Elinkaareen suhteutettu sijoittaminen
28.3.2009 | Kohti taloudellista riippumattomuutta
Eri ikäisillä ihmisillä tulee olla erilainen sijoitusstrategia. On selvää että 25-vuotiaan juuri koulusta valmistuneen ja 63-vuotiaan eläkkeen kynnyksellä olevien salkut tulee olla sisällöltään erilaiset. Työelämäänsä aloitteleva 25-vuotias voi kattaa palkkatuloillaan korkean riskin aiheuttamat mahdolliset tappiot, kun 63-vuotiaalla ei ole varaa menettää suurta osaa rahoistaan joita hän tarvitsee aivan lähitulevaisuudessa. Vaikka kummatkin voivat sijoittaa määräaikaistalletukseen, niin nuorempi tekee sen riskinottohaluttomuudesta, vanhempi taas alentuneen riskinkantokyvyn takia. Nuoremmalla on tässä suhteessa enemmän valinnanvaraa riskinoton suhteen.
Roger Ibbotsonin mukaan yli 90% sijoittajan tuotoista määräytyy sen mukaan mitä omaisuuksia salkkuun valitaan ja millä painotuksilla. Alle 10% sijoitusmenestyksestä määräytyy valittujen osakkeiden tai sijoitusrahastojen perusteella. Tämän vuoksi päätös miten sijoittaja varoja kohdistaa eri omaisuusluokkiin (osakkeet, joukkolainat, kiinteistöt jne) on ehkäpä tärkein jonka sijoittaja tekee.
25-vuotiaalle sopii agressiivinen sijoitussalkku. Odotettavissa olevan eliniän takia jää runsaasti aikaa toipua pörssikuplien puhkeamisista. Salkun osakepaino saa olla tuntuva ja iso osa voi koostua kehittyvien markkinoiden osakkeista. Ikääntyessä tulee riskipitoisimpien osakkeiden painoa pienentää ja ryhtyä kasvattamaan joukkolainojen sekä hyvien osinkoyhtiöiden osuutta salkussa. Nämä tuovat turvallista kassavirtaa. Kun eläkkeelle siirtyminen alkaa häämöttämään tulee miettiä tapaa jolla sinne siirrytään. Painopistettä tulee siirtää yhä enemmän kassavirran puolelle. Joukkolainojen määrää tulee kasvattaa entisestään ja osakesijoituksista osinkotuotto on tärkeämpää kuin kasvu. Viimein eläkkeen koittaessa salkun pääpainon on hyvä olla erilaisissa joukkolainoissa. Nyrkkisääntö on, että joukkolainojen osuus salkusta tulisi olla sijoittajan ikä vuosissa eli esimerkiksi 60-vuotiaan sijoittajan salkusta joukkolainojen osuus tulisi olla 60%. Burton G. Malkiel tosin ehdottaa, että aina kuitenkin 35% salkusta olisi omistettu osakkeille ja 15% kiinteistösijoituksiin (esim. REIT ETF:t). Tämä siksi että osakkeet suojaavat inflaatiolta ja elinajanodotteet nousevat koko ajan.
Paljonko rahaa tulisi olla säästössä jotteivat ne lopu kesken eläkkeen? Tähän on olemassa ns. 4,5% ratkaisu. Se tarkoittaa, että vuodessa ei pitäisi käyttää yli 4,5% pääomasta. Kyseisellä tahdilla on lähes varmaa, että rahat eivät lopu, vaikka vuosia riittäisi sataan asti. 4,5% ratkaisuun tarvitaan 400 000 euron säästöt, jotta ne tuottaisivat eläkevuosien aikana 1 500 euron kuukausitulot, siis 18 000 euroa vuodessa. On todennäköistä että osakkeet ja joukkolainat tuottavat enemmän kuin 4,5% vuodessa. Kuitenkaan enempää kuin 4,5% ei suositella käytettäväksi. Miksi? Ensinnäkin on syytä säilyttää mahdollisuus nostaa kuukausimaksuja ajan myötä vastaamaan inflaatiota. Toiseksi on varmistettava, että pystyy selviämään useita vuosia kestävistä laskusuhdanteista, joita markkinoilla aina silloin tällöin on. Osakkeiden voidaan olettaa tuottavan pitkällä aikavälillä 7,5% vuodessa. Hajautettu joukkolainasalkku voidaan olettaa tuottavan 5,5% vuodessa. Näin voidaan arvioida , että puolet osakkeita ja puolet joukkolainoja sisältävä salkku tuottaisi keskimäärin 6,5% vuodessa. Jos oletetaan että pitkän aikavälin inflaatio on 2% vuodessa tarkoittaa se sitä että pääoman arvon tulee nousta 2% vuodessa jotta sen ostovoima säilyy. Tällöin tyypillisenä vuonna sijoittaja käyttää 4,5% varoista ja pääoma kasvaa 2% (6,5% tuotto - 4,5% lunastus = 2% pääoman kasvua). Seuraavana vuonna nostettava summa voi kasvaa 2% inflaation mukaisesti mutta pääoman ostovoima pysyy ennallaan. Tämä on myös taloudellisen riippumattomuuden lakipiste.
Kulutustaso olisi hyvä pitää pääoman arvioidun tuottotason alapuolella. Osakkeiden ja joukkolainojen vuosittaiset tuotot voivat vaihdella huomattavasti. Osakkeet saattavat joinakin vuosina tuottaa tappiota. Jos henkilö on jäänyt eläkkeelle 65-vuotiaana ja kohdannut nykyisen rajun laskusuhdanteen jossa osakkeiden arvosta on laskenut jopa 50% samalla kuluttaen pääomasta 9% vuosittain, loppuisivat säästöt 10 vuodessa. Mutta jos hän nostaisi vain 4% rahat eivät loppuisi vaikka eläisi 100 vuotiaaksi. Maltillinen kulutustahti antaa parhaimmat edellytykset sille etteivät säästöt koskaan lopu kesken.
Kulutustaso olisi hyvä pitää pääoman arvioidun tuottotason alapuolella. Osakkeiden ja joukkolainojen vuosittaiset tuotot voivat vaihdella huomattavasti. Osakkeet saattavat joinakin vuosina tuottaa tappiota. Jos henkilö on jäänyt eläkkeelle 65-vuotiaana ja kohdannut nykyisen rajun laskusuhdanteen jossa osakkeiden arvosta on laskenut jopa 50% samalla kuluttaen pääomasta 9% vuosittain, loppuisivat säästöt 10 vuodessa. Mutta jos hän nostaisi vain 4% rahat eivät loppuisi vaikka eläisi 100 vuotiaaksi. Maltillinen kulutustahti antaa parhaimmat edellytykset sille etteivät säästöt koskaan lopu kesken.
2 vastausta artikkeliin "Elinkaareen suhteutettu sijoittaminen"
Anonyymi kirjoittaa:
"4,5% ratkaisuun tarvitaan 400 000 euron säästöt, jotta ne tuottaisivat eläkevuosien aikana 1 500 euron kuukausitulot, siis 18 000 euroa vuodessa."
Bruttona 1500 e/kk, muista verot.
1.4.2009 klo 15.02.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Kyllä, bruttona 1500€/kk, mutta verotus nykyisellään jää silti alle 28 prosentin summasta sillä voi käyttää hankintameno-olettamaa. Vaihtoehtoisesti verotus 28% VOITOSTA lunastettaessa nykyisen verotuksen mukaisesti.
Luonnollisesti jos säästöjen käyttämistä lykkää muutamalla vuodella nousee käytettävä pääomakin isommaksi ja jättää siten enemmän nostovaraa.
1.4.2009 klo 15.24.00
Jätä kommentti