä joko vapaaehtoisesti tai pakon sanelemana lopettamaan rahaston hoitamisen? Pystyykö joku toinen yhtiön salkunhoitaja jatkamaan rahaston pyörittämistä käyttämälläsi strategialla?
Tätä kutsutaan salkunhoitajariskiksi ja se on ominaista kaikille aktiivisesti hoidetuille rahastoille. Toisen henkilön hoitamana on aina riski, ettei sijoitustoiminta jatku samanlaisena kuin aiemmin.
Kyllä, ymmärrän näkökohtasi. Katsoin asiaa siitä vinkkelistä, että jos tulee yhdellä isolla summalla mukaan, niin siinä joutuu miettimään ajoitusta, koska itse en pystyisi tekemään toista 10.000 sijoitusta esim. vuoden päästä, jos markkina laskee paljon. Jos pyörittäisi tämän kaltaista systeemiä itse, niin silloin voi tietysti tuoda systeemiin lisää rahaa lähes niin "portaattomasti" kuin haluaa, jolloin ajallinen hajautus sisään tuodulle rahalle tosiaan on erityisen tehokasta, kuten edellä kuvasit. Rahastossa on paljon etuja, mm. veroasioissa.
VastaaPoistaPääutelu kysymyksessäni salkunhoitajariskistä oli oikeastaan se, olisiko kuitenkin mahdollista, että joku toinen voisi jatkaa samalla tai lähes samalla systeemillä, jos sellainen tilanne tulisi. Vai onko se täysin poissuljettua ja onko tästä keskusteltu. Olen käsittänyt, että strategia pohjautuu kokonaan tai lähes kokonaan tunnusluvuilla tehtävään mekaaniseen seulontaan, jolloin salkunhoitajan vaihtuminen ei varmaankaan olisi mahdotonta, jos strategian speksit vaan on seuraajalla tiedossa?
t. Mikko
Toki tuossa rahaston sisäisessä ajallisessa hajautuksessa on sellainen piirre, että jokin yksittäinen kooltaan massiivinen merkintä tai lunastus voi aiheuttaa tilanteen, jossa strategian toteuttama ajallinen hajautus häiriintyy. Toisaalta sama "ongelma" koskee yhtä lailla muitakin rahastoja. En kuitenkaan nostaisi tätä ajallisen hajautuksen asiaa mitenkään merkittäväksi ongelmaksi. Jokainen meistä näkee asian varmasti vähän eri kanteilta.
VastaaPoistaTeoriassa on mahdollista, että joku toinen jatkaisi rahaston hoitamista kuten minäkin. Tämä on kuitenkin vain teoriaa. Yksi syy miksi myös HCP:lle päädyn on se, että täydennän porukkaa. Ei ole olemassa "kopiota" minusta, joka ajattelisi täysin samalla tavalla ja jolla olisi samat ominaisuudet. Käytännössä salkunhoitajan vaihtuminen siis varmasti näkyisi tavalla tai toisella. Vaikka tarkat speksit tiedossa olisikin.
Onnittelut, täytyy tutustua tulevaan materiaaliin täydellisesti.
VastaaPoistaJos ymmärsin oikein, rahasto on auki neljä kertaa vuodessa eli neljä kertaa vuodessa siihen voi sijoittaa lisää tai tehdä nostoja? Sijoittajalle tämän pitäisi merkitä sitä, että lisäsijoitusten tai nostojen kanssa ei kannata (tai itse asiassa ei voi) hötkyillä. Samaa asiaa ajaa 10 000 € minimisijoitus.
VastaaPoistaPalkkioperusteista: sijoittajan näkökulmasta oikeudenmukainen tuottosidonnainen palkkio on suhteessa absoluuttiseen ylituottoon. Toisin sanoen siihen osaan, joka lyö sekä käteisen että vertailuindeksin. Jotta palkkiota ei saisi satunnaisheilunnasta, pitäisi palkkio määrittää mahdollisimman pitkältä aikaväliltä eli vasta silloin, kun varat rahastosta nostetaan ja lopullinen (yli)tuotto on selvillä. Geometrinen keskiarvo?
Salkunhoitajan kannalta tämä olisi varmasti ongelmallista: menestyvästä rahastosta ei nostoja tehtäisi (ei tuottosidonnaista palkkiota), voisiko jopa tulla kiihoke menestyä vähän aikaa hieman huonommin jotta nostot käynnistyisivät ja palkkiot virtaisivat?
Merkintä- ja nostotiheyttä ei ole vielä määritetty, mutta todennäköisesti se tulee olemaan samankaltainen kuin HCP Focus rahastossa eli toteamasi tavalla rahasto tullee olemaan auki merkinnöille ja lunastuksille kvartaaleittain.
VastaaPoistaMielenkiintoista pohdintaa laitat palkkioperusteista! Varmasti reiluinta olisi, että vain pitkällä aikavälillä syntyneestä ylituotosta sijoittaja maksaisi palkkiota. Kuten toteat tämä on vaikeaa käytännössä toteuttaa. Onhan osa rahastoon sijoittaneistakin mukana eri mittaisilla aikaperiodeilla. Kuinka eri sijoittajia voisi kohdella yhdenvertaisesti?
Focus rahastossa tuottosidonnaista palkkiota maksetaan vertailuindeksin ylittävältä osuudelta. Ei kuitenkaan jos tuotto on ollut negatiivista, vaikka se olisi ollut silloin vertailuindeksiä parempi. Mielestäni tämä menee aika lähelle ajatustasi siitä, että palkkiota maksettaisiin vain jos rahasto lyö sekä käteisen, että vertailuindeksin.
Phoebuksessa lasketaan kolmen edellisen vuoden perusteella keskiarvot indeksin ja rahaston tuotolle. Palkkiosidonnainen osa sitten, jos indeksi ylittyy. Tässä tarkastelutavassa on siis mukana hieman pidempääkin aikaväliä.
VastaaPoistat. Mikko
Phoebus on ottanut tuollaisen palkkiosidonnaisen käyttöön näemmä vuonna 2004 eli kolme vuotta rahaston käynnistymisen jälkeen. Mielenkiintoinen aspekti! Kenties jotain samanlaista voisi miettiä myös omalle rahastolle, kun trackkia on kertynyt riittävän pitkältä ajalta. Laitetaan siis mietintämyssyyn.
VastaaPoistaJep!
VastaaPoistaMissä suuruusluokassa rahaston sijoittamien yhtiöiden lukumäärä tulisi olemaan. Puhutaanko esim. 30-50 kpl?
T. Mikko
Puhutaan keskitetymmästä eli 20-30 yhtiön määrästä.
VastaaPoistaOhhoh, onpa hieno uutinen ja mikä saavutus! Pidemmän aikaa blogiasi seuranneena ei voi muuta kuin onnitella.
VastaaPoistaMitä tulee yksitysasiakkaiden varainhoitoon, koen että siellä tarvitaan nimenomaan vahvaa avoimuutta. Toimiessasi avoimesti myös oman sijoitusvarallisuutesi peliin laittaen on helppo hypätä mukaan kelkkaan. Avoimuus varmasti myös auttaa nukkumaan yöt paremmin. Aktiivinen bloggaus on ehdottomasti hyvä tapa pitää kontaktia tuleviin asiakkaisiin.
Vielä kerran onnea!
Kyllä tämä innostusta vaan herättää paljonkin itsessäni tähän mennessä ja mitä enemmän tätä pureskelee.
VastaaPoistaJos lähden tähän mukaan, pohdin osakesalkkujeni uudelleen järjestämistä esim. tähän tapaan:
1. Value Averaging -osakerahastosalkku 60% (ydin, sisältää pääosin hyvin menestyneitä (10v tai pidemmällä jaksolla) ja edullisia arvosijoittavia rahastoja). VA hyödyntämässä markkinan heilahteluita.
2. Omat osakepoiminnat 20% (satelliitit, omia laatuyhtiöpoimintoja "ikiholdissa")
3. HCP "KTR-rahasto" 20% (satelliitit, kvantitiivinen arvosijoitusstrategia)
Kohta 3. siis uutena.
En ole kovin innostunut itse poimimaan osakkeita (aika ja taidot/kiinnostus ei riitä syväanalysoimaan yhtiöitä), ja näin niiden paino jäisi neljäsosaan. Oma osakepoiminta tapahtuisi lähinnä Oksaharjun esittämän laatuyhtiöstrategian oppeja peesaten, "varmoja valintoja" ja osingon kasvattajia. Tämä salkkukombinaatio myös mahdollistaisi aika laiskankin salkun seuraamisen ja päivittämisen tahdin, mikä pitkässä juoksussa on itselleni pelkkää plussaa. Lisäksi salkku rakentuisi arvosijoittamiseen varaan, mikä onkin tavoitteenani.
t. Mikko
Onneksi olkoon vielä minunkin puolesta! Olet toiminut useille säästäjille ja sijoittajille motivaattorina, joten loistavan sijoitustuloksen siivittämänä olet ansainnut saavuttamasi menestyksen.
VastaaPoistaNiille, jotka kyseenalaistavat aktiivisen sijoittamisen ja salkunhoitamisen, on huolenaihe todellinen. On kiistaton fakta, että suurin osa aktiivisista rahastoista häviävät markkinoiden keskimääräiselle tuotolle pitkällä aikavälillä. Kuitenkin kurinalaiselle salkunhoitajalle on mahdollista saavuttaa keskimääräistä parempia tuloksia, kun salkun sisältö poikkeaa olennaisesti vertailuindeksistä ja sijoitustoiminalla on järkevä sekä ennalta määritelty sijoitusstrategia. Tietysti mennyt ei ole tae tulevasta, niin kuin rahastoesitteissä aina mainitaan, mutta tietyt sijoitusstrategiat ovat kuitenkin vuosikymmenestä toiseen menestyneet paremmin kuin toiset. Siten perustamalla strategian hyväksi havaittuihin "anomalioihin" ja tunnistamalla psykologiset karikot menestymisen tiellä, niin on salkunhoitajalla mahdollisuus saavuttaa mukiinmenevä tulos.
Täten uskon, että myös sinun rahastolla on mahdollisuus pärjätä pitkällä aikavälillä keskimääräistä paremmin. Onnea matkaan ja olkoon tuulet suosiollisia matkallasi!
Suuret kiitokset! :)
VastaaPoistaOnnittelut sinulle KTR
VastaaPoistaHyvää:
1. Rahastosi on varmasti hyvä vaihtoehto henkilölle, jolla ei ole aikaa tai viitseliäisyyttä hoitaa omia suoria sijoituksiaan osakkeisiin.
2. Hyvä vaihtoehto henkilölle, joka haluaa tehdä pitkäaikaisen sijoituksen, luottaa asiantuntemukseesi ja uskoo sinun löytäneen ”viisastenkiven”.
Huonoa:
1. Rahasto ei toimi esitetyllä tavalla muutaman vuoden sijoituksena. Esitetty verottomuuden mahdollistama korkoa korolle hyöty tulee merkitykselliseksi vasta yli kymmenen vuoden aikajänteellä ja tuoton ollessa yli 20% vuodessa. Sijoittaessaan rahastoosi vuodeksi 10000 euroa ja tuoton ollessa 20% HÄVIÄÄ siihen nähden, että itse suoraan sijoittamalla saa verollisen 20% tuoton - nettotappio on 224 euroa eli -2,24%.
2. Rahaston realisointien yhteydessä tapahtuu herkästi vääristymiä rahaston vääristymiä optimaalisessa allokaatiossa.
Rahasto on tyypillinen hyvän sään aikana rahastettava rahasto. Split before the absolute top is reached!
-Vili Badger-
Hei Vili,
VastaaPoistakommentoin kahta esittämääsi huonoa puolta:
1. Riippuu kovasti siitä mikä on vertailuindeksin ja mikä rahaston tuotto. Toinen asia joka vaikuttaa on se, menisikö sijoittajan pääomaverot 30% vai 32% pääomaveroasteella (vuonna 2014 32% vero menee jo 40ke ylittävältä osuudelta). Erittäin suuri merkitys on myös sillä onko nostoajankohtana Suomeen verovelvollinen vai ei. Pitkäjänteinen sijoittaja voi myös päästä hyötymään hankintameno-olettamasta, jos rahasto pärjää hyvin. Jos rahaston tuotto on esimerkiksi 15% p.a. ja vertailuindeksin 10% p.a. on Suomeen verovelvollisen vuosituotto 10,50% p.a., kun siitä vähennetään verot (30% veroaste). Rahaston sisällä kulujen jälkeen jää tuottoa kasvamaan 13,36% p.a. Viiden vuoden jälkeen kumulatiivinen tuotto itse hoidettuna 64,74% ja rahastoidun 61,01%, jos sijoittaja on Suomeen verovelvollinen ja pääomaveroaste on sama kuin nyt (aika iso oletus, kun muistaa millaisella tahdilla viime vuosina pääomaverotusta on muutettu). 10v aikana luvut ovat puolestaan 171,41% ja 175,19% eli rahaston hyväksi. Nämä ovat suuntaa antavia laskelmia 30% pääomaveroasteella. Mitä pidempi sijoitusaika sitä kannattavammaksi rahasto tulee. Se mikä tässä yhteydessä on hyvä huomata on, että vertaillaan pelkästään sitä oletusta että sijoittaja pystyisi itse toteuttamaan samaa strategiaa identtisesti verrattuna siihen, että se on rahastoitu. Eri asia sitten on se pystyykö sijoittaja toteuttamaan itse samanlaista sijoitusstrategiaa vai ei. Mutta kuten todettu laskelmiin vaikuttavat kovasti mm. sijoittajan oma veroaste, rahaston tuotto, vertailuindeksin tuotto ja sijoittajan omat kyvyt vs. salkunhoitajan kyvyt. Itse katson parhaimmaksi sijoittaa omat varani rahastoon sillä etua tulee pitkällä aikavälillä. Maksan samat kulut kuin muutkin sijoittajat. Lisäksi rahastoituna jää käyttöön optio tehdä lunastus myöhemmin jossain muualla kuin Suomeen verovelvollisena.
2. Totta. Tämä tosin koskee lähinnä tilanteita joissa tapahtuu hyvin isokokoinen lunastus tai merkintä rahastoon verrattuna tyypilliseen rahaston kassavirtaan.
Kenties hyvä myös painottaa sitä, että kulurakennetta ei tosiaan ole vielä päätetty. Kannattaa myös muistaa, että rahaston sisällä kulurakenne kevenee yksityissijoittajaan verrattuna mm. pienempien kaupankäyntikulujen muodossa. Rahastossa on ovat hyvät ja huonot puolensa. Niistä vaihtoehdoista joita olen pyöritellyt on rahastomuotoinen selvästi paras tapa tarjota tällaista sijoitusstrategiaa, niin että myös muut voivat vaivatta olla mukana.
VastaaPoistaTähän asti sijoitustoiminnan painotukseni on ollut suorassa osakesijoittamisessa, ja vielä niin, että olen painottanut osinkoyhtiöitä. Osinkoverouudistus rankaisee nyt nimenomaisesti ulkomaille osinkoyhtiöihin sijoittavia suhteessa aiempaan tilanteeseen – osingot uudelleen sijoittava rahasto voi vähän lieventää vaikutuksia.
VastaaPoistaMikäli olen oikein ymmärtänyt, strategiasi perustuu osakkeiden hinnan nousuun, eikä niinkään osinkovirtaan, ja kohtuullisen suureen kiertoon salkussa sijoitusstrategiasi mukaisesti – onko näin?
Hyvinkin voi olla, että katson näyttöjesi vastaavan rahaston kuluja. Olet hyvin perustellut rahaston muodostamisen järkevyyden kannaltasi ja mistä tuotto syntyy? Sinun hyötysi on saada ”harrastuksesta” ammatti ja saada salkulle lisää kokoa, joka tosin voi osin kangistaa toimintaa.
-Vili Badger-
Kyllä, strategiassa suurin nousu tulee arvonnoususta eikä osinkotuotosta. Vuonna 2011 salkun toteutunut osinkotuotto oli 4.2%, vuonna 2012 4.8% ja tähän vuoteen lähdin salkulla, joka osoitti odotetuksi osinkotuotoksi 2.4%:ia (kts. screenshot) Toteutunut osinkotuotto on tälle vuodelle kolmen ensimmäisen kvartaalin jälkeen 1.5%.
VastaaPoistaSalkun kierto on tosiaan korkea.
Tuotto syntyy tiettyjen markkina-anomalioiden systemaattiselle hyväksikäytölle. Näitä ovat mm. arvosijoittaminen ja small- ja mid-cap osakkeiden painottaminen. Kvantitatiiviset sijoitusmenetelmät ovat kaikkein tehokkaimpia pienien ja keskisuurien yhtiöiden kohdalla, sillä niissä on vähiten analyytikkoseurantaa. Se mahdollistaa hintapoikkeamat. Suuret yhtiöt ovat selvästi tehokkaammin hinnoiteltu eikä käyttämäni strategia omaa siinä päässä kilpailuetua.
Olet oikeassa siinä, että rahaston koon kasvaessa sen toiminta voi kangistua. Tämä pelko on aiheellinen oikeastaan vasta silloin, kun rahastolla alkaa olla tuntuvaa kokoa. Strategian skaalautuvuus on jo tutkittu mm. HCP:n toimesta, eikä rahastoa lähdettäisi synnyttämään jos skaalaamista ei voisi tehdä. Kuten aiemmissa kommenteissa totesin löytyy mm. Montanarolta pienyhtiöihin sijoittava rahasto, joka tekee sijoitukset 50-70 yhtiöön. Rahastolla on kokoa yli miljardin euron edestä. Siitä huolimatta se on tehnyt pitkän historiansa aikana tuntuvaa ylituottoa. Uskon, että tulevalla rahastolla on useita vuosia edessä ennenkuin sen koko kasvaa tuollaisiin mittasuhteisiin - jos koskaan. Ainahan rahaston voi myös sulkea uudelta rahalta siinä vaiheessa, kun tuntuu ettei strategiaa enää kykene hoitamaan tehokkaasti sen ideologian mukaisesti.
Kiitos kritiikistä lyhytaikaista rahastoon sijoittamista kohtaan. Se synnytti päässäni ajatuksen siitä voisiko rahastossa olla lunastusmaksu niiden sijoitusten osalta, jotka ovat olleet osuudenhaltioina vain hyvin lyhyen aikaa. Lunastusmaksu maksettaisiin rahastoon ja tulisi siten pitkäjänteisten sijoittajien hyväksi. Tämä rohkaisisi pitkäjänteiseen sijoittamiseen, mikä myös edesauttaa rahastonomistajien tuottoa entistä enemmän. Laitan ideahattuuni muhimaan.
Tuosta ajallisesta hajauttamisesta heräsi kysymys. Kuuluuko strategiaan myös se, että uudet sijoitukset rahastoon sijoitetaan vähitellen ja ovat aluksi osittain käteisenä? Vähitellen käteisen siirtäminen strategian mukaisiin osakkeisiin suojaisi myös koko markkinoita koskettavilta heilahduksilta.
VastaaPoistaMinäkin toivoisin, että minimimerkintä tulisi olemaan mielummin 5k kuin 10k. Lähinnä sen takia, että oman salkkuni koosta tuo 10k olisi liian iso osuus, varsinkin kun tähän rahastoon olisi tärkeä sitoutua pitkäksi ajaksi. Pienentäisikö merkintöjen käsittelykuluja merkintävälin harventaminen? Esimerkiksi minimissään 5k puolivuosittain, jos normaalilla 10k minimillä voi merkitä neljännesvuosittain?
Rahasto kyllä houkuttaa itseänikin. Tosta minimimerkinnästä paljolti riippuu, että onko mahdollisuutta osallistua ihan alusta alkaen vai kenties vasta myöhemmin. Joka tapauksessa onnea uudelle rahastolle.
Kuuluuko strategiaan myös se, että uudet sijoitukset rahastoon sijoitetaan vähitellen ja ovat aluksi osittain käteisenä?
VastaaPoistaKoska kyseessä on pieniä yhtiöitä painottava strategia on ostoja ja myyntejä tehtävä yleensä useassa osassa ja useamman päivän aikana. Tämä jo ihan sen vuoksi etteivät transaktiot vaikuta yhtiön kurssiin.
Vain kaksi kertaa vuodessa auki oleva rahasto lienee isolle osalle sijoittajista liian suljettu malli.
Hei,
VastaaPoistaHieno juttu! - pari kysymystä tuli päällimmäisenä mieleen:
- Olennaista itselleni on ymmärtää mahdollisimman hyvin miten strategiasi todennäköisesti käyttäytyy tuoton ja riskin osalta (laskukausi/nousukausi/keskimääräisesti) ja miten nämä odotukset eroavat esim. käyttämääni B/P + momemtum - strategiaan? Eli kannattaako hypätä mukaan rahastoon vaiko pyörittää itse jatkossakin hieman eri 2-faktori mallilla omaa salkkua vaikka ulkomaisen sijoitusvakuutuksen sisällä (ja tuskailla yhtiövalintoja koska näyttävät kaikki "pommeilta" + sijoitusvakuutuksen kuluja)
- Mikäli oikein ymmärsin vanhemmista kirjoituksistasi niin katsot kriteereinä ainakin P/B:tä ja 5 vuoden pääoman tuottoa. Oliko muuten joku syy ettet esim. valinnut strategiaksesi tuota MFIE:n lapun historiallisesti parhaiten tuottanutta P/B + momentum strategiaa? (vaikka mennyt tuotto ei toki ole tae tulevasta)
- mielenkiinnosta - onko tullut vastaan muita kvantitatiiviseen arvosijoittamiseen perustuvia rahastoja (esim. Magic Formula / piotrowski pohjaisia tai peräti 2 factori malliin perustuvia?). Entä miten ovat pärjänneet, vaiko onko jotain syytä etteivät ole pärjänneet ja lopetettu tai ettei tuollaisia ole aiemmin edes perustettu(?)
- Oletko muuten suunnitellut omaa (työ/sijoitus)horisonttiasi kuinka pitkälle? Olettaisin että jos rahasto vain suinkin menestyy että olisit mukana ainakin +10 vuoden ajan? Tämä kysymys lähinnä siksi että oman ikäni ollessa 33v tarvitsisin ratkaisun joka olisi pystyssä mielellään sen parikymmentä vuotta...
Kiitos & tsemppiä!
// Kimmo
Hei Kimmo,
VastaaPoistarahastosta tulee aikanaan esite ja HCP:n sivuille muutakin tietoa, jossa kuvaan strategian taustalla vaikuttavia tekijöitä. Niille sijoittajille jotka haluavat sukeltaa vielä syvällisemmin asioihin ja taustoihin keskustelen mielellään ihan kasvotusten. Sinua kiinnostaa niin detailitason asiat, että uskon saavasi parhaimman käsityksen siitä sopiiko rahasto sinun tarpeisiisi kun käymme asian keskenämme läpi.
Vaikka joku strategia tuottaisi paperilla hyvin, se ei suinkaan tarkoita sitä että se olisi sitä toteuttavalle sijoittajalle hyvä. Kaikkein tärkein asia minusta sijoittamisessa on löytää itselle sopivin tapa sijoittaa. Jos salkunhoitaja käyttää sellaista sijoitusstrategiaa jonka kanssa ei ole henkilökohtaisesti sujut kärsivät tulokset ennemmin tai myöhemmin. Monesti siinä vaiheessa, kun ensimmäisiä ongelmia tulee eteen (alituoton kausia). Minun strategiani ei ole sellainen, jonka voisi vetää pakasta jostakin valmiista palvelusta, kuten MFIE:stä. Sitä ei ole siellä tarjolla. Se on strategia, jonka olen muovannut parhaiten sopimaan itselleni.
Kvantitatiivia arvosijoitusrahastoja löytyy nykyään muutamia. Mainitsemaasi Magic Formulaan on mahdollista sijoittaa rahastona, Espanjasta löytyy viime kesänä startannut Bissan Value Fund joka on tosin avoinna vain espanjalaisille, Quantitative Value Investing kirjan kirjoittanut Wesley Gray tarjoaa sijoittamista Empiritrage yhtiön kautta ja niin edelleen. Lisäksi monet rahastot käyttävät tavalla tai toisella kvantitatiivia työkaluja hyväkseen. Suomessa käsittääkseni edesmennyt Taurus Capital sijoitusyhtiö perusti toimintansa johonkin Magic Formulan tapaiseen menetelmään.
Minulla on ikää tällä hetkellä 37-vuotta. Sijoitusuraa on siis edessä vielä hyvänlaisesti. Sijoittaminen on sellaista mitä tekisin joka tapauksessa, kävisin sitten töissä tai en, joten uskon vilpittömästi pystyväni hoitamaan rahastoa vielä pitkään.
Kiitokset Pasi!
VastaaPoistaPidän asiat mielessä / otan yhteyttä sitten kun pääsette rahaston avaamisessa vähän pidemmälle niin käydään kysymykset lävitse,
Terveisin,
// Kimmo
Et siis saavuttanut taloudellista riippumattomuutta vaan jouduit päivätöihin ;)
VastaaPoistaJuke
Ha-haa! :) Vielä parempaa. Nythän sitä saa tehdä sellaista mitä tekisi muutenkin.
VastaaPoistaHieno saavutus, onneksi olkoon!
VastaaPoistaMiten ongelmallisena näet sen, että rahastomuodon etu strategiasi toteuttamisessa perustuu paljolti nykyiseen verotukseen? Muuten rahastorakenteesta taitaa olla vain haittaa(?). Verotus voi pitkän sijoitusajan kuluessa muuttua moneen suuntaan ja sijoituspäätöksen lukitseminen nykyiseen verojärjestelmään altistaa poliittiselle riskille. Itse näkisin mieluusti veroneutraliteetin lisäämisen tulevissa veromuutoksissa.
Teemu
Näen asia hieman eri tavalla. Mielestäni rahasto on ainut järkevä tapa, jolla voin ottaa strategiasta kiinnostuneita mukaan kelkkaan. Sijoitusyhtiö on hankala ja verotehoton, managed accounttien hallinnassa omat ongelmansa + kyseistä tapaa ei voi mainostaa muille, koska kyseessä on reguloitu ala ja niin edelleen.
VastaaPoistaRahastojen verottomuus tuskin on katoamassa Suomesta ainakaan kovin nopealla aikataululla. Se tietäisi kuoliniskua monelle Suomessa toimivalle rahastoyhtiölle. Rahastojen verotehokkuuden ansiosta hyötyvät molemmat osapuolet, niin rahastoon sijoittava kuin rahastoyhtiö. Oman strategiani kohdalla se tarkoittaa sitä, että sijoittajan on mahdollista saada parempi tuotto kuin itse toteutettuna sillä oletuksella, että kykenee hoitamaan identtistä strategiaa. Esimerkiksi omalle säästyneelle ajalle ei tällöin jää mitään arvoa.
Verotus toki on vaikeasti arvioitavaa ja pomppivaa. Ensi vuonna pääomaverotus kiristyy yhä, kun 32%:n veroprogressio alkaa puremaan jo 40.000 euron kohdalla. Tänä vuonna progressio puree 50.000 euron pääomatulojen jälkeen. Viime vuonna koko progressiota ei ollut olemassa ja pääomaveroaste oli 28%. Lähiaikojen suunta on siis selvä.
Sijoittaja voi aina lunastaa sijoituksensa rahastosta mikäli verotus muuttuu siten, että se suosii suoraa osakesijoittamista ja sijoittaja tuntee, että kykenee saamaan parempaa tuottoa aikaiseksi itse. Siten en näe, että tässä tapahtuu minkäänlaista "lukitsemista".
Millaista haittaa sinusta rahastorakenteessa on? Mikä sinusta olisi paras tapa tarjota sijoitusmahdollisuutta sellaisille henkilöille, jotka haluaisivat antaa varoja hoidettavaksesi saman strategian mukaan kuin teet itse? Muista, että kaikkia ei kiinnosta käyttää yhtä paljon aikaa sijoitustoimintaan kuin sinun tai minun.
Saakos tuon kirjan kytkynä jos merkitsee rahastoa? ;)
VastaaPoistaEi saa.
VastaaPoistaMuutama kommentti ylöspäin oli pohdintaa siitä, pitäisikö lyhyen tähtäimen sijoittajien maksaa rahastoon palkkio. Tällainen järjestelmä on käytössä useammassakin Seligsonin rahastossa, joka on mielestäni reilu. Nopeiden liikkeiden tekijöiden aiheuttamat ylimääräiset kaupankäyntikustannukset peritään niiltä, jotka kustannukset aiheuttavat.
VastaaPoistaRahasto on varmasti tilanteeseesi ja strategiaasi optimaalinen rakenne. Ja lienet myös oikeassa tuossa rahastojen verottomuutta koskevassa kommentissasi. Itse ottaisin myös käyttämääni strategiaan mielelläni rahaston verohyödyn. Itse sijoitan melko lailla passiivisella slice-and-dice indeksistrategialla jossa verojen osuus kustannuksista on suurin ollen noin 0,75% vuositasolla. Tosin tuota on hieman mahdollista pienentää maltillisella velkavivulla. Tämä strategia sopii minulle ja nukun yöni hyvin vaikka pääoma alkaa olla suurehko. Täytyy katsoa josko sitä lähtisi pienellä panoksella mukaan tulevaan rahastoosi.
VastaaPoistaItseäni on joskus mietityttänyt/kiinnostanut osuuskunta yhteissijoitusrakenteena. Ehkä jopa sillä tavalla että osuuskunta olisi rahastojen hallinnointiyhtiö ja osuuskunnalla voisi sitten olla useita erityyppisiä rahastoja. Mukana voisi olla sekä aktiivisia että passiivisia. Tosin rahastoyhtiön ja rahastonkin perustaminen ovat sellaisia operaatioita joihin tarvitaan paljon sekä pääomaa että aikaa/osaamista.
Toivotaan että sijoittajat laajemminkin löytävät rahastosi!
Teemu
Poro-: Ei osuudenomistajien "nopeat liikkeet" aiheuta välttämättä ylimääräisiä kaupankäyntikustannuksia. Otetaan esimerkki. Rahasto on auki 31.9. ja siihen tulee merkintöjä kahdella miljoonalla eurolla ja lunastuksia kahdella miljoonalla. Käytännössä vain sisään tullut raha vaihtaa käsiä, eikä salkkuun kohdistu kaupankäyntiä.
VastaaPoistaSe miten kaupankäyntikustannuksia tulee onkin enemmän riippuvainen merkintöjen ja lunastusten välisestä suhteesta ja ne vielä suhteessa salkun normaaliin kiertoon, jossa on myös ostoja ja myyntejä.
Onneksi olkoon haaveen toteutumisesta! Mielenkiintoista seurata mitä tulevaisuus tuo ja minkälainen kiinnostus suurella yleisöllä tulee sitten olemaan.
VastaaPoistaHCP vaikuttaa positiiviselta talolta kokonaisuudessaan - vaikkakin myyntiorganisaatiohan sekin loppujen lopuksi on (Oletettavasti kaikilla minimissäänkin elanto tavoitteena eikä vain hyvän jakaminen...). Valtavirrasta poikkeava toki.
Ja kaiken voi perustella itselleen edullisesti... Esimerkkinä tuo HWM:n kyseenalaistaminen:
"Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos salkku on miinuksella niin high water mark” –periaate luo kannustimen varainhoitajalle ottaa sijoituksissaan lisää riskiä siinä toivossa, että hän näin saisi salkun tuoton ”kurottua umpeen” ja tuottosidonnaisen palkkion jälleen tikittämään, vaikka tämä ei välttämättä ole asiakkaan edun mukaista, päinvastoin."
Kyse on pohjimmiltaan salkunhoitajan moraalista. Tuottosidonnainen palkkio HWM:llä tai ilman ei muuta tuota mihinkään.Samalla tavalla (tai jopa enemmän) palkkio ilman HWM:ää ohjaa salkunhoitajaa ottamaan kovia riskejä; mitä kovempi tuotto, sitä kovempi palkkio. 10 prosenttia 20% tuotosta on tuplat enemmän kuin 10 prosenttia 10%:sta. HWM:n hyvä puolihan nimenomaan on, että koska se "rankaisee" salkunhoitajaa tappioista (kun palkkiot karkaavat entistä kauemmas), niin niitä (ts turhia riskejä) tulee välttää (eikä suinkaan pyrkiä ottamaan entistä suurempaa riskiä, jos oven takana ei nyt sitten häämötä rahaston sulkeminen tms. Riskin realisoituminenhan veisi tuottosidonnaisen taas entistä kauemmas). Ilman HWM toimiessa taas velat annetaan aina (tässä tapauksessa kvartaaleittain) anteeksi. Eli etenkin jos kvartaalin alku menee poskelleen, niin riski tappiin, että olisi edes teoreettinen mahdollisuus saada ko. jaksolta tuottosidonnaista. Lisätappiohan ei haittaa, kun kvartaalin lopussa tilanne kuitenkin nollataan.
Eli kuten alussa totesin, kyse on salkunhoitajan moraalista - HWM:llä tai ilman.... Enkä väitä että tämä olisi HCP:n tapauksessa ongelma. Päinvastoin, hyvältähän nuo historiat näyttävät.
Pikaisesti on löytänyt HCP:N sivuilta enkä morningstarilta tietoja rahastojen koosta (NAV), joka olisi kiinnostanut. Osaako joku vastata tähän?
Noniin, pitihän se uteliaisuuttaan laskea tuottosidonnainen palkkio,HWM ja ilman. Eli pohjana on käytetty Focuksen tuottotaulukkoa ( https://docs.google.com/spreadsheet/oimg?key=0AoWlsdr1UOAkdF9yanV5Qkg1QVl1NWhzX25aaGRXdUE&oid=9&zx=b814pzdihq1r )
VastaaPoistaLaskennan perusteena ei ole kertoa mitä Focuksesta on peritty palkkioita eikä kertoa mitä sijoitus tuohon olisi tuottanut. Poikkeaahan Focuksen palkkiopolitiikkakin laskennasta ja lisäksi tuossa taulukon alkupään tuotoissa ei ole vähennetty palkkioita ja loppupäässä on. Eli tarkoitus on vain verrata mitä esimerkiksi ko tuottohistorialla olisi ero tuottosidonnaisella palkkiolla HWM:llä tai ilman. Laskenta on tehty suht pikaisesti ja saattaa sisältää virheitä.
Laskentatavat:
Molemmissa lähtökohtana on 10 000€ sijoitus rahaston (tuotonlaskennan) alussa ja sen arvo (sekä perityt tuottosidonnaiset palkkiot) Q3/2013 lopussa.
- HWM: Kvartaaleittain tarkasteltuna HWM:n ylittävästä tuotosta peritään 10% joka myös vähennetään kokonaissummasta. Eli jos tuotto 100>110 niin tuottosidonnainen 1. Ja laskentaa jatketaan arvolla 110-1=109. Seuraava tuottosidonnainen palkkio sen kvartaalin lopussa jossa arvo ylittää 109 jne. HWM:n muistia ei ole rajattu -> ensimmäinen tuottosidonnainen palkkio peritään vasta Q4/2010 alun dropista johtuen (HWM alussa lähtötaso)
- Ei HWM: Kvartaaleittain positiivisesta tuotosta vähennetään 10%. Eli jos arvo esim. 80>90, niin palkkio 1 ja laskentaa jatketaan arvolla 89. Ensimmäinen tuottosidonnainen palkkio on peritty Q2/2009 (108€)
Lopputuloksessa on melkoisen suuri ero:
- HWM: arvo lopussa n.13 794 €, perityt tuottosidonnaiset palkkiot n.421 €
- Ei HWM: Arvo lopussa n.12 572€, perityt tuottosidonnaiset palkkiot n.1 105 €
Eli HWM:llä varustettu tuottosidonnainen palkkio saisi olla n. 2,5 kertaa suurempi, jolloin päädyttäisiin samaan lopputulemaan palkkion määrässä.
Tämä ei tarkoita sitä, että tuottosidonnainen palkkio ilman HWM:a olisi välttämättä huono asia tai väärin. Kuluthan ovat kuitenkin kokonaisuutena suht edulliset verrattuna perusrahastoon. Lopputuloshan sen ratkaisee. Mutta en vain ymmärrä miksi sijoittajan näkökulmasta HWM olisi huono asia... (tai huonompi kuin ettei sitä olisi...) Sijoittajan pitää vain ymmärtää mikä ero noilla on.
Paitsi, että Focuksessa tuottosidonnaista maksetaan vertailuindeksin tuoton ylittävältä osalta, ei siis koko tuoton osuudesta. Tämä muuttaa laskelmia aika lailla.
VastaaPoista"Paitsi, että Focuksessa tuottosidonnaista maksetaan vertailuindeksin tuoton ylittävältä osalta, ei siis koko tuoton osuudesta. Tämä muuttaa laskelmia aika lailla."
VastaaPoista...jonka totesinkin jos tuossa aiemmassa viestissä.
"Laskennan perusteena ei ole kertoa mitä Focuksesta on peritty palkkioita eikä kertoa mitä sijoitus tuohon olisi tuottanut. Poikkeaahan Focuksen palkkiopolitiikkakin laskennasta ja lisäksi tuossa taulukon alkupään tuotoissa ei ole vähennetty palkkioita ja loppupäässä on. Eli tarkoitus on vain verrata mitä esimerkiksi ko tuottohistorialla olisi ero tuottosidonnaisella palkkiolla HWM:llä tai ilman."
Eli kyseessä vain esimerkki jonka laskennassa käytetty esimerkin omaisesti Focuksen tuottoja. Esimerkin tarkoituksena on vain tukea ihmettelyäni:
"Mutta en vain ymmärrä miksi sijoittajan näkökulmasta HWM olisi huono asia"
Laskin nyt sitten Blackinkin samalla tavalla:
VastaaPoista- HWM arvo Q3/2013 11 740 €, tuottosid. palkkiot 218€
- Ei HWM 11 616 €, 332€
Eli erot ei yhtä suuret, mutta kuitenkin selvät HWM:n eduksi. Tuottosid. palkkiot sijoitetusta pääomasta 2,18% vs. 3,32%, tuotto ennen veroja 17,4% vs. 16,16%.
Ero pienempi kahdesta syystä:
- Maltillisempi tuotto(-tavoite)
- Laskenta alkaa vasta vuoden 2009 lopulta, reilumpi rysäys tyyliin Lehmann kääntäisi kelkkaa vielä enemmän HWM:n puoleen.
Jos tätä sovelletaan strategiaasi niin Q3/13 tilanteessa HWM:ään (Q1/13)olisi matkaa vielä kuvasta karkeasti katsottuna n.7,5%, mutta ilman HWM:ää tuottosidonnaista olisi viime Q:lta maksettu 0,37%.
Jos itse saisin sijoittajana valita niin tuottosidonnainen palkkio High Water Markilla mieluummin kiitos :). Mutta parempi maltillinen hallinnointi ja tuottosidonnainen vaikka ilman HWM, kuin korkea hallinnointi.
(Osaltani tämä lievä OT riittää, mielenkiinnolla jään odottelemaan rahastosi käynnistymistä.)
Pikaisesti on löytänyt HCP:N sivuilta enkä morningstarilta tietoja rahastojen koosta (NAV), joka olisi kiinnostanut. Osaako joku vastata tähän?
VastaaPoistaSekä Black, että Focus rahastojen koko on reilu 10 miljoonaa euroa.
Onneksi olkoon!
VastaaPoistaHarmi, että minimimerkintäsumma tarkoittaa sitä, etten itse pysty rahastoon sijoittamaan. Olisin ollut mielelläni mukana hajautusmielessä kk-säästäjänä. Seligson kaipaa nimittäin kilpailijaa, vaikka erinomainen yhtiö onkin.
Onneksi olkoon, Pasi!
VastaaPoistaBlogisi pitkäaikaisena seuraajana ja osittain avustuksellasi vaurastuneena olen varmasti mukana. Meillähän on ollut tästä jo puhetta useampaan otteeseen...
Onnittelut!
VastaaPoistaSaattaisi olla hyödyllistä laskea ihan konkreettinen esimerkki rahaston tuomista veroeduista. Kuitenkin verot laillisesti suomeen maksava yksityishenkilö pääsee maksamaan veroja jokaisesta voitollisesta kaupastaan, kun taas rahastossa saat pyöritellä sijoituksiasi ''verottomasti''.
Juurikin sen verran voisin olla valmis rahastostasi maksamaan. ;)
Et siis ole valmis maksamaan mitään salkunhoitajan aikaan saamasta tuotosta. Kiitos luottamuksesta ;)
VastaaPoistaTässä muutama suuntaa antava laskelma 1+10 palkkiorakenteella. Suuntaa antava mm. siksi että yksityissijoittajan maksama veroaste on pääomaverojen ja osinkoverojen suhteen eri, tulevaisuuden veroastetta ei voi tietää (rahastomuotoiselle on eduksi jos esim. alussa korkeampi veroaste, joka laskee lopussa), rahaston ja vertailuindeksin toteutuvat tuotot voivat olla mitä vain, laskuissa ei ole huomioitu hankintameno-olettamaa jne.
Pääomaveroaste 30%.
Strategian tuotto 15% p.a.
Vertailuindeksin tuotto 10% p.a.
5v tuotto ei rahastoituna 64,74%
5v tuotto rahastoituna 61,01%
10v tuotto ei rahastoituna 171,41%
10v tuotto rahastoituna 175,19%
15v tuotto ei rahastoituna 347,13%
15v tuotto rahastoituna 388,89%
Pääomaveroaste 32%.
Strategian tuotto 20% p.a.
Vertailuindeksin tuotto 8% p.a.
5v tuotto ei rahastoituna 89,19%
5v tuotto rahastoituna 85,03%
10v tuotto ei rahastoituna 257,92%
10v tuotto rahastoituna 276,37%
15v tuotto ei rahastoituna 577,13%
15v tuotto rahastoituna 706,97%
Pääomaveroaste 30%.
Strategian tuotto 20% p.a.
Vertailuindeksin tuotto 18% p.a.
5v tuotto ei rahastoituna 92,54%
5v tuotto rahastoituna 94,27%
10v tuotto ei rahastoituna 270,72%
10v tuotto rahastoituna 315,49%
15v tuotto ei rahastoituna 613,79%
15v tuotto rahastoituna 834,65%
Mitä pidempi sijoitusaika on kyseessä sitä enemmän Suomeen verovelvollinen hyötyy rahastomuotoisesta sijoismuodosta. Jos lopussa ei tarvitse huomioida 30/32% veroa rahastomuotoisesta pois muuttuvat laskelmat radikaalisti (tilanne jossa henkilö on Suomeen verovelvollinen sijoitusaikana, mutta ottaa rahat ulos ollessaan esim. rajoitetusti verovelvollinen Suomeen). Samoin rahastoon sijoittaneelle on eduksi mitä kapeampi on rahaston toteutunut tuotto verrattuna vertailuindeksin tuottoon molempien tuottojen ollessa kuitenkin korkeat. Tämä on siinä mielessä absurdia, että koko ideahan on saada aikaiseksi mahdollisimman suurta ylituottoa, mutta toisaalta laskelmat mittaavatkin pelkkää veroetua - ei strategian antamaa ylituottopotentiaalia sijoittajalle.
Hienoa unelmat alkavat tulla lihaksi. Mutta yhteen asiaan toivoisin selvennyksen. Miksi hylkäsit sijoitusyhtiön? Käsittääkseni sijoitusyhtiönkin kautta saadaan se merkittävä hyöty, että salkun rebalansoinnit voidaan tehdä verottomasti.
VastaaPoistaSijoitusyhtiö maksaa tuotosta verot vuosittain (yhteisövero on tosin yksityishenkilön verotusta pienempi), joten se ei ole verotehokas. Lisäksi tuottojen purkaminen on hankalaa, kun omaisuutta ja tuottoja on kertynyt huomattavasti sillä kerran verotettujen osinkojen määrä on rajattu (ja tulevaisuudessa leikkuri tulee puremaan vielä nykyistä alemmilla summilla).
VastaaPoistaSijoitusyhtiö ei maksa veroja vuosittain, jos sijoitukset yhtiöön on tehty pääomalainan muodossa.
VastaaPoistaPääomalainalle voidaan kirjanpidollisesti kirjata suoriteperusteinen korko, joka vähentää yhtiön verotettavaa tulosta. Laina maksetaan korkoineen takaisin luonnolliselle henkilölle eli sijoittajalle laina-ajan loputtua. Ja sijoittaja maksaa pääomaveron vasta sitten.
Juu, olen kyllä tietoinen tästä pääomalainan muotoisesta mahdollisuudesta. Silloinkin sijoittajan tulee muistaakseni olla luokiteltu ns. ammattimaiseksi sijoittajaksi ja minimisijoitus tulee olla vähintään 50.000 euroa. Lisäksi konkurssitilanteissa pääomanehtoisen lainan asema on muita heikompi jne.
VastaaPoistaMitä enemmän tuota sijoitusyhtiö set-uppia tongin sitä karvaisemmalta se omiin ajatuksiini tuntui. Rahastomuotoinen on selvästi yksinkertaisempi tapa hoitaa asia sijoittajille ja on mielestäni selvin, sekä paras vaihtoehto. Toki se vaatii paljon enemmän toimijalta. Siinä mielessä olenkin erittäin iloinen, että minulla on hyvän ja asiantuntevan porukan täysi tuki takana, jolla rahasto saadaan oikeaoppisesti ja onnistuneesti lanseerattua.
Tarkennan vielä edellistä viestiäni. Sijoitusyhtiöön sijoitetun pääomalainan korko voidaan sitoa sijoitusyhtiön tulokseen (joka muodostuu käytännössä vaihto-omaisuudeksi kirjatun sijoituspääoman arvon muutoksesta).
VastaaPoistaHomman juju on tässä: Pääomalainan korko voidaan asettaa siten, että koko sijoitussalkun tuotto menee kirjanpidolliseen pääomalainan korkoon. Tällöin yhtiön verotettava tulos on nolla.
Korko on kuitenkin vain suoriteperusteinen, eli se rasittaa yhtiön tulosta mutta sitä ei makseta kassasta pääomalainan myöntäjälle, eli sijoittajalle. Pääomalaina ja kertyneet korot maksetaan vasta laina-ajan päätyttyä, esim. 10 vuoden kuluttua.
Eli yrityksen yhteisövero voidaan välttää ja luonnollisen henkilön sijoitustuottojen pääomaverot (=pääomalainen korot) siirtyvät hamaan tulevaisuuteen.
Sijoitusyhtiön hallinnointi on lisäksi huomattavasti helpompaa kuin rahaston.
Hyviä pointteja. Mutta "vänkään" vielä tästä, koska asia on tärkeä (ja monen sijoittajan mielissä).
VastaaPoistaMissä tilanteessa sellainen sijoitusyhtiö, joka tekee pelkkiä arvopaperisijoituksia, voisi mennä konkurssiin? Jos yhtiöllä ei ole muita velkoja kuin pääomalainat, on ainoa potentiaalinen konkurssiin vievä taho verottaja.
Mutta jos homma ei kannata, eli sijoitussalkku ei tuota, niin ei silloin yhtiölle synny tulostakaan, eikä liioin maksettavia veroja.
Eli tahdon sanoa sitä, että arvopapereihin sijoittavan sijoitusyhtiön konkurssi on aika teoreettinen vaihtoehto.
Mutta nyt toinen Oulun poika menee pehkuihin...
Saa vängätä :) Nimittäin jollekin toiselle sijoitusyhtiö on varmasti parempi ja toimivampi vaihtoehto. Omalla kohdallani katsoin, että rahastomuotoinen toimii paremmin.
VastaaPoistaToki sijoitusyhtiöön kohdistuu myös kuluja esimerkisi kirjanpidon ja muun ylläpidon merkeissä. Kuinka paljon se sitten on riippuu aivan siitä miten sijoitusyhtiötä hallinnoidaan. Sijoitusyhtiö joka ei tee voittoa ajautuu ennemmin tai myöhemmin konkurssiin. Yhtiön voi kaataa myös jokin aivan ulkoinen tunnistamaton asia "musta joutsen". Esimerkkinä sijoitusyhtiön verkkosivuille tehdään hyökkäys jonka seurauksena sivu saastuttaa muiden sijoittajien tietokoneita ja aiheuttaa sen, että yhtiö haastetaan oikeuteen. Jo pelkästään oikeudenkäyntikulut voivat kaataa yhtiön.
Noh, meni jo hieman sivuraiteille tärkeämmästä asiasta. Toki rahastoyhtiö voi myös aina kaatua, mutta tässäkin on eroja miten sijoittajaa kohdellaan. Ammattimainen sijoittaja ei saa esimerkiksi korvauksia korvausrahastosta jne. Kuten jo aiemmin totesin on asia "hairy ball".
Silti ytimekkäästi todeten näen asian niin, että omassa tapauksessani, jossa haluan tarjota mahdollisuuden sijoittaa laajasti sijoitusstrategiaani niin yksityissijoittajille kuin instituutioille on rahastomuotoinen selkein ja paras vaihtoehto.
Onneksi olkoon "omasta rahastosta". Kohtalaisen pitkään sijoitusmaailmassa olleena on kantapäihini hinkkaantunut yksi Tamin prinsiippi ylitse muiden: AJOITUS. Uuden rahaston onnistuneen startin ja jatkumon kannalta oikea ajoitus on sanoisinko ratkaisevan tärkeä.
VastaaPoistaMinusta taasen ajoittaminen on hyvin vaikeaa, jopa mahdotonta. Samaan lopputulokseen on tullut myös läjä akateemisia tutkimuksia. Ja tällä viittaan siis osakemarkkinoiden ajoittamiseen. Siksi en omassa sijoitusstrategiassani harrasta ajoittamista laisinkaan vaan joka kuukausi salkusta kiertää osa.
VastaaPoistaMutta siis osittain kyllä. Esimerkiksi arvosijoitusrahaston lanseeraaminen 2000-luvun teknologiakuplassa oli vaikeaa. Siksi olenkin tyytyväinen, että olen mukana sellaisessa porukassa joka ymmärtää että strategiaan kuin strategiaan kuuluu aina myös alituoton kausia. Se takaa rahaston jatkuvuuden huonojen aikojen ylitse.
Totta ajoittaminen on vaikeaa ja vasta jälkeenpäin nähdään kuinka kävi. Mielestäni aletaan olla vaan sellaisessa suhdanne/osakkeiden arvostus-vaiheessa, että pikemminkin kannattaa osakepainoa vähentää, mutta tämähän on vain minun mielipide. Parin vuoden "Track-record" tietysti tukee uuden rahaston lanseerausta...mutta onnea ja menestystä hankkeellesi. Kaikkihan sijoitustoiminnassa perustuu loppujen lopuksi mottoon: "Sijoita siihen mihin uskot."
VastaaPoista"Sijoita siihen mihin uskot."
VastaaPoistaJuurikin näin! Joku pitää esimerkiksi indeksisijoittamista parhaimpana mahdollisena tapana sijoittaa ja toinen uskoo pääsevänsä parempiin tuloksiin vaikka sijoittamalla arvosijoituksiin. Koskaan ei kannata sijoittaa sellaiseen mikä ei sovi itselle tai pidä hyvänä.
Mitä näihin huonompiin aikoihin osakemarkkinoilla tulee niin itse suhtaudun niihin tyynesti. Eri mittaisia pudotuksia tulee aina. Se kuuluu osana sijoittamiseen. Toinen asia on puolestaan juurikin tämä ajoittamisen mahdottomuus, josta monet tutkimukset kertovat karua kieltä siitä kuinka sijoittajat jotka pyrkivät ajoittamaan markkinoita pääsevät muita huonompiin tuloksiin. Kolmantena omalla kohdalla se, että tiedän miten strategia on (mm. backtestauksen kautta) toiminut markkinapudotusten aikana ja lopputulos on se, että myös silloin strategialla kannattaa olla markkinalla.
Kuulostaa hyvältä!
VastaaPoistaLähden ehdottomasti mukaan, mutta kymppitonnin minimi rajoittaa uusien sijoitusten tekemistä. Olisiko ideaa, että ensimmäisessä merkinnässä olisi isompi kynnysraha, joka rumasti sanottuna estäisi "hiekan tuomisen pankkisalin lattialle", mutta seuraavissa merkinnöissä olisi pienempi minimi?
Entä kuinka usein osuuden arvo julkaistaan? Ja kaupankäynti kvartaaleittain on sekin aika harvoin. Miten olisi kerran kuukaudessa?
Sori että vastaus tulee näin viiveellä, olen ollut matkoilla.
VastaaPoistaSaamme todennäköisesti puolitettua minimimerkinnän viiteen tuhanteen euroon.
Osuuksien arvoja on päivitetty HCP:n rahastojen sivuille kerran viikossa.
HCP:n kaikki rahastot ovat auki kvartaaleittain. Niin tulee olemaan myös tuleva rahasto. Tulevaisuudessa voi olla mahdollista, että rahastot ovat auki kuukausittain, mutta vielä ei näin ole.
En löytänyt vastausta tähän aiemmista keskusteluista, joten kysymys tässä:
VastaaPoistaKäsitin 1.6. aukeavat merkinnät, ja 30.6. starttaa rahasto. Tarkoittaako tämä, että 1.6. ja 30.6. välillä voi tehdä merkintöjä ja nämä kaikki menevät rahastoon sitten 30.6. arvoilla?
Kyllä, juuri noin.
VastaaPoistaMiksi merkinnät eivät mene merkintäpäivän arvolla? Nyt sijoittajalla on yllyke tehdä merkintä niin lähellä 30.6. kuin mahdollista.
VastaaPoistaMerkinnät menevät merkintäpäivän arvolla. Merkintäpäivä on 30.6. ja rahaston arvo on silloin 100. Merkintämaksun voi suorittaa halutessaan jo nyt, mutta merkinnän täytyy näkyä merkintätilillä viimeistään 30.6. kello 16. Myöhästyneet merkinnät palautetaan.
VastaaPoistaEtukäteen tehdylle merkinnälle maksetaan korkona viikon Euribor (käytännössä ei siis oikein mitään) ja kertynyt korko menee rahastoon kaikkien osuudenhaltijoiden hyväksi.
HCP:n rahastojen merkintäpäivät ovat 31.3., 30.6., 30.9. ja 31.12. Muita merkintäpäiviä ei ole. Merkinnät kirjataan aina merkintäpäivän arvoon.