Suurin osa ETF:stä joita omistan noteerataan USA:ssa dollareina. Jokaisen oston yhteydessä joudun siten vaihtamaan euroja dollareiksi. Tästä valuutanvaihdosta Nordnet perii 0,15% palkkion. Kuukausittaisesta 500 eurosta jää siten sijoitettavaksi valuutanvaihdon jälkeen 499,25 euroa. Laskeskelin minkälainen vaikutus valuutanvaihdolla on tuottoihin. Pohjana käytin aikaisempaa Kuukausittain vaiko harvemmin? kirjoituksen taulukkoa.

10 vuoden sijoittaminen 500 eurolla kuukaudessa tuoton ollessa 12% vuosittain tekee ostokulujen kanssa, mutta ilman valuutanvaihdosta tulevaa kulua 113 344,32€. Siitä voittoa on 53 344,32€ ja tuottoprosentiksi muodostuu 88,91%. Valuutanvaihdosta koituvalla 0,15%:n kululla kertyy vastaavasti kasaan 113 170,74€. Tuosta summasta voittoa on 53 170,74€ ja tuottoprosentiksi muodostuu 88,62%.

Laskennallisesti ero on siis hyvin pieni. Ilman valuutanvaihdosta tulevia kuluja kertyy tuottoa vain 173,58€ enemmän tai prosentteina 0,33%. Mikäli tässä vaiheessa lunastetaan sijoitukset ja tehdään siten jälleen valuuttamuutos jää jäljelle 113 000,98€. Tällöin tuottoero kasvaa 343,33 euroon tai 0,65%:iin.

Kuvaajaan vierekkäin laitettuina tuottoero on niin pieni että sitä on vaikeata edes erottaa.

Ne jotka haluavat tarkistaa laskelmat tai käyttää omia lukujaan laskuissa voivat ladata käyttämäni Open Office taulukon tästä linkistä.

Eri ikäisillä ihmisillä tulee olla erilainen sijoitusstrategia. On selvää että 25-vuotiaan juuri koulusta valmistuneen ja 63-vuotiaan eläkkeen kynnyksellä olevien salkut tulee olla sisällöltään erilaiset. Työelämäänsä aloitteleva 25-vuotias voi kattaa palkkatuloillaan korkean riskin aiheuttamat mahdolliset tappiot, kun 63-vuotiaalla ei ole varaa menettää suurta osaa rahoistaan joita hän tarvitsee aivan lähitulevaisuudessa. Vaikka kummatkin voivat sijoittaa määräaikaistalletukseen, niin nuorempi tekee sen riskinottohaluttomuudesta, vanhempi taas alentuneen riskinkantokyvyn takia. Nuoremmalla on tässä suhteessa enemmän valinnanvaraa riskinoton suhteen.

Roger Ibbotsonin mukaan yli 90% sijoittajan tuotoista määräytyy sen mukaan mitä omaisuuksia salkkuun valitaan ja millä painotuksilla. Alle 10% sijoitusmenestyksestä määräytyy valittujen osakkeiden tai sijoitusrahastojen perusteella. Tämän vuoksi päätös miten sijoittaja varoja kohdistaa eri omaisuusluokkiin (osakkeet, joukkolainat, kiinteistöt jne) on ehkäpä tärkein jonka sijoittaja tekee.

25-vuotiaalle sopii agressiivinen sijoitussalkku. Odotettavissa olevan eliniän takia jää runsaasti aikaa toipua pörssikuplien puhkeamisista. Salkun osakepaino saa olla tuntuva ja iso osa voi koostua kehittyvien markkinoiden osakkeista. Ikääntyessä tulee riskipitoisimpien osakkeiden painoa pienentää ja ryhtyä kasvattamaan joukkolainojen sekä hyvien osinkoyhtiöiden osuutta salkussa. Nämä tuovat turvallista kassavirtaa. Kun eläkkeelle siirtyminen alkaa häämöttämään tulee miettiä tapaa jolla sinne siirrytään. Painopistettä tulee siirtää yhä enemmän kassavirran puolelle. Joukkolainojen määrää tulee kasvattaa entisestään ja osakesijoituksista osinkotuotto on tärkeämpää kuin kasvu. Viimein eläkkeen koittaessa salkun pääpainon on hyvä olla erilaisissa joukkolainoissa. Nyrkkisääntö on, että joukkolainojen osuus salkusta tulisi olla sijoittajan ikä vuosissa eli esimerkiksi 60-vuotiaan sijoittajan salkusta joukkolainojen osuus tulisi olla 60%. Burton G. Malkiel tosin ehdottaa, että aina kuitenkin 35% salkusta olisi omistettu osakkeille ja 15% kiinteistösijoituksiin (esim. REIT ETF:t). Tämä siksi että osakkeet suojaavat inflaatiolta ja elinajanodotteet nousevat koko ajan.

Paljonko rahaa tulisi olla säästössä jotteivat ne lopu kesken eläkkeen? Tähän on olemassa ns. 4,5% ratkaisu. Se tarkoittaa, että vuodessa ei pitäisi käyttää yli 4,5% pääomasta. Kyseisellä tahdilla on lähes varmaa, että rahat eivät lopu, vaikka vuosia riittäisi sataan asti. 4,5% ratkaisuun tarvitaan 400 000 euron säästöt, jotta ne tuottaisivat eläkevuosien aikana 1 500 euron kuukausitulot, siis 18 000 euroa vuodessa. On todennäköistä että osakkeet ja joukkolainat tuottavat enemmän kuin 4,5% vuodessa. Kuitenkaan enempää kuin 4,5% ei suositella käytettäväksi. Miksi? Ensinnäkin on syytä säilyttää mahdollisuus nostaa kuukausimaksuja ajan myötä vastaamaan inflaatiota. Toiseksi on varmistettava, että pystyy selviämään useita vuosia kestävistä laskusuhdanteista, joita markkinoilla aina silloin tällöin on. Osakkeiden voidaan olettaa tuottavan pitkällä aikavälillä 7,5% vuodessa. Hajautettu joukkolainasalkku voidaan olettaa tuottavan 5,5% vuodessa. Näin voidaan arvioida , että puolet osakkeita ja puolet joukkolainoja sisältävä salkku tuottaisi keskimäärin 6,5% vuodessa. Jos oletetaan että pitkän aikavälin inflaatio on 2% vuodessa tarkoittaa se sitä että pääoman arvon tulee nousta 2% vuodessa jotta sen ostovoima säilyy. Tällöin tyypillisenä vuonna sijoittaja käyttää 4,5% varoista ja pääoma kasvaa 2% (6,5% tuotto - 4,5% lunastus = 2% pääoman kasvua). Seuraavana vuonna nostettava summa voi kasvaa 2% inflaation mukaisesti mutta pääoman ostovoima pysyy ennallaan. Tämä on myös taloudellisen riippumattomuuden lakipiste.

Kulutustaso olisi hyvä pitää pääoman arvioidun tuottotason alapuolella. Osakkeiden ja joukkolainojen vuosittaiset tuotot voivat vaihdella huomattavasti. Osakkeet saattavat joinakin vuosina tuottaa tappiota. Jos henkilö on jäänyt eläkkeelle 65-vuotiaana ja kohdannut nykyisen rajun laskusuhdanteen jossa osakkeiden arvosta on laskenut jopa 50% samalla kuluttaen pääomasta 9% vuosittain, loppuisivat säästöt 10 vuodessa. Mutta jos hän nostaisi vain 4% rahat eivät loppuisi vaikka eläisi 100 vuotiaaksi. Maltillinen kulutustahti antaa parhaimmat edellytykset sille etteivät säästöt koskaan lopu kesken.

On kuukausikatsauksen aika. Edellisen kerran salkkuun kurkistettiin helmikuun lopussa. Maaliskuussa 2009 (21.3.2009) salkkuni arvo oli 13762,32€. Tässä on nousua helmikuun katsaukseen 1468,16€ eli 11,94%. Viimeksi kerroin että tulen kasvattamaan IWV:n (iShares Russell 3000 Index ETF) osuutta salkussa ja sitä tulikin nyt salkkuun lisää 30 kappaletta. Tämä on ainut muutos salkun sisältöön edelliseen katsaukseen verrattuna. Vuoden 2009 tavoite on 14246,40€. Tästä ei puutu enää kuin 484,06€.

Hajautuksesta näemme kuinka kehittyneiden markkinoiden osuus kasvoi hieman. Kehittyvät markkinat ovat edelleen ylipainolla noin 68% painolla. OMXH25 indeksi on tavoitepainollaan 10%:ssa, jossa se tullaan pitämään myös tulevaisuudessa.

Yhteenveto
Salkun arvo maaliskuu 2009: 13 762,34€
Muutos edelliseen katsaukseen: 1 468,16€
Vuoden 2009 tavoitteesta puuttuu: 484,06€

Moderni portfolioteoria on sijoitusteni peruspilari. Sen keksi 1950-luvulla Harry Markowitz ja hän sai tästä taloustieteen Nobel palkinnon vuonna 1990. Modernin portfolioteorian perusajatuksen voi tiivistää siihen että kuinka on mahdollista saada parempaa tuottoa pienemmällä riskillä. Näin riskiä voidaan vähentää - on tärkeätä ymmärtää ettei sitä voida kuitenkaan poistaa. Moderniin portfolioteoriaan kuuluu liuta matemaattisia kaavoja, joita en ala tässä kirjoituksessa käymään läpi. Tarjoan artikkelin lopussa linkit joista halukkaat pääsevät tutustumaan teoriaan syvemmin.

Oletetaan että meillä on kuvitteellinen valtio, nimeltään vaikkapa Epästabiili. Tässä valtiossa toimii muun muassa kaksi yritystä, joista toinen on perintätoimisto ja toinen valmistaa urheiluautoja. Talouden suhdanne vaikuttaa näiden molempien yritysten toimintaan. Nousukautena urheiluautoja valmistava yritys nauttii kovasta myynnistä ja perintätoimistolla ei ole asiakkaita. Laskukautena perintätoimistolla menee taasen hyvin ja urheiluautot eivät tee kauppaansa. Ohessa näiden yritysten tuottoluvut eri suhdanteissa.
Kuvitteellisen Epästabiili valtion talous on hullun myllyä. Oletetaan että keskimäärin joka toinen vuosi on laskukausi ja joka toinen nousukausi. Näin sekä nousukauden sekä laskukauden todennäköisyys on 50%. Perintätoimiston osakkeita ostanut sijoittaja saa puolet ajasta 50% tuottoa ja puolet ajasta menettää 25% sijoituksesta. Keskimäärin sijoittaja saa siis 12,5% tuottoa. Sama koskee myös sijoittajaa, jolla on urheiluautotehtaan osakkeita.

Oletetaan nyt että kaksi euroa omistava sijoittaja ei ostaisikaan näistä vain yhden yrityksen osakkeita, vaan hajauttaisi sijoituksensa siten että ostaisi yhdellä eurolla perintätoimiston osakkeita ja yhdellä eurolla urheiluautotehtaan osakkeita. Nousukautena euron sijoitus urheiluautotehtaaseen toisi 50 sentin tuoton ja yhden euron sijoitus perintätoimiston osakkeisiin 25 sentin tappion. Kokonaistuotto olisi siten 25 senttiä (50 sentin tuotto - 25 sentin tappio). Tämä 25 senttiä on 12,5% kahden euron kokonaissijoituksesta. Tämä esimerkki havainnollistaa hajautuksen etua. Mikä ikinä onkaan Epästabiili valtion taloudellinen tilanne saa sijoittaja 12,5% tuoton. Siten kun talouden yksittäisten yritysten tuloskehitykset eivät ole täysin yhdensuuntaiset voidaan hajautuksella vähentää riskiä.


Kuinka paljon kannattaa hajauttaa?

Kuinka paljon sijoittajan tulisi sitten hajauttaa? Onko olemassa piste, jonka jälkeen hajautus ei enää tuo hyötyjä? Asiaa on tutkittu ja on selvästi havaittavissa että noin 50 osakkeen jälkeen hajautus ei enää kummemmin laske riskiä.
Kuten nähdään kansainvälisesti hajautetun salkun riski on matalampi kuin vastaavan kokoisen pelkästään yhdysvaltalaisista osakkeista koostuva salkku.

Monesti sijoittajat ajattelevat että riskin ja tuoton suhde kasvavat lineaarisesti. Jos laitamme graafiin pisteen jossa on USA:n osakkeiden keskituotto ja pisteen jossa on kehittyvien markkinoiden vuosituotto se näyttäisi tältä.
Alhaalla oleva asteikko (0,16-0,22) on tuottojen vaihtelu. Sijoituspainon ollessa 100% USA:n osakkeissa on vuosituotto ollut tässä aikajänteessä (tammikuu 1970 - kesäkuu 2006) noin 8,3% luokkaa. Sijoituspainon ollessa 100% kehittyvillä markkinoilla on vuosituotto ollut noin 9,7%. Tyypillisesti sijoittaja ajattelee että mikäli hän tällä hetkellä omistaa 100% yhdysvaltalaisia osakkeita ja lähtee hajauttamaan kehittyville markkinoille kasvaa riskin ja tuoton suhde seuraavasti.
Nyt pääsemme mielenkiintoisimpaan vaiheeseen. Kun tutkittiin erilaisia tuoton ja riskin yhdistelmiä joihin sijoittaja olisi päässyt omistamalla eri suhteilla yhdysvaltalaisia ja kehittyvien markkinoiden (EAFE) osakkeita graafi näyttääkin käyrältä banaanilta.
Kuviosta nähdään että hajauttamalla salkku osittain kehittyville markkinoille olisi saavutettu korkeampi tuotto pienemmällä riskillä! Kuvion käyrä viiva kuvaa erilaisia tuoton ja riskin yhdistelmiä, jotka olisivat syntyneet salkun erilaisista painotuksista yhdysvaltalaisiin ja kehittyvien markkinoiden osakkeisiin. Tutkimuksessa kävi ilmi että riskialttiiden kehittyvien markkinoiden pieni lisääminen salkkuun laskee kokonaisriskiä. Pienin mahdollinen riski oli sellaisessa salkussa jossa olisi ollut 24% kehittyvien markkinoiden osakkeita ja 76% yhdysvaltalaisia osakkeita. Niin kauan kuin markkinoiden väliset korrelaatiot eivät ole täydellisessä tasatahdissa, sijoittajat tulevat hyötymään kansainvälisestä hajautuksesta.

Tutustu moderniin portfolioteoriaan lisää seuraavista linkeistä.
Juho Kostiaisen kandidaatintutkielma modernista portfolioteoriasta (pdf)
Modernista portfolioteoriasta wikipediassa

Pitkäjänteisellä sijoittajalla ei ole mitään murehdittavaa nykyisessä finanssikriisissä. Olen aiemmissa kirjoituksissa tuonut esille monia syitä miksei sijoittajan tarvitse huolestua. Nyt lisään aikaisempiin perusteluihin yhden lisää. Yllä olevassa graafissa on esitetty edellisten kurssiromahdusten taso sekä osakkeiden tuotto viiden vuoden jälkeen romahduksesta. Vaikka tulee ottaa huomioon että 50% kurssipudotuksen jälkeen samalle tasolle pääsemiseen vaaditaan 100%:n kurssinousu voidaan historian valossa todeta, että yleensä viiden vuoden päästä romahduksesta ollaan jo huomattavasti korkeammalla kurssitasolla.

Sijoittajan kannattaakin jatkaa sijoittamistaan kuten ennenkin. Näin hän pääsee hyödyntämään parhaiten tulevan kurssinousun. Osakesijoittamiseen kuuluvat niin karhu- kuin härkämarkkinat ja pitkälle sijoitusjaksolle niitä mahtuu useita. Historian valossa kaikkia laskumarkkinoita on kuitenkin seurannut uusi nousukausi, jossa kurssit ovat kohonneet edellisten huippujen yläpuolelle.

Pitkäjänteinen sijoittaja haluaa pitää kulunsa kurissa. Pitkässä juoksussa pienetkin säästöt aiheuttavat tuotossa isoja eroja johtuen korkoa korolle ilmiöstä.

Otin vertailuun suomeen sijoittavan aktiivisen rahaston ja kustannustehokkaan OMXH 25 ETF:n. Rahaston merkintäpalkkio on 1%, hallinnointipalkkio 2% ja lunastuspalkkio 0,5%. Seligsonin OMXH 25 ETF:n kokonaiskulut (TKA) on 0,23%. ETF:t ostetaan pörssistä joten laskin ETF:n "merkintäpalkkion" hinnaksi 12 ostoa á 4€ (Nordnetin mini-palvelun hintataso) vuosittain, jolla kustannukseksi tulee 0,8%. Vuotuisena tuottona käytin 12%:ia ja pääoman lisäyksenä 6000 euroa (500€/kk).

Rahastosäästäjälle kertyy 20 vuoden säästämisen tuloksena pääomaa 374 235€ eli voittoa tulee 254 235€. Tuottoprosentiksi muodostuu mukavat 211,86%. Lunastuskulut tässä vaiheessa on 1 271€. Lunastuskulujen jälkeen voitoksi tulee 252 964€ ja tuottoprosentiksi 210,80%.

ETF säästäjälle 20 vuoden säästämisen tuloksena pääomaa on 466 738€ eli voittoa tulee 346 738€. Tuottoprosentiksi muodostuu 288,95%. Nordnetin mini-palvelulla myyntikulut 0,15% tarkoittavat tässä vaiheessa 520 euroa, jota voidaan pitää ETF:n "lunastuspalkkiona". Kaikkien kulujen jälkeen voitoksi tulee 346 218€ ja tuottoprosentiksi 288,51%.

Nyt pääsemme varsinaiseen vertailuun. Rahaston merkintäpalkkio on ainoastaan 0,20 prosenttiyksikköä korkeampi, mutta hallinnointipalkkio 1,77 prosenttiyksikköä isompi. Tämänlaiset luvut ja niiden erot kuulostavat todella pieniltä pankin tiskillä rahastosopimusta allekirjoitettaessa. Puhumattakaan siitä että takuuvarmasti pankkineuvoja ei ota kustannustehokkaampia ETF:iä keskustelussa esille. Prosentti sinne toinen tänne - ei kait sillä ole isommin väliä? Tässä tapauksessa sillä on 93 254 euron ero! Kulujen jälkeen ETF tuottaa 36,86% paremmin. Mitä pidempi aika sitä enemmän ETF vivuttaa korkoa korolle ilmiön ansiosta eroa rahastoon.

Osa rahastoista suoranaisesti ryöstävät asiakkaitaan heidän edes ymmärtämättä sitä. Pahimpia ovat niin sanotut rahastojen rahastot eli rahastot jotka pitävät sisällään toisia rahastoja. Asiakkaalle näiden rahastojen kustannuksista yleensä kerrotaan kyseisen rahaston hallinnointi,- merkintä- jne palkkiot ja jätetään kertomatta sen pitämien muiden rahastojen kustannukset. Näin todelliset kulut saadaan asiakkaalta piiloon ja pidettyä huoli siitä että asiakas maksaa todella suolaisesti pankille palkkioita. Luonnollisesti on selvää että raskaan kulurakenteensa johdosta tällaiset rahastojen rahastot tuottavat kehnosti.

Yhdysvaltalainen Jonathan Jarvis esittää tietokone-animaatiota käyttäen luottokriisin syntymekanismin helposti ymmärrettävällä tavalla. Jonathan halusi osoittaa kuinka multimediasuunnittelijat pystyvät visualisoimaan tiedon ja kommunikoimaan monimutkaisen ilmiön ajatuksen yleisölle helpommin ymmärrettävällä tavalla.

The Blue Sweater kertoo Jacqueline Novogratzin tarinan. Tarinan siitä kuinka hän jätti uransa kansainvälisen pankin palveluksessa ymmärtääkseen maailmanlaajuista köyhyyttä paremmin ja löytääkseen tehokkaampia keinoja sen taltuttamiseksi. Tämä johti Acumen Fundin perustamiseen. Jacqueline toimii Acumen Fundin toimitusjohtajana.

Acumen Fund on yleishyödyllinen kansainvälinen yritys, joka pyrkii ratkaisemaan köyhyyden ongelmia tukemalla yritystoimintaa. Acumen Fund pyrkii todistamaan että pienet summat pyyteetöntä pääomaa yhdistettynä liiketoiminnan ymmärtämiseen voi rakentaa kukoistavia yrityksiä joka auttaa suuria määriä köyhiä. Acumen Fundin sijoitukset keskittyvät edullisiin välttämättömiin tarvikkeisiin ja palveluihin, kuten terveydenhuolto, vesi, asunnot ja energia. Sijoituksia Acumen Fund on tehnyt mm. Intiaan, Pakistaniin, Keniaan, Tansaniaan ja Egyptiin.

We believe that pioneering entrepreneurs will ultimately find the solutions to poverty. The entrepreneurs Acumen Fund supports are focused on offering critical services water, health, housing, and energy at affordable prices to people earning less than four dollars a day.

Acumen Fundin tapa pyrkiä ratkaisemaan köyhyyden ongelmia puhuttaa minua. Samoin kuten Acumen, uskon että paras tapa köyhyyden vähentämiseksi maailmasta on tukea yritystoimintaa. Kiva.org on myös tapa vaikuttaa tällä tavalla. Kiva-palvelun kautta voi lainata rahaa kolmansien maiden yrittäjille, jotka sitten maksavat tämän lainan takaisin. Rahan yrittäjät käyttävät oman liiketoimintansa parantamiseen ja tämä tuo heille enemmän ansioita. Joistakin sijoituksista riittää koroksi hyvä mieli.

Linkkejä
Acumen Fundin kotisivu
Acumen Fundin blogi
Acumen Fundin youtube kanava
Kiva.orgin kotisivu
Mikrorahoituksesta wikipediassa

Mikä PS-tili on?

Mitä todennäköisimmin ensi vuoden alusta alkaen ihmiset voivat tehdä pitkäaikaisia sijoituksia erilliselle PS-tilille. Lyhenne PS tarkoittaa siis pitkäaikaissäästämistä. Sijoitukset voivat olla mm. osakkeita, rahastoja ja talletuksia. PS-lakia valmistellaan paraikaa, joten voi olla että se vielä muuttuu tämän artikkelin kirjoittamisen jälkeen. PS-tilin tulee täyttää PS-lain ehdot ja palveluntarjoajien tulee täyttää asetetut raportointivelvoitteet.

Mikä siinä on hyvää?

Suurin houkutin tavalliselle eläkesäästäjälle on tilin tarjoama veroetu. Verotuksessa voisi vähentää 28% säästösummasta, kuitenkin enintään 5 000€ vuodessa. 5 000 euron säästämisellä saisi siis maksuvuoden veroista vähentää 1 400€. Verotus siirtyisi siten siihen hetkeen kun säästöjä aletaan nostaamaan ja tuolloin verotus toimitettaisiin voimassaolevan verotuksen mukaisesti. Tällä hetkellä pääomatulovero on 28%. Tulevaisuudessa se voi olla jotakin aivan muuta. Toinen veroetu PS-tilin myötä olisi se että PS-sopimuksen sisällä sijoituskohteita voisi vaihtaa ilman veroseuraamuksia. Normaalisti voitollisen sijoituksen myynnistä tulee maksettavaksi pääomatulovero. Myös palveluntarjoajan vaihtaminen olisi mahdollista.

Ehkä tärkeämpi asia muutoksessa on läpinäkyvyyden lisääntyminen. Nyt vakuutusyhtiöt eivät ilmoita eläkevakuutusten kustannuksia kovinkaan selkeästi tai ymmärrettävästi. Tämä johtunee myös siitä että eläkevakuutusten todelliset kustannukset ovat suorastaan pöyristyttäviä. Niitä myyville vakuutusyhtiöille ne ovatkin tuottoisia. Eläkevakuutus saattaa haukata säästöistä helposti yli 4% vuodessa kuluihin. Kilpailu tehostuu kun veroedun piiriin tulee uusia sijoitustuotteita. Tämän tulisi johtaa kustannuksiltaan huokeampien tuotteiden tulemiseen tarjolle.

Mikä siinä on huonoa?

Yksinkertaisesti se että säästetyt varat olisi nostettavissa vasta eläkeiässä tai muussa laissa säädetyn perusteen täyttyessä, kuten mahdollisesti sairastumisen yhteydessä. Jos säästät ainoastaan kasvattaaksesi oman eläkkeesi määrää tämä on hyväksyttävissä. Mikäli haaveilet varhaiselle eläkkeelle jäämisestä tai säästöjen käyttämisestä ennen eläkeikää tämä on huono asia. Säästöjä saisi alkaa nostaa vasta eläkeiän tultua täyteen 5-10 vuoden kuluessa. Aiemmin tämä on ollut kaksi vuotta. Kuten tiedämme, eläkeikää on ehdotettu nostettavaksi 65 vuoteen. Tämä tarkoittaisi sitä, että säästöjä voisi alkaa nostaa vasta 65 vuotiaana ja viimeiset PS-tilin rahat saisi pois aikaisintaan 70 vuoden iässä. Mitään varmuutta 65 vuoden eläkeiästä ei ole, hallitus voi halutessaan nostaa sen vaikka 70 vuoteen.

Taloudellista riippumattomuutta hakeva ei tästä syystä voi edes harkita tulevaa PS-tiliä. Yksi taloudellisen riippumattomuuden ideoista on saada tuloa passiivisista tulonlähteistä, kuten osingoista tai vuokratuloista, ja elää näillä jo ennen eläkeikää. PS-tilin käyttö ei mahdollista tätä. Mikäli sijoitetaan passiivisesti kokoajan ostaen ja hoidetaan salkun tasapainotus myös ostoilla, ei PS-tilin tarjoamalla sijoituskohteiden vaihtamisen veroedulla ole merkitystä. Kuten aiemmin todettua sijoituskohteiden vaihtaminen monesti vain itse asiassa syö tuottoja. Ainut porkkana tulee säästösumman 28%:n verovähennysoikeudesta, jonka hallitus voi halutessaan poistaa myöhemmin. Mikäli haluat nauttia säästöistäsi jo aiemmin, tai silloin kun itse haluat ilman että hallitus sen määrää, varo tätä sutta lampaan vaatteessa.

Säästötavoitteeni on 500€/kk kuten aiemmin mainittu. Tämä tekee 6000€ vuodessa. Käytän välittäjänä Nordnet:iä jonka kautta ostan lähinnä USA:ssa noteerattuja ETF:iä. Välittäjältäni minulla on ns. mini-palvelu, jossa kaupankäyntipalkkio USA:an on 13 dollaria. Yleisesti sanotaan etteivät kaupankäyntipalkkiot saisi ylittää 1%:ia. Nykyisellä EUR/USD suhteella 13 dollarin ostokustannus on noin 10,25€, joten kertaoston tulisi olla hieman yli tuhat euroa. Nyt olen tehnyt ostoja joka kuukausi. Tulisiko siirtyä ostamaan joka toinen kuukausi noin tuhannella eurolla nykyisen noin 500 euron kuukausittaisen ostotiheyden sijaan? Kuinka paljon tästä hyötyisi? Otetaan asiasta selvää.

Kaivoin ilmaisen Open Office taulukkolaskentaohjelman esille ja naputtelin siihen käyttämäni esitiedot.

• Vuosikorko 12%, tämä tekee vuoden jokaiselle kuukaudelle jaettuna ~0,99454%.
• Kaupankäyntikulu 10,2544€ per osto.
• Ostot 500€/kk.
  
• Ostot joka toinen kuukausi 1000€.

Ensimmäisen vuoden jälkeen säästämällä 500€/kk on kasassa 6271,07€. Säästämällä joka toinen kuukausi 1000€ on kasassa 6368,08€.

Tunnetusti pitkässä juoksussa pienetkin säästöt vaikuttavat, joten katsotaanpa miltä tuotot näyttäisivät kymmenen vuoden päästä.
Kymmenen vuoden päästä säästämällä 500€/kk on kasassa 113 344,32€. Tässä on tuottoa 53 344,32€ tai prosentteina 88,91%. Säästämällä joka toinen kuukausi 1000€ kasassa on 115 097,64€. Tässä on tuottoa 55 097,64€ tai prosentteina 91,83%. Näiden kahden tavan ero tuotossa on 1 753,32€ eli 3,29% joka toisen kuukausittaisen säästämistavan eduksi.

Henkilökohtaisesti pidän tuottoeroja niin pieninä että pysyttelen kuukausittaisessa säästämisessä. Kuukausittainen säästäminen pitää minut motivoituneempana kun pääsen useammin tekemään ostoja. Pidän tätä itselle tärkeämpänä tavoitteeseen pääsemiseksi. Huomaa että laskelma on puhtaasti teoreettinen! 12% vuosituotto ei jakaannu koskaan tasaisesti jokaiselle kuukaudelle. Keskimääräinen 12% vuosituottokin toteutuu vasta hyvin useiden vuosien jälkeen johon mahtuu hyvin erilaisia tuottoja, kts. keskituotto ei ole normaalia. Kun laitetaan graafissa vierekkäin nämä kaksi säästämismuotoa, on helppo huomata kuinka pienestä erosta lopulta on kyse.

Niille jotka haluavat tarkistaa laskelmani tai laskea omilla luvuillaan vastaavat erot, lataa käyttämäni Open Office spreadsheet tästä.