 |
| Sijoitusstrategiani tuotto verrattuna STOXX Europe 600 Gross Indeksiin ja OMXH25-indeksiin |
Uuden vuoden ilotulitteet on paukuteltu, tinoista katsottu alkavan vuoden kurssiraketit ja muutoinkin sijoittajien katseet ovat siirtyneet jo vuoden 2014 puolelle. Sitä ennen on kuitenkin syytä ottaa vielä lyhyt revanssi menneestä vuodesta.
Vuodesta muodostui kokonaisuutena loppujen lopuksi erinomainen. Salkkuni toteutunut tuotto asettui kulujen jälkeen (mm. kaupankäyntikulut, leimaverot, välittäjän maksulliset palvelut jne. vähennettynä) lukemaan +38,49%! Tähän voi olla oikein tyytyväinen. Edellisen vuoden +47%:n tuotolla päihitin 99,7% kaikista Morningstarin listaamista rahastoista. Päättyneen vuoden tuotoilla sijoitukseni laski aavistuksen ja taakse jäi tällä kertaa "vain" 98,5% rahastoista. Luulisi tässä olevan silti tehokkaiden markkinoiden uskontokuntaan kuuluville vaikea pala nieltäväksi. Vuosittainen usean keskihajonnan poikkeama muiden suorituksesta kun pitäisi olla äärimmäisen harvinaista.
Edelliseen vuoteen verrattuna salkun kehitystä leimasi suhteellisen korkea volatiliteetti. Yksi syy tähän oli muutamat poiminnat, jotka tein Hong Kongin pörssistä. Näille lapuille oli tyypillistä liikkua voimakkaasti. Välillä sain katsella -15% ja +15% muutoksia päivässä ilman yhtiöitä koskevaa uutisointia. Olen useasti toitottanut monien muiden arvosijoittajien tapaan etten pidä volatiliteettia riskin mittarina. Osakkeiden heilunta tarjoaa enemmänkin otollisia tilanteita hankkia sijoituksia alennuksesta tai irtaantua tavanomaista korkeammalla arvostustasolla. Tästä huolimatta riskikorjattu tuotto oli Euroopan markkinoita parempi (mm. S&P Europe 350). Yhdysvalloissa mennyt vuosi oli harvinaisen hyvä ja siellä jäin aavistuksen markkinoiden riskikorjatusta tuotosta (mm. S&P 500-indeksin Sortino luku 3,23 vs. sijoitusteni 2,97 - vertailun vuoksi S&P Europe 350:n Sortino 1,64) vaikka kokonaistuotto muodostuikin paremmaksi (S&P 500-indeksi tuotti 31,8%).
Kun salkun tuotto on lähes neljäkymmentä prosenttia voisi helposti kuvitella sijoitusvuotena kaiken menneen putkeen. Totuus on kuitenkin kaikkea muuta. Vuoden aikana salkun sisällä tuli otettua useaan otteeseen "turpaan" reilulla kädellä. Kuten yläosassa olevasta kuvaajasta näkee käynnistyi vuosi erinomaisesti. Tein ensimmäisen kvartaalin aikana todella rajusti ylituottoa. Toinen ja kolmas kvartaali menivätkin sitten täysin penkin alle ja lyhyen aikaa pärjäsin jopa vertailuindeksejä heikommin (hui!). Näiden kvartaalien aikana tein tuntuvia tappioita. Vuoden viimeisellä kvartaalilla tuotto lopulta oikeni. Kvartaaleittain tarkasteltuna Q2 ja Q3 menivät siis penkin alle. Q1 ja Q4 olivat puolestaan vahvoja.
Käyttämäni sijoitusstrategia ei toimi 100% ajasta. Hyviin tuloksiin riittää, että strategia toimii suurimman osan ajasta. Nyt alituoton jakso oli puolen vuoden mittainen, mutta ei ole mitenkään harvinaista että tällä strategialla alituoton jakso voi olla jopa kaksi tai kolme vuotta. Alituoton ajanjaksot ovat yksi toimivan sijoitusstrategian tunnusmerkeistä. Jos jokin toimisi takuuvarmasti aina pakkautuisivat sijoittajat siihen sankoin joukoin. Sen seurauksena se lakkaisi toimimasta. Siksi pitkällä aikavälillä elinkelpoiseen strategiaan kuuluu aina myös heikon tuoton kausia. Strategian tuottaessa huonosti sitä karsastetaan ja sijoittajilla on taipumusta hakeutua muihin lyhyellä aikavälillä hyvin tuottaneisiin menetelmiin. Tämän vuoksi yksi tärkeimmistä menestyvän sijoittajan luonteenpiirteistä onkin systemaattisuus. Juuri näiden syiden vuoksi esimerkiksi arvosijoittaminen, small-cap yhtiöt ja jopa momentum sijoittaminen ovat toimineet vuosikymmenien ajan. Ei sen vuoksi etteivätkö kyseiset anomaliat olisi hyvin tiedossa, vaan juuri siksi etteivät ne toimi aina.
Käyttämistäni vertailuindekseistä kotimaan OMX Helsinki 25 tuotti vuoden aikana myös mehevästi: +28,29% (ennen osinkoja). STOXX Europe 600 Gross Index (sisältää osingot bruttomääräisesti) tuotti puolestaan +21,50% mikä on myös hyvin. Molemmissa on kyllä varsin karmea ero omaan +38,49%:n tuottoon. Vuoden lopussa salkku oli hajautettuna 21 eri yhtiön osakkeeseen.
Vuodesta 2014 tulee minulle henkilökohtaisesti kasvun vuosi. Kaksi itselleni hyvin tärkeää projektia, joita molempia olen työstänyt useita vuosia saa päivänvalon. Neljä vuotta työstämämme Erilainen ote omaan talouteen - Vapaus, onni ja hyvä elämä kirja julkaistaan huhtikuussa. Palautimme kirjan käsikirjoituksen kustantajalle joulukuussa ja olemme nyt kustannustoimitusvaiheessa. Kirja on jo ennakkotilattavissa Talentumin verkkokaupasta ja tunnuksella BKT1340A sen voi hankkia alennettuun 38 euron hintaan 30.4. asti.
Toinen on käyttämäni sijoitusstrategian saattaminen rahastomuotoiseksi, kuten aiemmin kerroin. Tulevan rahaston ristiäiset on pidetty ja rahastoni nimeksi tulee HCP Quant. Helsinki Capital Partnersin sivuilta löytyy nyt ensimmäisiä tietoja tästä tulevasta rahastosta. HCP Quant rahasto aloittaa toiminnan 30.6. ja rahasto avautuu sijoituksille kesäkuun ensimmäinen päivä. HCP Quantin sivuilta löytyy käyttämäni strategian tuottohistoria, kuukausituotot, allokaatio ja niin edelleen. Ernst & Young on myös verifioinut nämä tuotot eikä ole löytänyt niistä huomautettavaa. E&Y:n lausunto on myös ladattavissa samoilta sivuilta.
Kirjoitin myös laskurin rahaston verotehokkuuden arviointia varten. Verolaskurin avulla on mahdollista haarukoida sijoitusstrategiani tuottoa nettomääräisesti rahastomuotoisena siihen, että sijoittaja pystyisi itse toteuttamaan samaa strategiaa (mutta maksamaan tuotosta verot vuosittain). Laskuri ottaa huomioon maksettavat palkkiot.
Lisää nimesi ja sähköpostiosoitteesi HCP Quantin sivulla olevaan lomakkeeseen, jos olet kiinnostunut tulevasta rahastostani, niin lähetämme sinulle rahastoon liittyvät materiaalit niiden valmistuttua. Kuten aiemmin kerroin tulen siirtämään oman sijoitusomaisuuteni HCP Quant rahastoon. Mielestäni salkunhoitajan tulee istua samassa veneessä muiden sijoittajien kanssa.
Itse asiassa HCP Quant rahaston "sisäänajo" alkaa jo nyt vuoden ensimmäisellä kvartaalilla. HCP Black rahasto tulee sijoittamaan varoistaan noin kymmenen prosenttia Quant rahastoon. Ensimmäisen kvartaalin aikana tulen ostamaan Quant rahaston strategian mukaisia osakkeita jo Black rahastoon. Vastapainona tälle Blackiin tullaan hankkimaan lisää luonnonmullistusvakuutusta. Black rahaston ideologia on aito aktiivinen hajauttaminen mikä tarkoittaa sellaisista sijoituksista koostuvaa portfoliota, jotka korreloivat keskenään mahdollisimman vähän. Taloussuhdanteet tunnetusti heiluttavat osakemarkkinoita. Se miten maailmalla tapahtuu esimerkiksi tsunameja, kuivuutta ja tornadoja ei ole tekemistä taloussuhdanteiden kanssa. "Sisäänajolla" varmistamme, että tehdyt järjestelyt mm. välittäjän ja säilytysyhteisön kanssa toimivat kuten pitääkin.
Kirjan julkaisu ja rahaston lanseeraaminen pitävät minut ainakin vuoden alkupuoliskon positiivisessa mielessä kiireisenä. Molemmat ovat sellaisia asioita joiden eteen olen nähnyt paljon vaivaa, joten on äärimmäisen mielenkiintoista nähdä mitä kaikkea vuosi 2014 tuo tullessaan.
Tuottoisaa ja parempaa vuotta 2014!
Yhteenveto (tuotot indeksoituna)
Kvartaalin tuotto: +17.16 %
Tuotto vuoden alusta: +38.49 %
Wau! Lähes 40% vuodessa on kyllä tosi kova saavutus, varsinkin kun sulla edellinenkin vuosi on tosi hyvä. Eli kyllä sun taktiikassa on pakko olla jujua. Piti käydä ilmoittautumassa "sähköpostilistalle" HCP Quantista, voi olla että kertasijoitus on liian iso pala mulle ainakin näin aluksi mutta seuraan kyllä tilannetta mielenkiinnolla. Ja kirjaa odotan myös jännityksellä.
VastaaPoistaOn ollut jännää seurata sun blogia ja nähdä miten asia oikeasti kehittyy, ensin oli vain talousasioista bloggaava mies joka kehitteli sijoitusstrategiaa ja nyt on oma rahasto sekä kirja tulossa!
Hyvää alkanutta vuotta!
Mainiota vuotta 2014 myös sinulle!
VastaaPoista"Be Careful What You Wish For Cause You Just Might Get It" Molempien eteen on kyllä tullut tehtyä myös töitä rutkasti.
Tervetuloa mukaan myöhemmin, jos alkuun minimisijoitus on liikaa. Saamme sen tosin laskettua todennäköisesti viiteen tuhanteen euroon.
Oma 15% tuottoni kalpenee omasi rinnalla aivan kirkkaasti. Onnittelut. Jos pystyt ensi vuonnakin vielä pesemään indeksit kirkkaasti niin siinä vaiheessa pidän sinua guruna.
VastaaPoistaKysymys HCP Quant-rahaston tuottohistoriasta:
-Onko simuloidussa tuotossa otettu huomioon kaupankäyntikulut ja spreadi? Esitteen mukaan rahasto sijoittaa pieniin ja keskisuuriin osakkeisiin, joiden spreadi on normaalia isompi.
-Ihan mielenkiinnosta, mikä on osakkeiden keskimääräinen holdausaika strategiassasi?
Kyseessä ei ole simuloitu tuotto vaan minun toteutunut tuottoni kyseisellä strategialla oikealla rahalla. Tuotosta on siis vähennetty mm. mainitsemasi kaupankäyntikulut ja spreadit, sekä liuta muita kuluja.
VastaaPoistaSalkun kiertonopeus on strategiassa yli 100%.
Onnittelut!
VastaaPoistaTodella hieno saavutus.
Ymmärsinkö oikein, että myyntivoittoverotkin on vähennetty vuosisarjoista.
Luovutusvoiton veroja ei ole vähennetty. Tuotosta on tosin vähennetty kaikki välittäjän veloittamat kuluerät joita ovat verojen osalta osinkojen ennakonpidätykset ja leimaverot. Toisaalta tehdyn verosuunnittelun ansiosta viime vuonna vältin luovutusvoiton verot täysin ja tänä vuonnakin verottajan osuus jää niukaksi korkeasta tuotosta huolimatta.
VastaaPoistaOsinkotuotoksi muodostui vuonna 2013 vain 1,51%, mikä on varsin yllättävää kahden edellisen vuoden yli neljän prosentin osinkotuottojen jälkeen.
Onnittelut täältkin!
VastaaPoistaMikä on viisastenkivesi?
En ole vielä keksinyt miten myyntivoitonverot voi välttää realisoimatta tappioita, jolloin sijoitustoiminnan tuloskin heikkenee.
Ainoa käytännön keino lienee paketoida sijoitustoiminta vakuutuskuoreen, jolloin pääomatuloverotus toteutuu voittoja nostettaessa.
Vai onko oma rahasto ratkaisusi?
Kts. vanha vastaus samaan kysymykseen.
VastaaPoistaVakuuttavaa menoa, onneksi olkoon! Ehkäpä heitän tänä vuonna omaakin rahaa likoon strategiasi puolesta rahastosijoituksen muodossa.
VastaaPoistaKiitos! Ja lämpimästi tervetuloa mukaan, jos päätät lähteä kyytiin.
VastaaPoistaOnnittelut tuloksekkaasta vuodesta!
VastaaPoistaKiitos ja onnittelut myös sinne kertakaikkisen murskaavasta erikoistilanteiden tuloksesta!
VastaaPoista"Kyseessä ei ole simuloitu tuotto vaan minun toteutunut tuottoni kyseisellä strategialla oikealla rahalla. Tuotosta on siis vähennetty mm. mainitsemasi kaupankäyntikulut ja spreadit, sekä liuta muita kuluja."
VastaaPoistaEikö spreadillä yleensä tarkoiteta sitä että ostaessasi nostat hintatasoa, ja myydessä lasket, jolloin maksamasi | saamasi hinta on huonompi kuin mitä yleistä hintatasoa seuraamalla luulisi. Jos näin on, niin miten ja ennenkaikkea miksi vähennät spreadin tuotosta, jos lasket tuoton kaupoista jotka olet oikeasti tehnyt?
Mielenkiintoista, että ulkopuolisen tilintarkastajan verifiointi ei riitä vaan yhä riittää epäilijöitä :)
VastaaPoistaSpreadi tulee luonnollisesti huomioitua tuotossa, koska tehty osto on tehty todelliseen tasoon, jolla kaupat on toteutettu. Samoin myyntien osalta. Koska kyseessä on oikeat toteutuneet kaupat.
"Saamme sen tosin laskettua todennäköisesti viiteen tuhanteen euroon."
VastaaPoistaYesss! Kiitos tästä, pääsee toivottavasti köyhempikin mukaan.
Vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta. Itsekin olen pyrkinyt harrastelemaan sijoittamista. Pitää varmaankin pyrkiä lukemaan kirjasi jossain vaiheessa.
VastaaPoistaTerv
Laitinen/Kaytanhousuja
Mukava kuulla sinusta Laitinen pitkästä aikaa! Sinä voisit puolestasi kirjoittaa muutaman uuden kappaleen lisää. Vanhat alkaa olla jo renkutettu puhki ;)
VastaaPoistaTätä on varmasti täällä kysytty ennenkin, mutta kysytään nyt vielä kerran:
VastaaPoistaEikö reilu kolme vuotta ole aika lyhyt aika?
Lyhyt aika mihin?
VastaaPoistaViittaan lähinnä tuohon ekaan kommenttiin, että "taktiikassa on pakko olla jujua". Onko sitä jujua pakko olla? Eikö kaksi vuotta ole aika lyhyt aika tehdä johtopäätöksiä?
VastaaPoistaOli syy mikä tahansa, tuottosi kahdelta viime vuodelta ovat kyllä sangen korkeat. Onnittelut siitä! Toivotaan, että strategia on tuottoisa myös tulevina vuosina.
Annan vastauksen muutamassa osassa.
VastaaPoistaEnsinnäkin mallinsin strategiaa pitkiltä ajoilta jo ennen sen käyttöönottoa. Jo tuolloin oli selvästi osoitettavissa strategian antama ylituotto. Löydät tästä blogista muutamia näistä testaustuloksista. Myös muut saman tyyppiset kvantitatiiviset arvosijoitusstrategiat ovat tuottaneet hyvin - myös pitkillä aikaväleillä. Jos haluat tutustua aihe-alueeseen lisää suosittelen lukemaan Wesley Grayn ja Tobias Carlilen kirjan "Quantitative Value Investing: A Practitioner's Guide to Automating Intelligent Investment and Eliminating Behavioral Errors". Löydät linkin oikeasta laidasta. Toki olen tehnyt kehitystyötä strategian hyväksi näiden jälkeenkin ja teen myös jatkossa.
Toiseksi, olen nyt ajanut omalla rahallani strategiaa kolmen vuoden ja kolmen kuukauden ajan (kts. HCP Quantin sivuilta tuottohistoria). Tuotto on tuolta ajalta +133.08 % kulujen jälkeen ja se on Ernst & Youngin verifioima. Se, että ylituotto johtuu tällä ajanjaksolla pelkästä tuurista on häviävän pieni, sillä poikkeamat ovat usean keskihajonnan luokkaa. Asia olisi eri jos ero ei olisi näin suuri tai riskikorjattu tuotto olisi markkinoita heikompi. Lisäksi tuolle ajalle osuu useita satoja transaktioita ja hajautustakin on enemmän kuin vain muutama osake. Näiden lisäksi olen käynyt luonnollisesti strategiaa ja sen elinvoimaisuutta läpi muiden sijoitusammattilaisten kanssa. Uuden rahaston perustaminen ei ole mikään kevyt prosessi ja voin luvata, että strategiaa ja sen ominaisuuksia on tarkasteltu hyvin tarkasti sen parin vuoden aikana, mitä olen HCP:n kanssa neuvotellut asiasta.
Asiasta kukkaruukkuun, blogin hakutyökalu ei toimi Chromella eikä Firefoxilla.
VastaaPoistaJospa Google korjaa haun kun ehtivät (ei ole minun käsissäni ko. työkalu).
VastaaPoistaMiten suuren oletat todellisen rahastoyhtiön palkkion olevan, kun kvartaaleitain perittävä tuottosidonnainen palkkio on 10% ja kun strategia näyttäisi olevan olevan kovin volatiili? Nousuista tulee kerättyä palkkiot useampaan kertaan. Jos tuottoa tarkasteltaisiin useamman vuoden tähtäimellä tai jos käytettäisiin high water mark periaatetta, olisi palkkio sijoittajan kannalta hyväksyttävämpi.
VastaaPoistaSijoittajalle oleellisempi kysymys on mikä on hänen nettotuottonsa kaikkien kulujen ja verojen jälkeen. Tämän arvioimiseksi kirjoitin verolaskurin Quantin sivuille, jonka avulla jokainen voi arvioida erilaisilla herkkyyksillä rahaston järkevyyttä itse. Quantin strategiassa verottaja rohmuaa tuotosta vuosittain 30/32%, jos sitä toteuttaa yksityishenkilönä (mikä on rajusti kovemmin kuin 10% tuottosidonnainen palkkio vertailuindeksin YLITTÄVÄLTÄ osalta jos tuotto on positiivinen). Katson saavani omille rahoilleni nettomääräisesti paremman tuoton rahastoituna kaikkien kulujen jälkeenkin, juuri rahaston verotehokkuuden ansiosta. Siksi siirrän oman sijoitusvarallisuuteni rahastoon. Maksan samat kulut kuin muutkin rahaston sijoittajat.
VastaaPoistaMiksi tällaiseen palkkiomalliin on päädytty voi lukea HCP:n sivuilta, jossa asia on kirjoitettu auki.
Muuten, jatkossa HCP:tä koskevat kysymykset kannattaa lähettää HCP:n blogiin, ei tänne. Tämä on henkilökohtainen blogini, ei HCP:n.
Millä perusteella olet valinnut STOXX Europe 600 Gross ja OMXH25-indeksit salkkusi vertailuindeksiksi? Käsittääkseni strategiasi on arvosijoitusstrategia, joten eikö tilalla pitäisi käyttää jotakin arvosijoitusstrategiaa käyttävää indeksiä? Viittaan sivulla http://indexhelsinki.fi/miksi-indeksin-voittaminen-on-niin-vaikeaa/ esitettyyn pointtiin:
VastaaPoista"Danske Bank mainostaa sivuillaan oman Arvo Finland Value – rahastonsa olleen paras suomalainen osakerahasto kuluneen vuoden aikana 43%:in tuotollaan lokakuun lopussa. Tuotto onkin ollut hyvä ja jopa parempi kuin portfolioindeksin vastaavan ajan 35,82%:n tuotto. Mutta, mutta. Rahasto väittääkin olevansa arvo- eli value- rahasto. Indeksejä mittaavan MSCI:n Suomen value-indeksi oli vastaavana aikana tuottanut 62,18%. Tosiasiassa rahasto on siis hävinnyt oikealle vertailuindeksilleen 19% pelkästään yhden vuoden aikana."
Joka tapauksessa erinomaiset tuottolukemat olet salkullesi saanut, onnittelut siitä. Jos saan ehdottaa sopivaa vertailuindeksiä tälle vuodelle, niin miten olisi AAII:n Piotroski screener, jonka 2013 YTD-tuotto marraskuun loppuun mennessä oli 142.3% (koko vuoden lopullista tuottoa ei ole vielä päivitetty) ? :)
Tätä on kysytty aika monesti jo aiemmin :) STOXX Europe 600 GI on kuvaamassa Eurooppaan sijoittavan sijoittajan tuottoa ja OMXH25-indeksi kotimaahan sijoittavan tuottoa.
VastaaPoistaAAII:n screenerit eivät ole vertailuindeksejä. Toki voit sellaista käyttää portfolioni vertailuun jos haluat. Strategiani ei kuitenkaan ole Piotroski strategia.
Quant rahaston vertailuindeksiksi tulee MSCI ACWI IMI SMID Value Gross Total Return, koska:
1) indeksi sijoittaa sekä kehittyville, että kehittyneille markkinoille
2) kyseessä on small- ja mid-cap indeksi
3) kyseessä on arvo-osake indeksi, ja
4) indeksi on Total Return indeksi, joka sisältää osingot bruttomääräisesti
MSCI ACWI IMI SMID Value Gross Total Return indeksin tuottograafiin voi tutustua tästä linkistä.
VastaaPoistaHyvää settiä Pasi ja odotuslistalla ollaan :)
VastaaPoistaCAGR-tuottosi aikavälillä 2011-2013 on (162,84/100)^(1/3)-1 = 0,176 = 17,6 %.
VastaaPoistaAAII:n Piotroski screenerin CAGR-tuotto aikavälillä 1998-11/2013 on 31,7 % (http://www.aaii.com/stock-screens/performance?sort=total&order=desc).
Kysymys: miksi et käytä suoraa AAII.com:n Piotroski screeneriä (jenkkimarkkinoille), jonka vuosituotto on kuitenkin aika huimasti omaa strategiaasi parempi?
Jokaisen sijoittajan tulisi käyttää sellaista menetelmää, joka sopii hänelle parhaiten. Muutoin sijoittaja ei pysty toimimaan systemaattisesti kyseisen strategian mukaisesti. Samasta syystä jotkut sijoittajat jakavat sijoituksensa 50/50 osakkeiden ja korkojen välillä, vaikka osakkeet tuottavatkin pitkällä aikavälillä korkoja paremmin.
VastaaPoistaMuuten, käyttämäni strategian CAGR on paljon korkeampi. Nyt mittaat myös indeksoidun salkun tuottoa indeksistä poikkeavan menetelmän tuottoon.
Käyttämäni strategian toteutuneet tuotot ovat olleet seuraavat (tuotot kulujen jälkeen):
2011: -13.48 %
2012: +46.94 %
2013: +38.49 %
3v CAGR on siis 20.75 % ja varat sijoitettuna sekä kehittyville, että kehittyneille markkinoille hajauttaen strategian mukaisesti. Riskikorjattu tuotto on myös markkinatuottoja parempi.
Sori, en muistanut että alkuvuosi 2011 olikin vielä indeksoitu salkku :)
VastaaPoistaVoitko hieman avata, että miksi oma strategiasi sopii sinulle paremmin kuin em. jenkkiosakkeita seulova Piotroski? Lähdit liikkeelle indeksisijoittamisesta, mutta siirryit arvosijoittamiseen parempien tuottojen ja pienempien riskien takia(ko?). Tuossa jenkki-Piotroskissa on ollut kuitenkin yli 10 % omaa strategiaasi suurempi vuosituotto 16 vuoden aikavälillä eikä riskitason pitäisi hirveästi suurempi olla, joten miksi suurempi tuotto ei houkuta? :) Eikös se 200k€-500k€ suuruinen salkku olisi saavutettavissa huomattavasti pienemmässä ajassa strategiaa vaihtamalla?
Aivan ensiksi muutama sananen AAII:n Piotroski screeneristä. Se ei ole puhdas Piotroskin strategian mukainen, sillä se screenaa pelkästään korkean F-scoren yhtiöitä (esim. F-score 7:n yhtiö puuttuvat), tekee sijoitukset hyvin keskitetysti (muistaakseni sijoitukset ovat keskimäärin n. 10 osakkeessa), ei ota huomioon yhtiön markkina-arvoa, tekee tasapainotuksen kuukausittain ja niin edelleen. Vaikka AAII kauppaakin kyseistä screeneriä Piotroski screenerinä se on vain johdannainen siitä ja perinteisestä Piotroskista poiketen myös kulut suuremmat korkeamman kierron johdosta. Samoista syistä sijoittajan, joka ko. screeneriä noudattaa orjallisesti päätyy aivan eri tuloksiin kuin mitä screener antaa ymmärtää.
VastaaPoistaOlen tutkinut erilaisia sijoitusstrategioita ja anomalioita useita vuosia kuten kirjoituksistanikin on voinut päätellä. Näitä tutkimuksia ja vahvaa ohjelmisto-osaamistani hyödyntäen olen ottanut mukaan kvantitatiivisen lähestymistavan ja mallintanut erilaisia menetelmiä. Näitä hyödyntäen olen koostanut sellaisen sijoitusstrategian, josta ymmärrän tarkasti miksi se toimii kuten se toimii ja mitkä ovat sen huonot puolet. Näistä on suuresti apua esimerkiksi erilaisten markkinapudotusten yhteydessä, kun ymmärtää mitkä asiat taustalla ajavat strategian tuottoa silloin alas. Vastaavasti on tärkeää ymmärtää mitkä asiat ajavat strategian tuottoa ylös.
Strategian hyvänä puolena on myös se, että se skaalaantuu usean miljoonan pääomiin. Tämän vuoksi se on myös rahastoistavissa, sekä sen ansiosta siitä syntyy vielä kustannustehokkaampi kulujen jälkeenkin pitkäjänteiselle sijoittajalle.
Sijoittaminen on paljon muutakin kuin pelkän korkeimman mahdollisen tuoton metsästämistä. Minunkin strategiani varmasti päihittää joka ikinen vuosi joku toinen sijoitusmenetelmä. Todennäköisesti joka vuosi vielä eri menetelmät. Myös downside tulee ottaa huomioon. Esimerkiksi vahvasti vivutettu salkku voi tuottaa uskomattoman hyvin absoluuttisesti muutamina vuosina, mutta yksi yksittäinen vuosi voi ajaa sen nollaan.
Näillä näkymin saavutan asettamani taloudellisen riippumattomuuden tänä vuonna.
Itsekin virittelin pientä arvosijoitussalkkua tuon Quantitative Value Investing In Europe -tutkimuksen pohjalta ja heti alkumetreiltä eroa syntyy kuin itsestään verrattuna perinteiseen Suomi-salkkuuni.
VastaaPoistaSalkku on ollut kuukauden ja sinä aikana kehittyivät seuraavasti:
Suomi-salkku: 4,62%
Arvo-salkku: 8,48%
Tämän vuoden ensimmäinen viikko:
Suomi-salkku: -0,39%
Arvo-salkku: 3,13%
Katotaan miten kehitys etenee.
Tuotto-% kun näyttävät muikeilta niin heräsi kysymys, että teetkö vielä lisäsijoituksia ansiotuloista?
VastaaPoistaKyllä teen. Käytän tuoton mittauksessa Time Weighted Rate of Returnia, joten panot ja nostot sijoituksista eivät sekoita tuottolukemia.
VastaaPoistaKiinnostaisi tietää, että hyödynnetäänkö strategiassasi momentumia jollain tapaa?
VastaaPoistaStrategiasta tulee aikanaan Quantin sivuille esitys, jossa sen toimintaperiaatteita avataan.
VastaaPoistaMainitsit että saavutat taloudellisen riippumattomuuden vielä tämän vuoden aikana. First things first, aivan mahtava juttu! Iso käsi sille. Itselläni on tuohon matkaa vielä reilut 5 vuotta, jolloin olen kuitenkin vielä alle 45 vuotias. Tavoitteeksi olen asettanut noin 350 - 450 tuhatta. Monta asiaa voi tietenkin matkan aikana muuttua, mutta ainakin tavoitteet on hyvä olla kirkkaana mielessä.
VastaaPoistaMutta entä mitä tämän jälkeen? Kuten täällä jo on vitsailtu, niin päätit sitten aloittaa ansiotyön siinä kohtaa kun taloudellinen riippumattomuus vihdoin siintää jo etäisesti edessäsi :-) Taloudellinen riippumatomuus myös lapsille? Tuleville lapsenlapsille, jne? Missä kohtaa enough is enough?
Olisi kiva jossain vaiheessa kuulla myös siitä, miten elämä muuttuu siinä vaiheessa, kun tietää että enää ei ole mikään pakko raataa oravanpyörässä tai istua strategiapalavereissa syömässä kampaviinereitä :-)
Mitä taloudellisen riippumattomuuden jälkeen? Sen jälkeen käytössä on optio valita mitä tekee täysin vapaasti välittämättä esimerkiksi ansiotasosta.
VastaaPoistaKuten aiemmissa taloudellista riippumattomuutta käsittelevissä teksteissä olen maininnut ei taloudellinen riippumattomuus tarkoita sitä, että makoilee riippumatossa ja pelailee enintään golfia. Taloudellinen riippumattomuus antaa täyden vapauden tehdä sellaisia asioita, jotka ovat itselle tärkeitä ja tarkoituksenmukaisia. Sellaisia asioita, joista saa itselleen merkitystä elämään.
Nykyinen työni on sellaista mitä tekisin joka tapauksessa. Haluan pitää sijoituksistani hyvää huolta, jotta niistä riittää iloa mahdollisimman pitkään. Toisin sanoen sijoittaisin samalla tavalla oli kyseessä sitten rahastoa tai ei. Nyt tässä on vain se erinomainen puoli, että saan vielä korvauksen siitä, että teen sellaista mitä rakastan ja tekisin joka tapauksessa. Se on aivan fantastista! :)
Jokainen vähänkään pidempään blogin tekstejä lukenut varmasti ymmärtää kuinka paljon nautin sijoittamisesta. Se antaa minulle todella paljon.
Nykyinen työni on myös siinä mielessä ihanteellinen, että se ei ole sidottu mihinkään fyysiseen paikkaan. Myös tämä vapauttaa itseäni suuresti (jo nyt!) ja tekee mahdolliseksi sen, että voin tehdä työtäni mistä vain. Esimerkiksi ensi kuun alussa olen lähdössä Espanjaan.
Lyhyesti summattuna nykyinen tilanteeni on varsin ihanteellinen, kun voin tehdä sellaista mitä rakastan ja tekisin muutoinkin, eikä se sido minua fyysisesti mihinkään paikkaan. Jatkan siis suu messingillä nykyiseen tapaan :)
Hei,
VastaaPoistaItse mietin sijoituksia HCP Quant- ja Petri Deryngin Eliten välillä. Tuotto-odotus näyttäisi olevan suuripiirtein samaa luokkaa, vaikka sijoitusstrategiat ovatkin erilaiset.
Eliten tuottopalkkio (tuottopalkkion laskemiseen sovelletaan HWM-periaatetta) näyttää kyllä sen verran selkeämmältä, että ainakin suuremman sijoituksen teen sinne päin.
Quantin lopullista palkkiorakennetta ei ole vielä lyöty lukkoon. Osa sijoittajista suosii monimutkaisempaa High Water Markia (HWM) ja toiset yksinkertaisempaa tuottosidonnaisuutta. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa.
VastaaPoistaElitessä rahastojen sääntöjen mukaan HWM taso lasketaan kuukausittain ja 12 % tuottosidonnainen palkkio myös veloitetaan kuukausittain koko tuoton osalta. Quantiin tulee palkkiosidonnainen vain vertailuindeksin ylittävältä osuudelta.
Strategiat tosiaan eroavat toisistaan hyvin paljon, niin toimintatapansa kuin myös hajautuksen ja markkina-alueiden osalta. Henkilökohtaisesti tykkään Deryngin sijoitusfilosofiasta paljon ja hän on yksi niistä harvoista ammattisijoittajista joita arvostan.
Hei,
VastaaPoistaMissä määrin olet backtestannut strategiaasi pidemmällä aikavälillä, siten että kyseisen aikaväli sisältää myös merkittäviä osakemarkkinoiden laskuja/romahduksia (tyyliin syksy 2008)? Onko riskikorjattu tuotto edelleen markkinoita parempi? Blogissasi esittelet tuottoa vuodesta 2011, ja käytännössä koko aika siitä eteenpäin on ollut yhtä nousumarkkinaa. Kuvittelisin että tällaisessa tilanteessa riskinotto on kannattanut (johtanut ylituottoon), mutta onko näin myös silloin jos riskit realisoituvat markkinoiden romahtaessa?
Olen käyttänyt yli 10 vuoden mittaisia aikajaksoja. Viimeisin jonka ajoin oli pituudeltaan 15 vuotta (sisälsi siis mm. teknokuplan ja finanssikriisin). Riskikorjattu tuotto on ollut markkinoita parempi.
VastaaPoistaHCP:n sivuilta löytyy strategian virallinen track record keväästä 2010 alkaen, jolloin olen ottanut sen käyttöön (kuukausituotot ja tuottohistoria välilehdet).
VastaaPoistaTässä kuva yhdestä backtestauksen tuloksesta. Oikeassa laidassa (kehystetty punaisella värillä) on riskimetriikka kymmenelle vuodelle. Port = backtestattu portfolio, Bench = S&P 500 indeksi.
Tässä samasta backtestauksesta 15 vuoden ajalta statistiikkaa.
Ylläolevat backtestaukset olen tehnyt Bloombergin terminaalilla. Teen jatkuvasti töitä strategian kehittämisen eteen. Se on työ, jota ei voi saada koskaan valmiiksi.
Hei, halusin vai sanoa kiitos mahtavasta blogista, oma sijoitus"urani" lahti kayntiin pari vuotta sitten juuri taman blogin ansiosta! Suunnitteilla olisi lahtea myos mukaan rahastoosi, varsinkin jos kertasijoituksen summaksi paatyy se 5.000 eur, minka olet ohimennen maininnut.
VastaaPoistaKommentoit jo aikaisemmin tama tyosi olevan ihan nappijuttu, eika ole mitenkaan ristiriidassa 'taloudellinen riippumattomuus' -tavoitteesi kanssa. Uteliasuudesta kysyn, onko kyseessa siis lahinna etatyo, vai onko edessa muutto tai jatkuvaa matkustelua Helsinkiin? Onko kyseessa ns. 'kasista neljaan' -tyo vai vapaammat tyoajat? Olisi mielenkiintoista jos kirjoittaisit naiden seikkojen hyvista ja huonoista puolista tulevaisuudessa. Itse pohdin nimittain naita kysymyksia parhaillaan - koen etta suht helppo ensiaskel tyoelaman keventamiseen matkalla taloudelliseen riippumattomuuteen olisi nimenomaan mahdollisuus valita tyoaikani ja -paikkani nykyista paremmin.
Mukava kuulla, että blogista on ollut konkreettista hyötyä sijoittamisen aloittamiseen! :)
VastaaPoistaTeen tosiaan työni etänä. Viime kuussa en käynyt kertaakaan pääkonttorilla Helsingissä, tälle kuulle näyttää tulevan yksi käyntikerta. Kyseessä ei tosiaan ole "kahdeksasta neljään" työ vaan työaikani on täysin vapaa. Tärkeintä on että työt tulevat tehdyksi, ei se minä kellonaikana tai missä paikassa ne tekee.
Tervehdys.
VastaaPoistaTulipa tämä blogi pitkästä aikaa mieleen. Aikanaan kun aloittelin omaa passiivista holdarin uraani, niin tuli blogisi kautta tankattua tietoa kovastikin. Olit tällöin melkolailla lähtökuopissa. Nyt yhtäkkiä tämä sama kaveri pääseekin toteuttamaan hommaansa täysipäiväisesti, saaden siitä vieläpä palkan. Ei voi muuta kuin Hattua Nostaa ja toivoa, että itsellä olisi joskus edes ripaus moista yrittelijäisyytä. Suuret onnitteluni.
Lämpimät kiitokset :)
VastaaPoistaTodella hyvä tuotto! Itse noudatan kasvavien osinkojen strategiaa, ja haluankin saada mahdollisimman suuria ja kasvavia osinkoja tulevaisuudessa. Tälle strategialle on vain vaikeaa löytää sopivaa mittaria... onko ideoita?
VastaaPoistaMittaamaan mitä? Jos vertailuindeksiä tarkoitat niin miten olisi vaikkapa S&P High Yield Dividend Aristocrats Index tai Euroopan alueelta SPDR® S&P® Euro Dividend Aristocrats UCITS ETF?
VastaaPoistaMoi,
VastaaPoistakiitokset erittäin kattavasta blogista. Löysin tämän vasta muutama viikko sitten, ja nyt olen jo oppinut jo hyvin paljon uutta!
Ensimmäisenä tärkeämpi kysymykseni, rahastosi on hyvin kiinnostava varisinkin tämän blogin lukioille, joten mieleeni heräsikin kysymys että onko siihen maksimi määrä merkintöjä joita ihmiset voi tehdä? eli onko mahdollista että kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan? Tällöin siis on kiire tehdä merkintä ajoissa.
Toisena ihan teknillisestä analyysistä kysyen kun olit sitä tutkinut aikonasi. Selvästikkään päiväkaupalla sillä ei tule rikastumaan, mutta kokeilitko sitä koskaan pidemmällä ajanjaksolla? Oletko ottanut teknisen analyysistä työkaluja omaan sijoitusstrategiaasi (momemtumin lisäksi, joka varmaan kuuluu TA:han)
Hienoa että tietoa on karttunut!
VastaaPoistaRahaston merkitsijöiden lukumäärää tai sijoituksen maksimi määrää ei ole rajoitettu. Minimisijoitus on sen 5000 euroa. Mukaan ehtii siis hyvin myöhemminkin.
Olen kyllä tutkinut teknistä analyysiä pidemmälläkin aikavälillä. Johtuen jo pelkästään siitä millainen verotus Suomessa on, on teknisellä analyysillä vaikeaa päästä parempaan tuottoon verojen jälkeen kuin passiivisella sijoittamisella. Koska ostoja ja myyntejä tulee ja sen myötä verottaja napsii vuosittain osansa välistä tulee tuoton olla huomattavasti markkinatuottoja kovempi jotta pääsisi edes samaan verojen jälkeiseen tuottoon kuin indeksirahastolla tai ETF:llä.