Johdatus ETF:iin Osa 5: Listaamattomat yhtiöt

Kirjoittamieni ETF artikkeleiden sarja on päässyt siihen vaiheeseen, että käsittelen jo suhteellisen monimutkaisia asioita. Muutamalla ETF:llä voi muodostaa omien sijoitustensa ytimen ja mausteena sitten käyttää makunsa mukaisesti eksoottisempia ETF:iä, joihin nyt käsittelemäni Private Equity ETF:ät kuuluvat. Ilmankin pärjää vallan mainiosti.

Listaamattomat yhtiöt ovat monessa mielessä mielenkiintoisia sijoituksia, mutta niillä on myös omat huonot puolensa. Varsinkin aloittelevien yhtiöiden kohdalla riskit ovat korkeat, tyypillisen Venture Capitalistin sijoituksista yksi kymmenestä saattaa kannattaa niin, että se peittää muiden yhdeksän yrityksen aiheuttamat sijoitustappiot. Tyypillisellä piensijoittajalla on harvoin mahdollisuutta lähteä mukaan pääomasijoittamiseen. Vaaditut summat ovat suuria ja aiheuttavat selkeän riskikeskittymän. Kunnon hajauttaminen vaatisi ison pääoman. Muutoinkin sektori on sijoitusinsituutioiden hallitsema.

Vaikkei listaamattomia yrityksiä pysty ostamaan pörssistä muiden osakkeiden tapaan on piensijoittajalla kuitenkin yksi varteenotettava vaihtoehto päästä tähän sijoitusmuotoon mukaan. Tämän mahdollistavat Private Equity ETF:ät, joiden avulla sijoittaja saa laajan hajautuksen listaamattomia yrityksiä. Toisin kuten monet Private Equity rahastot, jotka on suunnattu ammattimaisille sijoittajille ja vaativat suuria alkuinvestointeja, pääsee ETF:llä pienellä rahalla mukaan. Lisäksi ETF:stä pääsee halutessaan helposti eroon.


Pääomasijoittamisen muodot

Pääomasijoittamiseen kuuluu paljon muutakin kuin ainoastaan VC tyyppinen aloittavien yritysten rahoittaminen. Näiden muiden muotojen tietäminen on olennaista, jotta ymmärtää mihin on sijoittamassa.

Yksi tärkeimmistä muodoista on ns. Leveraged Buyout eli LBO. Yksinkertaisesti selitettynä LBO:ssa ostetaan yritys velkoineen pois. Tämä tapahtuu käyttämällä velkarahaa, jota käytetään mahdollisimman paljon. Tämän jälkeen yrityksen toiminta tehostetaan ja tehdään vaadittavia muutoksia, jotta myöhemmin voidaan velat maksaa pois yhtiön tuottamilla kassavirroilla. Ymmärrettävästi runsaan velkavivun käyttäminen tekee tästä erittäin riskipitoisen. Kyseessä on siis yritysjärjestely.

Kasvupääomaa annetaan jo kehittyneen yrityksen laajentumiseen uusille markkinoille, kasvamiseen jne. Kasvupääomaa tarvitsevat yritykset ovat yleensä kehittyneempiä kuin Venture Capital rahoitetut yritykset ja niillä on tyypillisesti kassavirtaa ja ne tekevät tulosta. Tuotot eivät kuitenkaan riitä laajentumiseen, yritysostoihin tai muihin investointeihin, joita yrityksen muutokseen tarvittaisiin.

Mezzanine eli välirahoitus on ominaisuuksiltaan oman pääoman ja vieraan pääoman välimuoto. Mezzanine-rahoitusta käytetään mm. johdon yrityskaupoissa, yrityskaupoissa, voimakkaan kasvun rahoittamisessa ja poikkeuksellisissa investoinneissa. Esimerkiksi Payment In Kind eli PIK on tällainen instrumentti. PIK:ssa korko kerääntyy koko ajan ja se maksetaan vasta velan erääntyessä. Siten PIK-velka kasvaa koko ajan ja jos kaikki ei sujukaan suunnitellusti se aiheuttaa ongelmia. Mezzaninea voidaan käyttää vaikkapa yrityksen sukupolven vaihdokseen.

Distressed and Special Situations rahoitusta annetaan erikoistilanteeseen joutuneille yrityksille. Tällaisia voivat olla esimerkiksi markkinahintojen vuoksi pulaan joutuneet ja ns. turnaround yritykset.

Secondary sijoituksessa ostetaan tai myydään yrityksen jo olemassa olevilta omistajilta tai rahastoilta.

Private Equityn sijoitusmuotoja ovat siis:

• Venture Capital
• Leveraged buyout
• Kasvupääoma
• Mezzanine
• Erikoistilanteet
• Secondaries

Vain muutama ETF vaihtoehto

Private Equity ETF:iä löytyy pörsseistä vain muutama vaihtoehto. Ne kaikki sijoittavat yhtiöihin, jotka toimivat pääomasijoittamisen alalla. Siinä mielessä ne ovat siis rahastojen rahastoja etteivät ne tee suoria pääomasijoituksia vaan sijoittavat listattuihin yhtiöihin, jotka sellaisia tekevät. Esimerkiksi PowerSharesin ETF pitää sisällään noin kolmekymmentä eri Private Equity yhtiötä, joiden kautta omistus hajautuu noin tuhanteen eri yritykseen. Hajautus on siis kunnossa.

1. iShares S&P Listed Private Equity ETF (IQQL/IPRV)
2. db x-trackers LPX MM® Private Equity Index ETF (DX2D/XLPE)
   
3. PowerShares Listed Private Equity ETF (6PSE/PSP)

iSharesin ETF löytyy listattuna seuraavien maiden pörsseistä: UK, Italia, Alankomaat, Sveitsi, Saksa ja Ranska. Saksan pörssistä ETF löytyy tickerillä IQQL ja suurimmalla osasta muista pörsseistä tickerillä IPRV.

Db x-trackersin ETF on listattu Saksan, Italian ja UK:n pörsseissä. Saksasta ETF löytyy tickerillä DX2D ja Italian, sekä Lontoon pörsseistä tickerillä XLPE.

PowerSharesin ETF löytyy USA:sta tickerillä PSP ja Saksasta tickerillä 6PSE. USA:ssa tämän ETF:n vaihto on huomattavasti vilkkaampaa.

(Private Equity ETF:ien Total Expense Ratiot)

Kulut ovat kaikissa samaa luokkaa, ero on suurimmillaan vain 0,05 prosenttiyksikköä vuodessa. Tällainen ero tulee helposti jo vähän vaihdetun ETF:n spreadissa. Deutche Bankin x-trackersin ETF on paperilla edullisin 0,70%:n TER lukemalla. Db x-trackersin eduksi voi lukea myös sen, että tämä ETF uudelleensijoittaa osingot. Osinkoja kertyy tosin vuodessa vain 1%, joten suuren suuresta edusta ei ole kyse. Varsinkin kun samaan aikaan iShares jakaa 4,84%:n osinkoa. PowerSharesin jakamat osingot ovat tällä hetkellä lähes olemattomat.

(iShares S&P Listed Private Equity ETF:n allokaatio)

(db x-trackers LPX MM® Private Equity Index ETF:n allokaatio)

(PowerShares Listed Private Equity ETF:n allokaatio)

ETF:ien maakohtaiset allokaatiot eroavat mielenkiintoisesti toisistaan. PowerSharesin ETF sijoittaa 100%:sti USA:ssa noteerattuihin Private Equity yhtiöihin, siinä missä iSharesin sijoituksista noin puolet ovat Pohjois-Amerikassa ja db x-trackersin vain noin 27% ja lähes loput Euroopassa. Mikäli sijoittaja haluaa painottaa Eurooppaa kannattaa suosia db x-trackersia, mikäli Pohjois-Amerikkaa niin PowerSharesia. iShares sijoittuu maakohtaisen allokaationsa perusteella näiden välimaastoon.

Rahoitus sektori on kaikissa ETF:ssä noin 90%:n painolla johtuen näiden ETF:ien luonteesta, joten sen suhteen eroja ei liiemmälti ole.

(iShares S&P Listed Private Equity ETF:n suurimmat omistukset)

(db x-trackers LPX MM® Private Equity Index ETF:n suurimmat omistukset)

(PowerShares Listed Private Equity ETF:n suurimmat omistukset)

Suurimpien omistusten joukossa pyörivät samat yritykset: 3i Group, Ratos AB, Eurazeo, Jafco Co Ltd, Apollo Investment Corp, SVB, Fortress Investment Group, Blackstone jne. Oikeastaan ainoastaan PowerShares ETF:n sisältö eroaa enemmän verrokeistaan.

(ETF:ien kurssikehitys puolen vuoden ajalta verrattuna S&P 500 -indeksiin)

Viimeisen puolen vuoden aikana on riskinottohalukkuus palannut maailman pörsseihin. Private Equity ETF:ät ovatkin hyötyneet palautuneesta riskihalukkuudesta huomattavasti. Kun kaikkia kolmea ETF:ää verrataan USA:n S&P 500 -indeksiin ovat niiden arvot kehittyneet huomattavasti indeksiä paremmin. Siinä missä S&P 500 -indeksi on noussut noin 50% ovat Private Equity ETF:ät nousseet yli kaksinkertaisesti - yli 100%. Kanattaa kuitenkin huomata, että ennen kriisiä Private Equity ETF:ät kehittyivät indeksiä heikommin.

Finanssikriisin keskellä tällä toimialalla riittää kysyntää. Pelastettavia yrityksiä on tavanomaista enemmän, yritysjärjestelyille ja aloittelevien yritysten rahoittamiselle on tarvetta. Nyt tehdyt pääomasijoitukset voivat tuoda huomattavia tuottoja mikäli talous kääntyy uuteen nousuun. Viime aikaiset uutiset markkinoilta ovat antaneet tämän suuntaisia viitteitä, joten mikäli riskinsietokykyä löytyy voi näihin sijoittaminen olla nyt ajankohtaista.