Päiväkauppa eli day trading tarkoittaa lyhyen päivänsisäisen pörssikaupan tekemistä. Kurssien laskiessa day treidaaja myy osakkeita lyhyeksi eli shorttaa ja noustessa ostaa ns. pitkäksi eli longaa. Long positio voi treidaajalla olla useamman päivän, jopa viikkojen pituinen mikäli pääomaa on riittävä määrä osakkeiden ostamiseen. Normaalisti day treidiä tekevä henkilö maksaa tai saa ainoastaan päivän sisällä tehtyjen kauppojen erotuksen, jonka johdosta päiväkauppaa voi tehdä kohtuu pienellä omalla pääomalla. Esimerkki: päiväkauppaa tekevä henkilö myy lyhyeksi 10000 kpl osaketta hintaan 10€ ja ostaa myöhemmin saman päivän aikana takaisin myymänsä 10000 kpl hintaan 9,80€. Päiväkauppias nettoaa tässä tapauksessa 2000€ (10000 * 0,2 = 2000). Tästä summasta ottavat vielä välittäjä (kaupankäyntikulut) ja verottaja (28% luovutusvero voitosta) omansa. Kauppojen tekemiseen ei henkilö tarvinnut laisinkaan omaa pääomaa, koska sekä myynti että osto tapahtuivat yhden päivän sisällä.

Yritin vuonna 2000 elättää itseäni puolen vuoden ajan käymällä päiväkauppaa. Ennen kuin sukellamme syvemmälle tuohon ajanjaksoon on aiheellista palata vielä pidemmälle omassa historiassani, jotta ymmärrämme siihen johtaneita syitä paremmin.

Sijoitusurani sai alkunsa marraskuussa 1998, kun otin osaa Soneran osakeantiin. Osakesijoittaminen oli kiinnostanut jo pitkään ja isäni suosituksesta, joka myös otti antiin osaa, päädyin merkitsemään osakkeita annista. Anti ylimerkittiin ja Soneran osake raketoi pörssissä. Kiinnostukseni sijoittamista kohtaan kasvoi. Olin tuolloin opiskelija ja saatoin päivisin seurata opiskelija-asunnossa televisiosta englanninkielistä uutisointia. Olisikohan kyseessä ollut CNBC kanava. Ahmin kirjallisuutta, luin Arvopaperi -lehteä, sekä otin osaa nettikirjoituksiin. IT-kuplaa puhallettiin ja teknologiayritykset olivat kovassa nosteessa. Otin opintolainaa ja sijoitin rahoja mm. ottamalla osaa Comptelin osakeantiin, joka myös ylimerkittiin ja raketoi listautumisen jälkeen. Itseluottamukseni kasvoi, sillä teknologiaosakkeet näyttivät nousevan lähes joka päivä. Aloin tekemään lyhyttä osakekauppaa silloisen eQ pankkiiriliikkeen kautta. Lyhyt kauppa oli pääasiassa voitollista, joka kasvatti itseluottamustani entisestään. Harmittelin lähinnä sitä, että opiskelut, sekä pieni pääoma haittasivat treidaamista. Tilanne kuitenkin muuttui, kun valmistuin joulukuussa 1999.

Muutin nykyisen avovaimoni kanssa yhteiseen asuntoon heti valmistumiseni jälkeen. Avovaimoni oli jo aiemmin siirtynyt kyseiselle paikkakunnalle omien opintojensa perässä ja nyt minä seurasin perästä. Aloitin työt heti seuraavana arkipäivänä valmistumiseni jälkeen koulutustani vastaavassa työpaikassa. Tässä vaiheessa tuli myös realisoida sijoitusvoittoja, sillä yhteinen asunto oli käytännössä tyhjä ja meidän oli hankittava huonekaluja asuntoon, mm. sänky. Työpaikasta tuli säännöllisesti palkka, joka mahdollisti osakeveivauksen jatkumisen. Markkinoiden volatiliteetti kasvoi, kun IT-kupla lähestyi huippuaan ja päivän sisäisistä kaupoista yhä useampi oli tappiollisia. Harmittelin, että työni takia jouduin jättämään välistä monia tärkeitä osavuosikatsauksien ajankohtia markkinoilla, jotka ovat parhaita hetkiä tehdä tiliä day treidaajalle. Noin puolen vuoden työssä olon jälkeen oli päätökseni jättää työ ja keskittyä täysin päiväkauppaan kypsynyt. Olin vielä nuori ja lähes velaton. Ajattelin, että jos joskus aion ottaa selvää onko minusta elättämään itseäni tekemällä päiväkauppaa - se olisi nyt. Jos en nyt tekisi tätä muutosta en koskaan saisi tietää, mikä todennäköisesti kalvaisi koko loppu elämän.

Irtisanouduin työstäni ja päätin keskittyä täysipäiväisesti tekemään päiväkauppaa. Jälkikäteen ajateltuna päätös oli oikea vaikken toivottuihin tuloksiin päässytkään. Aloin treidaamaan. Näihin aikoihin myös IT-kupla puhkesi. Sinänsä kuplan puhkeaminen pitäisi olla day treidaajalle hyvä asia, sillä markkinoilla voi tehdä voittoa shorttaamalla. Takana oli kuitenkin useita vuosia nousua ja takaraivoon oli syöpynyt usko ikuisesta teknologiaosakkeiden noususta. Kuinka naiivi sitä olikaan! Pörssistä en koskaan katsonut mitään muita kuin ainoastaan teknologiaosakkeita. Kaikki muu oli roskaa laihoine vaihtoineen ja mitättömine päivämuutoksineen. Yhä useampi treidi tuotti kuitenkin niin sanotusti turskaa. Väliin mahtui myös isoja onnistumisia, kuten Nokian onnistunut shorttaus kesällä 2000, jolloin voittoa tuli yhden päivän aikana useita tuhansia. Kaiken kaikkiaan treidaaminen tuotti kuitenkin tappiota.

Olen jälkikäteen yrittänyt miettiä syitä tappioihin ja tunnistanut ainakin seuraavat syyt:

1. Pakonomainen tarve käydä kauppaa. Mikäli kyseessä on hiljainen päivä tai kunnon volatiliteettiä ei esiinny ei kannata yrittää väkisin käydä kauppaa. Tällöin olisi parempi vain nauttia päivästä ja jättää treidaaminen johonkin toiseen päivään. Voi olla, että kuukaudessa on vain muutama hyvä päivä jolloin kauppaa kannattaisi käydä. Omalla kohdallani yritin löytää lähes jokaisesta päivästä jotakin longattavaa tai shortattavaa. Virhe numero yksi.
2. Liian pieni pääoma. Tämän tiesin oikeastaan itsekin jo aloittaessani, mutta en kyennyt sitä itselleni myöntämään. Toisaalta tämän ansiosta en loppujen lopuksi menettänytkään hirmuisia summia.
3. Omien päätösten noudattamatta jättäminen. Tämä oli yksittäinen suurin syy suurimpiin euromääräisiin tappioihin. Tehdessäni toimeksiannon määritin päässäni stop-loss rajan, jossa irtaudun kyseisestä positiosta. Stop-lossin mentyä rikki en kuitenkaan irtautunut vaan jäin epätoivoisesti toivomaan, että tilanne parantuisi. Kuitenkin yleensä kävi aivan päin vastoin. Osake otti vielä enemmän vastakkaista näkemystä ja ennen pörssin sulkeutumista tuli positio sulkea vielä suuremmalla tappiolla. Nykyiset välittäjien tarjoamat automaattiset stop-loss toimeksiannot voivat auttaa tässä, mutta silloinen eQ ei sellaisia tarjonnut. Myös paperille kirjoitettu päätös olisi voinut auttaa asiassa.
4. Vähän vaihdettuihin osakkeisiin koskeminen. Vaikeata päästä omasta positiosta eroon ja vaarana aiheuttaa liian suuri kurssireaktio omilla toimilla, joka vain pahentaa tilannetta.
   

Onnistumisia tuli myös. Jos näistä voisi jonkun yhteenvedon vetää, voi sen tiivistää näihin muutamaan kohtaan:

1. Päivänsisäinen kauppa kannattaa yleensä vain muutamina päivinä. Ennakkoon tällaisia tietää olevan yritysten osavuosikatsaukset ja tärkeiden tunnuslukujen julkaisut. Loput hyvistä päivistä tulevat sen verran yllättäin, että se vaatii herkeämätöntä ruudun tuijottamista, jotta niihin ehtii mukaan.
2. Osavuosikatsauksen yhteydessä erityisesti Nokian kohdalla itselläni toimi seuraava parhaiten. Katso ensin markkinoiden reaktio - älä ala lukemaan OVK:ta. Muutaman ensimmäisen minuutin aikana näkyy markkinareaktio vaikka laidat ovat vielä ohuet. Tässä vaiheessa on ehdittävä osakkeen suunnan mukaisesti mukaan.

Noin puolen vuoden täysipäiväisen day treidaamisen jälkeen oli kaikki pääomani kulutettu loppuun. Minun oli myönnettävä itselleni ettei tästä ollut elättämään. Sinänsä tämä ei ole ihme, sillä eräiden lähteiden mukaan jopa yli 90% päiväkauppiaista tekee itse asiassa tappiota. Jos olisin tiennyt tämän ennen treidaamisen aloittamista olisinko lähtenyt täysipäiväiseksi treidaajaksi? Ehkä, sillä onnistuneiden kauppojen myötä itsetunto oli tuolloin taivaissa. Laskuja sateli silti vaikkei tuloja enää ollut. Nöyryyttävimpänä hetkenä oli varmasti käynti sosiaalitoimistossa toimeentulotuen muodossa. Heille piti myös toimittaa tiedot kaikista osakekaupoista.

Muutaman kuukauden päästä päiväkaupan lopettamisesta olin hakeutunut toiselle alalle työhön. Kyseisellä alalla työskentelen edelleen. Nykyään keskitynkin sijoitustoiminnassani hitaisiin, mutta varmempiin tuottoihin.

Bull ja bear ETF:ät mahdollistavat keskimääräistä isomman voiton tekemisen eri markkinatilanteissa. Karhu eli bear ETF nousee sen seuraaman indeksin laskiessa ja härkä eli bull ETF nousee jyrkemmin kuin sen seuraama indeksi nousupäivänä. Bear ETF:llä voi siis tehdä voittoa laskumarkkinoiden aikana ja bull ETF:llä päinvastoin nousumarkkinoiden aikana. Bull ja bear ETF:ät ovat vivutettuja eli niiden seuraaman indeksin muutos aiheuttaa kyseisissä ETF:ssä isomman prosentuaalisen muutoksen kuin itse indeksissä. Asiat joista seuraavaksi kerron pätevät myös muihin vivutettuihin ETF:iin, seurasivat ne sitten jotakin indeksiä, hyödykettä tai sijoitussektoria.

Vilkaistaan ensin pintapuolisesti minkälaisia vivutettuja ETF:iä markkinoilla on tarjolla.


Kuvassa on ainoastaan yhden tarjoajan, Direxionin tarjoamat tuotteet. Siitä saa kuitenkin hyvin kuvan kuinka monille eri markkinoille voi näillä tuotteilla ottaa kantaa. Direxionin lisäksi toinen suuri liikkeellelaskija on PowerShares, jolta löytyy mm. 2x vivutettu ETN, joka seuraa öljyn hinnan liikkeitä (tikkerit DXO ja DTO).


Vivutettujen ETF:ien toiminta

Vipu toimii siten, että esimerkiksi 1.5x vivutetussa XACT Bull ETF:ssä sijoittajan sijoittaessa 100 euroa tuotteeseen lainaa rahasto 50 euroa. Näin sijoittaja altistuu markkinoille 150 euron edestä. Vipu moninkertaistaa ETF:n liikkeen niin ylös kuin alaspäinkin.

Katsotaan esimerkkinä 100 euron sijoitusta kahtena peräkkäisenä päivänä, joista ensimäisenä indeksi nousee +10% ja toisena laskee -10%. Esimerkin sijoitustuoteina on 1.5x ja 2x vivutetut ETF:t.

• Sijoituksen arvo pelkkään indeksiin sijoitettuna 2 päivän jälkeen on 99€.
  100*(1+10%)*(1-10%) = 99
• 1.5x vivutettun ETF:n arvo on 2 päivän jälkeen 97,75€.
  100*(1+15%)*(1-15%) = 97,75
• 2x vivutetun ETF:n arvo on 2 päivän jälkeen 96€.
  100*(1+20%)*(1-20%) = 96

Kuten laskuista huomataan on vivutetun ETF:n arvo pienempi kuin indeksiin sijoittavan laskun jälkeen. Tämä on olennainen huomio sillä monet luulevat, että indeksin palatessa alas johonkin entiseen arvoonsa vastaisi vivutetun ETF:n arvo myös samaa, kuin edellisen kerran indeksin ollessa kyseisessä pisteessä. Itse asiassa vivutetun ETF:n arvo on tällaisessa tilanteessa aina pienempi kuin edellisellä kerralla.

Käytetään esimerkkinä tilannetta, jossa indeksi palaa samaan pistelukuun. Jälleen kaksi peräkkäistä pörssipäivää. Ensimmäisenä päivänä noustaan +10% ja toisena lasketaan -9,0909%. Näin päädytään samaan indeksilukuun kahden päivän jälkeen.


Tästä syystä johtuen esimerkiksi 2x vivutettu bull ETF ei nousumarkkinoiden aikana tuota voittoa kaksinkertaisesti, kuten voisi helposti luulla. Tämä johtuu siitä syystä, että pidemmille ajanjaksoille osuu väkisinkin myös laskupäiviä. Samoin kaksinkertaisesti vivutettu ETF ei tuota laskumarkkinoiden aikaan kaksinkertaisesti, sillä samalla tavalla väliin mahtuu nousupäiviä. Bull ja bear ETF:t toki antavat ilmoitetun vipunsa mukaisesti tuottoa yhden päivän indeksin muutoksen mukaisesti. Tästä syystä ne sopivatkin vain lyhytaikaisiksi sijoituksiksi.

Markkinoiden liikkuessa yhteen suuntaan useamman kuin yhden päivän bull ja bear ETF:ät tuottavat enemmän kuin ilmoittamansa vivun verran. Tämä johtuu samasta asiasta miksi sijoittaminen pitkällä tähtäimellä on niin tuottoisaa eli korkoa korolle efektistä.

Katsotaan jälleen esimerkkinä 100 euron sijoitusta kahtena peräkkäisenä pörssipäivänä. Oletetaan nyt kaksi railakasta +10% nousupäivää.

• Sijoituksen arvo pelkkään indeksiin sijoitettuna 2 päivän jälkeen on 121€.
  100*(1+10%)*(1+10%)=121
• 1.5x vivutetun ETF:n arvo 2 päivän jälkeen on 132,25€.
  100*(1+15%)*(1+15%)=132.25
• 2x vivutetun ETF:n arvo on 2 päivän jälkeen 144€.
  100*(1+20%)*(1+20%)=144

Kahtena peräkkäisenä nousupäivänä indeksi tuotti siis 21%, mutta 1.5x vivutettu ETF 32,25%, joka on vajaan yhden prosenttiyksikön enemmän kuin 1.5 kertaa indeksi (1,5 x 21 = 31,5).

Indeksiin sidotun ETF:n kulkiessa eri suuntaan kuin sitä seuraava vivutettu ETF ei tappio myöskään ole ilmoitetun vivun luokkaa. Se on itse asiassa aavistuksen pienempi. Katsotaan tutun esimerkin mukaisesti kaksi -10% laskupäivää.

• Sijoituksen arvo pelkkään indeksiin sijoitettuna 2 päivän jälkeen on 81€.
  100*(1-10%)*(1-10%)=81
• 1.5x vivutetun ETF:n arvo 2 päivän jälkeen on 72,25€.
  100*(1-15%)*(1-15%)=72.25
• 2x vivutetun ETF:n arvo 2 päivän jälkeen on 64€.
  100*(1-20%)*(1-20%)=64

Indeksi tuotti siis -19%. 1.5x vivutetun ETF:n tuotto on -27,75% joka on 0,75% prosenttiyksikköä pienempi kuin 1.5 kertaisesti indeksin tappio (-19 * 1,5 = -28,5). 2x vivutetun ETF:n kohdalla tappio on kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin 2x indeksin tappio.

Bull ja bear, sekä muut vivutetut ETF:ät sopivat siis lyhyiksi sijoituksiksi silloin, kun sijoittaja haluaa ottaa markkinoiden suuntaan voimakkaasti kantaa. Johtuen vipumekanismien toiminnasta voivat sekä bull, että bear ETF:ät molemmat tuottaa tappiota samalla ajanjaksolla. Esimerkiksi vuoden 2009 alun ja 13. toukokuuta 2009 välisenä aikana OMXS30 -indeksi tuotti -0,5% ja sitä seuraavat 1.5x vivutetut XACT Bull ja Bear -2,2% ja -6,3%.

Kuukausi on jälleen vierähtänyt edellisestä katsauksesta. S&P 500 -indeksi teki juuri suurimman viikkonousun sitten viime maaliskuun. Niinpä sijoitukset kehittyivät kohtuullisesti edellisen kuukauden ajan. Edelliseen katsaukseen verrattuna salkun pääoma nousi 1 243,07€ tai 5,94%.

Osinkoja maksoivat kuukauden aikana kolme eri ETF:ää. Kesäkuun lopussa Kiinaan sijoittava ETF (tikkeri FXI) maksoi osinkoa 0,3263$ osuudelta, sekä Brasiliaan sijoittava ETF (tikkeri EWZ) 0,4149$ osuudelta. Heinäkuun kymmenes päivä tuli vielä osingot USA:n sijoittavasta iShares Russell 3000 Index ETF:stä 0,283$ osuudelta. Verojen jälkeen ja euroiksi muunnettuina osinkoja tuli kuukauden aikana yhteensä siis noin sata euroa.

Kuukauden ainut ostos oli Venäjälle sijoittava Market Vectors Russia ETF (RSX), jota hankin lisää 38 kappaletta eli hieman vajaalla 600 eurolla.

Sijoitussuunnitelman mukaisesti kehittyvät markkinat muodostavat noin kolme neljäsosaa salkusta tällä hetkellä. Venäjän osuus nousi hieman tehdyn oston myötä. Portfolio on vielä keskeneräinen ja tulen sitä täydentämään Eurooppaan sijoittavalla ETF:llä ja korkotuotteilla. Eurooppaan sijoittavista ETF:stä valinta osuu mitä todennäköisimmin Vanguard European Stock ETF:ään (tikkeri VGK). Sen kustannukset ovat ainoastaan 0,18% ja se sijoittaa hyvin hajauttavasti 513 eri osakkeeseen. ETF sijoittaa myös suomeen noin 2% painolla, joten se menee aavistuksen päällekkäin Seligsonin OMXH 25 ETF:n kanssa.

OMXH25 ETF:n sisältö tulee muuttumaan. M-Real tippuu OMXH25 -indeksistä pois ja sen tilalle tulee Talvivaaran kaivosyhtiö. Muutos tapahtuu maanantaina kolmas elokuuta. Näin myös Seligsonin hallinnoiman ETF:n tulee muuttua, jotta se seuraisi kyseistä indeksiä.

Yhteenveto
Salkun arvo heinäkuu 2009: 22 159,70€
Muutos edelliseen katsaukseen: 1 243,07€
Vuoden 2009 tavoite ylitetty 7 913,30€:lla!

Oman budjetin tekeminen ja sen seuraaminen on hyvä tapa nähdä mihin omat rahat menevät. Jos lukeudut sellaisiin ihmisiin, joka seuraavan tilipäivän lähestyessä ihmettelee minne se edellinen palkka oikein katosi, suosittelen omien menojen kirjaamista ylös. Mikäli menojen kirjaaminen hirvittää tulisi hälytyskellojen soida, todennäköisesti kuluttaminen ei enää ole hallittua ja todellisuuden näkeminen pelottaa. Tällöin omien menojen kirjaaminen ja budjetin laadinta on itse asiassa vieläkin tärkeämpää, jotta tilanteen voi korjata. Kun tiedostaa minne omat rahat kuluvat on omien kulutustottumusten sääteleminen helpompaa.

Ohessa on omien keskimääräisten kuukausitulojeni ja menojeni piirakat. Painotan sanaa keskimääräinen, sillä kuukausittaisiin tuloihin vaikuttaa esimerkiksi se sattuuko bonusten maksu kyseiselle kuukaudelle. Kyseessä on tosiaan omat tuloni ja menoni, sinun tuloista ja menoista muodostuva piirakka voi olla hyvin eri näköinen.


Tulot (netto)

Kuten suurimmalla osalla työtä tekevällä kansalla, myös minulla suurin osa tuloista tulee palkkatulona päätoimesta. Jonkun verran on myös vuokratuloja, mutta koska kyseessä ei ole asuinhuoneisto on sen osuus pienehkö. Sivutoimesta tulevat ansiot ovat lähestulkoon olemattomat. Olen tämän suhteen kuitenkin jo onneksi siinä vaiheessa, että olen saanut panostamani pääomat takaisin ja loppu alkaa olla puhdasta voittoa. Toivottavaa on, että tämän osuus kasvaisi tulevaisuudessa. Tällä hetkellä sivutoimeen panostettu työn määrä ei vastaa laisinkaan siitä kertyviä tuloja. Muutamia kertoja olen myös miettinyt luopuvani tästä, mutta toistaiseksi olen jatkanut. ETF:stä tulevia osinkoja en ole laskenut tuloihin, sillä sijoitan ne uudelleen.


Menot

Tuloista muodostuva menojen piirakka on mielenkiintoisin. Olen eritellyt omat menoni oikeastaan kahteen eri osaan. Toisen muodostavat lähestulkoon pakolliset menot, joita ilman on mahdotonta tai vähintään hankalaa tulla toimeen ja toisen muodostaa "ylimääräinen" raha. Tämä raha on sellaista, joka on käytettävissä näiden menojen jälkeen ja ääritilanteessa sen kaiken pystyy säästämään sivuun. Pakolliset menot muodostavat 36% menoistani.

Tarkkaavaisimmat lukijat ovat tässä vaiheessa jo varmasti huomanneetkin, että menojen kohdalta puuttuu muutama sellainen kulu, joita suurimmalla osalla muita on. Autosta en ole kirjannut kuin polttoainekulut, sillä minulla on työsuhdeauto ja siitä koituvat muut kulut kuten huolto, pesu ja vakuutukset eivät tule suoraan itselleni maksettavaksi. Työsuhdeauto pienentää nettopalkkaani, vaikka työnantaja sen kustannuksiin osallistuukin. Minulla on myös matkapuhelinetu, joten siitä ei myöskään tule suoria kustannuksia. Nämä molemmat verotettavat etuudet pienentävät nettopalkkaani.

Nykyisten matalien korkojen aikana asuntolaina muodostaa menoistani 18% osuuden. Tätä voi mielestäni pitää kohtuu pienenä, enkä näe asuntolainan muodostavan omalla kohdalla isoa riskiä vaikka korot tuntuvasti nousisivatkin.

Muiden pakollisten menojen osalta olen pyrkinyt pitämään ne niin matalalla kuin mahdollista. Olen muun muassa kilpailuttanut sähkön ja vakuutukset. Monelle saattaa osua silmään pieni veden osuus, joka johtuu jätevesimaksun puuttumisesta. Ilman jätevesimaksua vesi on edullista.

"Ylimääräisen" rahan osuudesta huomattavasti suurin osa ohjautuu sijoitettavaksi sijoitussuunnitelmani mukaisesti. Muita kuluja joita lasken kuuluvan tähän osioon ovat esimerkiksi impulssiostokset kaupoissa ("tuo näyttää kivalta"), viihde (ulkona syöminen, elokuvat jne), matkailu, elektroniikka ja harrastukset. Koska tämä on pakollisten menojen jälkeen jäänyttä ylimääräistä rahaa joustaa se kuukausittaisten tilanteiden mukaan.

Tältä näyttivät omat tuloni ja menoni. Meidän jokaisen tulot ja menot näyttävät erilaisilta johtuen meidän erilaisista elämäntilanteista ja tavoitteista. Minulla ei esimerkiksi ole menoja lapsista. Joku toinen saattaa puolestaan käyttää huomattavasti enemmän rahaa asumiseen, mutta nauttii siitä täysillä. Niinpä näitä piirakoita ei voi käyttää vertailuun sellaisenaan, sillä jokainen meistä on erilainen.

PS: Tästä linkistä voit katsoa mihin keskiverto jenkillä rahat hupenevat.

Kesä on hyvää aikaa ottaa hetkeksi välimatkaa sijoittamiseen ja itsensä rauhoittamiseen. Vietän paraikaa kesälomaa ja tämän kesäinen pidempi reissu tuli tehtyä Azoreille. Azorit on Portugalille kuuluva autonominen saariryhmä Atlantin valtamerellä Euroopan ja USA:n välissä. Saarilla on leuto ilmasto ympäri vuoden, sillä ne sijaitsevat keskellä Golf-virtaa. Tämä tekee ilmastosta myös oikukkaan ja säätila vaihtelikin monta kertaa päivässä aina aurinkoisesta, pilviseen, sumuiseen ja sateiseen. Azorit ovat kohoneet merestä mannerlaattojen kohtaamisen seurauksena ja saarilla onkin edelleen vulkaanista toimintaa. Mikään rantalomakohde tämä ei ole, mutta maisemien ja luonnon osalta nähtävää riittää paljon.

(Sete Cidades)

Kiersin autolla Sao Miguelin saaren varsin tehokkaasti. Nähtyä tuli niin Sete Cidades, Nordeste, Ribeira Quente, Furnas, Ribeira Grande, Lagoa de Fogo, kuin Caldeira Velha ja monen monet muut paikat. Teiden varsilla on tiheään erillisiä maisemapaikkoja, joille voi pysähtyä ihastelemaan näköaloja. Yhden kokonaisen päivän vietin myös merellä, jossa kävin bongaamassa alkuperäisessä elinympäristössään kaskelotin ja muutaman delfiinilajin.

(Kaskelotti - Sperm Whale)

(Delfiini)

Parhaat paikalliset viinit tulevat Picon saarelta. Omaan makuun suositeltavia ovat ainakin Terras de Lava ja Curral Atlantis Reserva. Saarella tehdään myös omaa erikoista viiniä, jota aikoinaan vietiin Venäjän tsaarille laiva lasteittain. Tässä viinissä on prosentteja n. 16,5-18%, eikä se maultaan vastaa aivan viiniä, vaan asettuu jonnekin viinin ja liköörin välimaastoon paikallisen viinikauppiaan mukaan. En maistanut itse paikanpäällä tätä kuuluisaa nektaria, mutta toin kotiin pari pullollista. Toinen parempaa ja kuuluisinta Czar -merkkistä (hinta vajaa 20€/pullo) ja toinen pullo Lajido:a (vajaa 10€). Lajidoa on useampaa erilaista, mutta alkuperäista Czaria ei ole kuin yhtä ainoaa. Näitä erikoisviinejä saa Sao Miguelin saarelta muutamasta eri paikkaa.

(Vesiputous Nordesten lähellä)

Vaikkei Azoreita pidetä mitenkään kulinaristisena matkakohteena oli ruoka kuitenkin muutamassa ravintolassa suosittelemisen arvoista. Ponta Delgadan kaunpungista voin hyvillä mielin suositella ainakin seuraavia: London Restaurante (21 Rua Ernesto Canto), Sao Pedro (lähellä London ravintolaa Sao Pedro kirkon takana), Hotel Talisman ja Restaurante Marineiro (uuden satamasiiven päässä, erikoistunut kalaruokiin). Nämä ravintolat ovat kaikki hieman kalliimpia kuin monet muut, mutta laatu on myös huomattavasti korkeampi. Kyseisissä ravintoloissa aterian hinnaksi tuli kahdelta hengeltä noin 50-60 euroa sisältäen viinin ja jälkiruoat.

Markkinoiden ajoittaminen eli ostaminen ja myyminen oikeaan aikaan on mahdotonta. Yllä on graafi eri sijoitustyylien tuotoista vuosilta 1984-2003 eli 20 vuoden ajalta. Markkinoita ajoittavat sijoittajat pääsivät osakkeilla keskimäärin -3,29%:n tappioihin vuosittain, kun stressitön ja helpompi osta ja pidä strategia tuotti keskimäärin 12,98% joka vuosi.

Miksi ihmiset yrittävät ajoittaa markkinoita? Yksi syy on luonnollisesti se, etteivät he tiedä sen olevan mahdotonta. Toinen on se, että monet pyrkivät saamaan markkinoita parempaa tuottoa ajoittamalla ostot ja myynnit oikein. Kuinka helpolta kuulostaakaan vanha mantra, joka neuvoo ostamaan nousussa ja myymään laskussa. Kuinka hyviä me olemme sitten arvaamaan osakemarkkinoiden suuntaa? Vastaus löytyy alla olevasta graafista, jonka poimin Dalbar QAIB 2008 tutkimuksesta.

Dalbarin 20-vuotisen tutkimuksen mukaan, joka päättyi vuoden 2007 lopussa, sijoittajat arvasivat markkinoiden suunnan yleensä oikeaksi kovimman nousun aikana ja selvästi väärin laskukauden aikana.

It's easier to make the right decision when markets are rising and the fear of loss is on the back burner. The really smart decision is to invest when the market is down.

Yksi syy miksi markkinoita ajoittavat sijoittavat pääsevät niin huonoihin tuloksiin johtuu siitä, etteivät he ole kokoajan markkinoilla. He saattavat odottaa "oikeaa hetkeä" tai "halpenemista". Tämä jos mikä saattaa käydä kalliiksi. 15 vuoden ajalla 1993-2007 sijoittajat, joilta jäi välistä 90 parasta nousupäivää tekivät tappiota -7,4% per vuosi. Samaan aikaan osta & pidä strategiaa noudattamalla ja ottamatta markkinoiden suuntaan kantaa olisi päässyt 10,5%:n tuottoihin vuosittain.


Toinen asia, joka meidät saa helposti yrittämään markkinoiden ajoittamista johtuu mediasta. "10 kuuminta osaketta", "Näissä osakkeissa suurin tuottopotentiaali" ja niin edelleen. Kuulostaako tutuilta talousmedian otsikoilta? Talousuutisten tulva pommittaa meille jatkuvalla syötteellä uutta tietoa. Uutisten tulva saa aikaan tunteen, jotta meidän olisi reagoitava. Ja kun tuotakin osaketta suositteli asiantuntija, eihän hän voi olla väärässä. Eihän? Itse asiassa hän on ennustuksineen väärässä useammin kuin kolikkoa heittävä apina, kts. graafi.


Mitä voimme tästä kaikesta oppia on se, että tunnustamme itsellemme ettei kukaan osaa ennustaa osakemarkkinoiden käyttäytymistä. Ei kukaan. Jopa aikamme tunnetuin sijoittaja Warren Buffett epäonnistuu siinä. Hän sijoitti öljy-yhtiöihin juuri öljyn hinnan ollessa korkeimmillaan ennen finanssikriisin laukeamista. Seuraavan kerran, kun kuulet taloudessa hehkutettavan jotakin osaketta tai manattavan laskun jatkuvan vielä pitkään, voit huoletta heilauttaa uutiselle olkapäitäsi. Riittää, että sinä tiedät paremmin ja pysyt markkinoilla.

Vaikka en itse passiivisena sijoittajana markkinoiden ajoittamiseen uskokaan, olen sivunnut blogissani asiaa aiemminkin. Pari kuukautta takaperin kirjoitin toukokuuilmiöstä ja nyt kerron viikonpäiviin liittyvästä ilmiöstä.

Monet pörssiromahdukset ovat tapahtuneet maanantaisin. Näistä tunnetuin on varmaankin vuoden 1987 mustaksi maanantaiksi nimetty romahdus. Tällöin Dow Jones -indeksi tippui yhdessä päivässä yli 22%. Muita tunnettuja maanantaina tapahtuneita pörssiromahduksia ovat olleet mm. 17. syyskuuta 2001, jolloin USA:n pörssit olivat ensimmäisen kerran auki 9/11 terrori-iskun jälkeen, sekä vuonna 1929 alkanut suuri lama, jossa pörssikurssit sulivat totaalisesti alta maanantaina 28. lokakuuta.

(mustana maanantaina 19.10 1987 alkanut pörssiromahdus)

Yksi syy miksi romahdukset tapahtuvat useimmin juuri maanantaisin johtuu siitä, että myyntipäätösten tekeminen on vaatinut viikonlopun verran miettimisaikaa. Koska pörssit ovat viikonloppuisin kiinni, heijastavat ne myös sinä aikana taloudessa tapahtuneita muutoksia rajummin. Kriisien puhjetessa päättäjät pitävät viikonlopun yli kestäviä kokouksia ja yritykset omia kriisipalavereitaan. Sen sijaan taasen ostopäätökset syntyvät paljon nopeammin. Ihmisluonto aina mielummin hankkii jotakin lisää kuin luopuu siitä. Luopuminen (myyminen) on aina moninverroin tuskallisempaa ja vaatii alleen pidemmän harkinnan, kuten viikonlopun.

Noin 50 vuoden jaksolla vuoteen 1989 asti maanantai oli selvästi viikon epätodennäköisin nousupäivä. Loppuviikkoa kohden nousun todennäköisyys kasvoi joka päivä. S&P 500 -indeksin todennäköisyys nousta maanantaina oli vain 44% ja Nasdaq -indeksillä 41%. 90-luvun lopun IT-kuplan nousun ja 2000-luvun alun kuplan puhkeamisen välisen ajan leimasi se poikkeus, että maanantai oli usean vuoden ajan todennäköisin nousupäivä. Tämän jälkeen on palattu vanhaan kaavaan eli loppuviikon päivät vahvistavat otettaan todennäköisinä nousupäivinä ja maanantai on epätodennököisin.

(osakemarkkinoiden tuotto eri viikonpäivinä)

Mitä tästä seuraa on se, että markkinoita ajoittavalle sijoittajalle tilastollisesti paras ostopäivä on maanantai, sillä silloin kurssipudotuksen todennäköisyys on suurin ja myyntipäivä perjantai, sillä kurssinousun todennäköisyys on silloin korkeimmillaan. Ennustettavuutensa vuoksi ilmiön hyödyntäminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Mikael Linden ja Mika Louhelainen sanovatkin tutkimuksessaan Testing for weekday anomaly in international stock index returns with non-normal errors seuraavaa:

Acquiring financial benefit from weekday anomaly does not seem to be possible because weekday seasonality is unpredictable. The highest or lowest rates of return in a specific weekday is not time invariant.