Markkinoiden ajoittaminen on mahdotonta
3.7.2009 | Kohti taloudellista riippumattomuutta
Markkinoiden ajoittaminen eli ostaminen ja myyminen oikeaan aikaan on mahdotonta. Yllä on graafi eri sijoitustyylien tuotoista vuosilta 1984-2003 eli 20 vuoden ajalta. Markkinoita ajoittavat sijoittajat pääsivät osakkeilla keskimäärin -3,29%:n tappioihin vuosittain, kun stressitön ja helpompi osta ja pidä strategia tuotti keskimäärin 12,98% joka vuosi.Miksi ihmiset yrittävät ajoittaa markkinoita? Yksi syy on luonnollisesti se, etteivät he tiedä sen olevan mahdotonta. Toinen on se, että monet pyrkivät saamaan markkinoita parempaa tuottoa ajoittamalla ostot ja myynnit oikein. Kuinka helpolta kuulostaakaan vanha mantra, joka neuvoo ostamaan nousussa ja myymään laskussa. Kuinka hyviä me olemme sitten arvaamaan osakemarkkinoiden suuntaa? Vastaus löytyy alla olevasta graafista, jonka poimin Dalbar QAIB 2008 tutkimuksesta.
Dalbarin 20-vuotisen tutkimuksen mukaan, joka päättyi vuoden 2007 lopussa, sijoittajat arvasivat markkinoiden suunnan yleensä oikeaksi kovimman nousun aikana ja selvästi väärin laskukauden aikana.
Yksi syy miksi markkinoita ajoittavat sijoittavat pääsevät niin huonoihin tuloksiin johtuu siitä, etteivät he ole kokoajan markkinoilla. He saattavat odottaa "oikeaa hetkeä" tai "halpenemista". Tämä jos mikä saattaa käydä kalliiksi. 15 vuoden ajalla 1993-2007 sijoittajat, joilta jäi välistä 90 parasta nousupäivää tekivät tappiota -7,4% per vuosi. Samaan aikaan osta & pidä strategiaa noudattamalla ja ottamatta markkinoiden suuntaan kantaa olisi päässyt 10,5%:n tuottoihin vuosittain.
Toinen asia, joka meidät saa helposti yrittämään markkinoiden ajoittamista johtuu mediasta. "10 kuuminta osaketta", "Näissä osakkeissa suurin tuottopotentiaali" ja niin edelleen. Kuulostaako tutuilta talousmedian otsikoilta? Talousuutisten tulva pommittaa meille jatkuvalla syötteellä uutta tietoa. Uutisten tulva saa aikaan tunteen, jotta meidän olisi reagoitava. Ja kun tuotakin osaketta suositteli asiantuntija, eihän hän voi olla väärässä. Eihän? Itse asiassa hän on ennustuksineen väärässä useammin kuin kolikkoa heittävä apina, kts. graafi.
Mitä voimme tästä kaikesta oppia on se, että tunnustamme itsellemme ettei kukaan osaa ennustaa osakemarkkinoiden käyttäytymistä. Ei kukaan. Jopa aikamme tunnetuin sijoittaja Warren Buffett epäonnistuu siinä. Hän sijoitti öljy-yhtiöihin juuri öljyn hinnan ollessa korkeimmillaan ennen finanssikriisin laukeamista. Seuraavan kerran, kun kuulet taloudessa hehkutettavan jotakin osaketta tai manattavan laskun jatkuvan vielä pitkään, voit huoletta heilauttaa uutiselle olkapäitäsi. Riittää, että sinä tiedät paremmin ja pysyt markkinoilla.
It's easier to make the right decision when markets are rising and the fear of loss is on the back burner. The really smart decision is to invest when the market is down.
Yksi syy miksi markkinoita ajoittavat sijoittavat pääsevät niin huonoihin tuloksiin johtuu siitä, etteivät he ole kokoajan markkinoilla. He saattavat odottaa "oikeaa hetkeä" tai "halpenemista". Tämä jos mikä saattaa käydä kalliiksi. 15 vuoden ajalla 1993-2007 sijoittajat, joilta jäi välistä 90 parasta nousupäivää tekivät tappiota -7,4% per vuosi. Samaan aikaan osta & pidä strategiaa noudattamalla ja ottamatta markkinoiden suuntaan kantaa olisi päässyt 10,5%:n tuottoihin vuosittain.
Toinen asia, joka meidät saa helposti yrittämään markkinoiden ajoittamista johtuu mediasta. "10 kuuminta osaketta", "Näissä osakkeissa suurin tuottopotentiaali" ja niin edelleen. Kuulostaako tutuilta talousmedian otsikoilta? Talousuutisten tulva pommittaa meille jatkuvalla syötteellä uutta tietoa. Uutisten tulva saa aikaan tunteen, jotta meidän olisi reagoitava. Ja kun tuotakin osaketta suositteli asiantuntija, eihän hän voi olla väärässä. Eihän? Itse asiassa hän on ennustuksineen väärässä useammin kuin kolikkoa heittävä apina, kts. graafi.
Mitä voimme tästä kaikesta oppia on se, että tunnustamme itsellemme ettei kukaan osaa ennustaa osakemarkkinoiden käyttäytymistä. Ei kukaan. Jopa aikamme tunnetuin sijoittaja Warren Buffett epäonnistuu siinä. Hän sijoitti öljy-yhtiöihin juuri öljyn hinnan ollessa korkeimmillaan ennen finanssikriisin laukeamista. Seuraavan kerran, kun kuulet taloudessa hehkutettavan jotakin osaketta tai manattavan laskun jatkuvan vielä pitkään, voit huoletta heilauttaa uutiselle olkapäitäsi. Riittää, että sinä tiedät paremmin ja pysyt markkinoilla.
17 vastausta artikkeliin "Markkinoiden ajoittaminen on mahdotonta"
Anonyymi kirjoittaa:
Buffetin tai kenenkään muunkaan arvioiminen yhden kaupan perusteella ei ole kovin älykästä. Ei siksi että puolustelisin äijän henkilöpalvontaa, jota esimerkiksi Henri Elo harrastaa meillä täällä Suomessa. Pointtini on kumminkin se, että osakemarkkinat ovat kaukana tehokkaista ja niiden riskitaso on vaihdellut trendin mukaisesti noin 130 vuoden ajan jenkeissä. Huonoimmat tuotot ovat tulleet silloin kun riskitaso esimerkiksi kuukausittaisten tuottojen keskihajonnalla mitattuna on ollut suurinta.
Näitä kirjoituksia leimaa vähän sellainen Herätkää lehden sävy, niin ehdottomia ja kiveen hakattuja teesit ovat. Ymmärrän jos sen tarkoituksena on pelotella keskivertokansalainen pois kuumien osakkeiden metsästyksestä, mutta ehkä hyödyllisempää olisi kertoa siitä mm. millaisia ajallisia ja henkisiä resursseja onnistunut markkinan ajoittaminen tai osakepoiminta vaatii. Ei se vie pohjaa suurten massojen indeksisijoittamiselta jos myöntää erittäin pienen osan ihmisistä hallitsevan osakepoiminnan ja/tai markkinan ajoittamisen ja nauttivan huomattavia riskikorjattuja ylituottoja indeksisijoittajaan verrattuna.
Itse en laita latiakaan longi puolelle yhtä päivää pidemmällä aikahorisontilla tällä hetkellä...
3.7.2009 klo 18.31.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Kiitos palautteestasi!
Tarkoitus ei ollut arvioida henkilöä (Buffett) yhden kaupan perusteella vaan tuoda ilmi, että jopa kaikkien aikojen tunnetuin sijoittaja, joka harrastaa osakepoimintaa, tekee virheitä hänkin. Buffett muuten suosittaa suurimmalle osalle ihmisiä indeksisijoittamista.
Kirjoitukseni ovat kärkkäitä, tämän myönnän. Tarkoitus on osaltaan herättää keskustelua kuivana pidetystä indeksisijoittamisesta. Netti on väärällään osakepoimintaa ja ajoitukseen liittyviä blogeja, kirjoituksia ja artikkeleita. Indeksisijoittaminen on huomattavassa "alipainossa" näiden kaikkien kirjoitusten joukossa. Fakta on kuitenkin se, että sijoittajalle indeksiin sijoittaminen on tuoton osalta paras vaihtoehto.
Mitä tulee siihen pieneen joukkoon joka on päässyt osakepoiminnalla ja markkinoiden ajoittamisella keskimääräistä parempaan tuottoon voidaan vasta useiden (jopa vuosikymmenen) jälkeen todeta onko kyseessä ollut oikeasti taito vaiko tuuri. Yleensä tässä vaiheessa, mikäli kyseessä on salkunhoitaja, hän jo eläköityy.
Osakepoiminnalla tulosta tekevää joukkoa leimaa ns. eloonjäämisharha. Kun riittävän suuri massa tekee osakepoimintaa, niin isosta massasta löytyy aina joku joka on onnistunut poiminnoissaan. Kun tätä jatkuu useita vuosia henkilöt, jotka ovat aina onnistuneet poiminnassa löytyy yhä. Vaikka he ovat tässä vaiheessa onnistuneet poiminnoissaan jo useita vuosia peräkkäin eivät he ole yhtään sen taitavempia kuin jo aiemmin vääriä poimintoja tehneet. Kaikki menee yhä tilastomatematiikan piikkiin. Nyt jos kuitenkin suhteutetaan näitä onnekkaita niihin, jotka eivät osakepoiminnalla pärjänneet on suhde varsin murskaava niiden puolelle jotka siinä epäonnistuivat. Kuinka ihmeessä minä blogin kirjoittajana uskaltaisin antaa neuvoja, joilla suurin osa sijoittajista osuisi tähän lokeroon? Kirjoittamalla osakepoiminnan puolesta pitkällä aikajänteellä lukijat, jotka toimisivat kirjoitusten pohjalta saisivat suuremmalla todennäköisyydellä heikompaa tuottoa kuin sijoittamalla indeksiin. Indeksiin sijoittaminen kuitenkin aina takaa markkinoiden keskituoton saamisen, ei vähempää - muttei enempääkään.
Pelkkä indeksisijoittaminen on monen mielestä liian tylsää. Tällöin voi myös pysähtyä kysymään itseltään mikä oma tavoite on? Pyrkiikö omalla sijoitustoiminnallaan vaurastumaan vai hakeeko siitä jännitystä? Vaurastumisen ei tarvitse olla jännittävää. Se saa olla tylsää.
Omalta osaltani aion tylsyyttä karistaa jossakin vaiheessa siten, että rajaan sijoituksistani maksimissaan 10% sellaiseen toimintaan jossa voin tehdä sijoituksille mitä haluan. Käyttää teknistä analyysiä, pyrkiä osakempoimintaan ja ajoittamiseen....ihan mitä vain. Rajoittamalla tämän kuitenkin kymmeneen prosenttiin takaan itselleni sen, ettei tämä toiminna vaaranna varsinaista maaliani. Olen myös aiemmin tehnyt täysipäiväisesti daytradingiä ja aion kirjoittaa niistä kokemuksista myöhemmin. Daytrading jos joku on osakemarkkinoiden ajoittamista.
3.7.2009 klo 19.03.00
Anonyymi kirjoittaa:
Kiitos itsellesi asiallisesta vastauksesta. Tämä blogi on tosiaan huomattavasti parempi kuin suurin osa näkemistäni kotimaisista sijoitusaiheisista blogeista. Olen edelleen hiukan eri mieltä tuosta osakepoiminnan ja ajoituksen todistamisen aikavälistä. Ymmärrän toki mitä tarkoitat sillä että aina joku onnistuu joukosta. On kuitenkin olemassa vahvaa näyttöä siitä että esimerkiksi hedge fund rahastojen kollektiivinen osaaminen osakepoiminnassa tuottaa riskikorjattuja ylituottoja vaikka ottaisimme huomioon eloonjäämisharhan. Ajoituksen suhteen on sama juttu. Eli jos ennustettava aikaväli on tarpeeksi lyhyt, esimerkiksi vain aina seuraava markkinapäivä, ei tarvitse odottaa 20 vuotta todistaakseen tilastollisesti olevansa joko huonompi tai parempi ajoittaja.
3.7.2009 klo 19.24.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Kanssani saa olla eri mieltä. Ilman erilaisia mielipiteitä ei löydy myöskään uudenlaisia näkökantoja asioihin.
Ymmärrän mitä tarkoitat ennusteen aikavälillä. Kuitenkaan näillä ei ole minun mielestä kauheasti väliä sillä se mikä ratkaisee on vuosituotto. Se kuinka monta onnistunutta tai epäonnistunutta kauppaa siihen väliin mahtuu ei ole niin olennaista. Osakepoimijan tulee saada keskimääräistä parempaa tuottoa, jotta hän kykenee lyömään indeksin. Itse asiassa se ei edes riitä, sillä jatkuva kaupankäyminen aiheuttaa kasvaneita kuluja välittäjälle, sekä pääomaveron maksun voitosta. Tämä kaikki on pois korkoa korolle efektiltä mikä pitkäjänteisessä sijoittamisessa on erittäin oleellinen tekijä. Pitkäjänteinen sijoittaja pääsee myös (toivon mukaan) hyötymään hankintameno-olettamasta siinä vaiheessa kun alkaa realisoimaan tuottojaan.
Mitä tulee hedge fundeihin, niin en henkilökohtaisesti ole oikein niiden ystävä. Ylituottojen saaminen mielestäni voi olla mahdollista kehittyvillä markkinoilla, joissa markkinat eivät ole yhtä tehokkaat kuin meillä kehittyneissä. Siitäkin huolimatta olen itse valinnut myös näille alueille passiivisen tavan. Miksi? Jos nyt verrataan näihin hedge fundeihin ja oletetaan että ne onnistuvat osakepoiminnoissaan ja -ajoituksissaan, niin silti asiakas ei pääse hyötymään siitä samalla tavalla. Tämä johtuu siitä, että hedge fundien kulut ovat erittäin suuret. Pelkästään hallinnointipalkkio saattaa olla 3% p.a. ja monella iskee vielä tuottoon leikkuri mikäli fund tekee tätä "ylituottoa". Tämä johtaa siihen, että asiakas on ottanut riskiä, muttei pääse hyötymään siitä oletetulla tavalla. Hedge fund itse korjaa suuremmalla riskillä otetusta tuotosta leijonan osan. Toki tästä päästään siihen, että kyseinen salkunhoitaja on onnistunut osakepoiminnassaan ja ajoituksessa, mutta koska asiakas ei pääse siitä samalla tavalla hyötymään en näe sitä suositeltavaksi.
Toinen rahastojen ongelma on siinä, että vaikka henkilö löytäisikin jollain ihmeellä sen "parhaan" salkunhoitajan, niin tämä salkunhoitaja voi siirtyä kesken kaiken hoitamaan jotakin toista rahastoa. Tai rahasto voi muuttaa tyyliään täysin vaikkapa sulautumisen toimesta. Indeksisijoittajalla ei ole tätä ongelmaa, että "veikattu hevonen" vaihtuisikin kesken laukkakisan alta.
Haluan vielä osakepoiminnan ja ajoittamisen osalta tuoda esille yhden asian ja se on ajan käyttäminen. Indeksisijoittajan ei tarvitse tehdä analyysejä sijoituksistaan. Osakepoimija joutuu uhraamaan aikaa erilaisten analyysien laadintaan tai lukemiseen ja olemaan huomattavasti tiiviimmin pörssin kanssa tekemisissä. Tämä kaikki vaatii aikaa ja on pois jostakin. Saako käytetyllä ajalla paremman tuoton kuin esimerkiksi tekemällä omalle työnantajalle ylitöitä saman tuntimäärän? Tai olisiko se aika arvokkaampaa käyttää oman perheen kanssa? Nämä ovat myös asioita joita on hyvä miettiä. Indeksisijoittaja pääsee huomattavasti helpommalla ja hänelle jää enemmän aikaa käytettäväksi muuhun.
3.7.2009 klo 19.57.00
Anonyymi kirjoittaa:
Joo en itsekkään sijoita hedge fundeihin, mutta se ei silti tarkoita ettenkö voisi hyötyä näiden osakevalinnoista. On suoraan sanoen rikollisen typerää luopua läpinäkyvyydestä jonka saa kun sijoittaa itse joko suoraan osakkeisiin tai indeksirahastoihin, varsinkaan näinä aikoina.
Markkinat eivät ole tehokkaat sen paremmin täällä kuin kehittyvilläkään markkinoilla. Vuodesta 2003-2007 asti oli lapsellisen yksinkertaista piestä indeksin tuotot yhdistämällä esimerkiksi momentum ja arvoperusteisia mittareita osakevalinnassa. Laskevassa trendissä tämä tulee huomattavan paljon vaikeammaksi.
Ajankäyttö on mielenkiintoinen pointti, en usko että kovin pienellä salkulla saa itselleen tuntipalkkaa heti ekana vuonna, mutta salkun kasvaessa ja ymmärryksen mahdollisesti kehittyessä asia korjaantuu. Totuus on että suurin osa markkinoilla toimivista "ammattilaisistakin" on pelottavan yksinkertaisia ja olettavat aivan liikaa tietämisen kustannuksella. Riittää että kuuntelee vaikka pankkiiriliikkeiden nokkamiesten tai eläkevakuutusyhtiöiden sijoitusjohtajien kommenteja niin vakuuttuu ettei äijillä ole hajuakaan siitä miten pärjätään keskimääräistä paremmin sijoittamisessa. Eka ryhmä tietää miten markkinoidaan korkeiden kulujen rahastoja ja strukturoituja tuotteita ikuisen "nyt on halpaa" repliikin eri variaatioilla ja jälkimmäiset uunoilee eläkerahoja moottorikelkkatehtaan rakentamiseen kuplahinnalla juuri suhdannekäänteen huipulla tai jotain muuta yhtä fiksua.
3.7.2009 klo 20.45.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Markkinoiden tehokkuudesta olen kanssasi eri mieltä. Oikeastaan olen asiaa blogissa hieman sivunnutkin, kun kirjoitin toukokuuilmiöstä ja viikonpäiväilmiöstä (edellinen blogipostaus).
Keskimääräistä paremmin pärjääminen ja siihen uskominen on mielenkiintoinen aspekti. Asia on oikeastaan sama kuin autoilun kanssa. Suurin osa meistä luulee olevansa keskimääräistä parempia kuskeja ja samanlaisia tuloksia on saatu myös sijoittajien osalta. Suurin osa meistä uskoo olevansa keskimääräistä parempi sijoittaja. Tässä on myös yksi passiivisen sijoittamisen kulmakivi, tunnustaa itselleen ettei ole keskimääräistä parempi. Tällaisen tunnustuksen tekeminen ei aina ole helppoa. Olen aiemmin yrittänyt elättää itseäni täysipäiväisesti ajoittamalla markkinoita (daytrading). Noilta vuosilta viisastuneena olen myöntänyt tämän asian itselleni. Ainakaan minä en ole keskimääräistä parempi sijoittaja.
Mitä tulee esimerkiksi BRP:n kelkkatehtaaseen (Lynxit on maailman parhaimpia moottorikelkkoja BTW, terveisiä Rovaniemelle RE:n kehittämisestä ;) niin tätäkin sijoituspäätöstä on helppo arvioida jälkikäteen. Päätöstä tehdessä elettiin kuumaa nousukautta eikä kukaan osannut aavistaa tulevaa finanssikriisiä, sekä sen voimaa. Tätä sanotaan englanniksi hindsight bias:ksi (http://en.wikipedia.org/wiki/Hindsight_bias). On aina niin helppoa katsoa peruutuspeilistä miten olisi ollut järkevintä toimia.
Pankkiiriliikkeiden korkeiden kulujen rahastoista ja strukturoiduista tuotteista olen kanssasi samaa mieltä.
3.7.2009 klo 21.16.00
Anonyymi kirjoittaa:
Tämähän on mielenkiintoista. Yleensä kun törmään ihmisiin jotka ovat eri mieltä kanssani jostain sijoitusaiheisesta jutusta, huomaan varsin nopeasti että he eivät ole liiemmin asiaan syventyneet. Tällä kertaa huomaan blogiin tutustuttuani että olet selvästi lukenut lukuisia tutkimuksia ihan samoista paikoista mistä itsekkin lueskelen ja silti olet jotenkin onnistunut missaaman kaikki ne jotka ovat vakuuttaneet minut siitä että markkinat eivät ole tehokkaat enkä minä tai kukaan muukaan indeksit saman verran riskikorjattuna päihittänyt ole mikään messias tai automaattisesti Mensan jäseneksi kelpaava (itselläni ei mitään asiaa ko. kerhoon).
En myöskään ymmärrä tätä viime vuoden kurssilaskun yllättävyyden esiintuontia. Ainakin itse käyttämieni mallien mukaan kyseessä ei ollut edes kunnolla 3 keskihajonnan suuruinen dippi vuoden perspektiivillä ja silti julkisuudessa esim. aiemmin mainitsemani eläkevakuutusyhtiöt olivat aivan helisemässä vakavaraisuussääntöjensä kanssa lokakuussa kun markkinat ottivat iskua. Niillä kumminkin pitäisi olla vähän toisen luokan riskienhallinta ammattilaiset ja mallit käytössä kuin tälläisellä palkkatyöstä leipänsä repivällä harrastelijalla.
Jos ajattelee asiaa fundamentti puolelta, on varoittavia kommenteja tullut rehellisiltä ja/tai fiksuilta ihmisiltä: esim. Peter Schiff, Ron Paul, Nassim Taleb, Nouriel Roubini, Rober J. Schiller (josta olet itsekkin kirjoittanut). Siksi ainakin omaan korvaani tekee kipeää kun kuulen ettei tälläistä muka tilastollisesti voisi tapahtua.
3.7.2009 klo 21.44.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Sijoittaminen on siinä mielessä herkullinen aihe keskustella, ettei yksioikoisesti pysty näyttämään sitä yhtä oikeata tapaa sijoittaa. Strategioita on niin monenlaisia ja sitten on vielä se inhimillinen tekijä mukana, joka pyyhkii monilla matemaattisilla malleilla sitä kuuluisaa takamusta :) Monilla eri tavoilla voidaan loppujen lopuksi päätyä samaan lopputulokseen.
"Siksi ainakin omaan korvaani tekee kipeää kun kuulen ettei tälläistä muka tilastollisesti voisi tapahtua."
Tässä ymmärrät minua väärin. Itse asiassa olen jopa kirjoittanut siitä kuinka pörssiromahdukset ovat olennainen osa sijoittamista, siihen perustuu osakkeiden hyvä tuotto. Ilman riskiä ei ole hyviä tuottoja ja jos ei romahduksia tapahtuisi ei riskiäkään ole. Riski ja tuotto ovat toisiinsa taasen sidottu. Siten romahdukset kuuluvat sijoittmaiseen olennaisesti ja mahdollistavat hyvät tuotot. Nassim Talebistakin ja hänen Musta Joutsen -kirjasta olen kirjoittanut myös aiemmin.
Mitä tulee kurssilaskun yllättävyyteen, niin nimenomaan sitähän se oli. Tässä kohden voisi tuoda esiin jälleen myös hedge fundit, joiden tulisi pystyä tekemään tulosta myös kurssilaskujen aikaan, mutta toisin kävi. Moni hedge fund itse asiassa löi jopa näpeilleen - tästä kirjoitin Short squeeze artikkelin blogiin.
Mikäli kurssilasku olisi ollut ennustettavissa, niin miksei siitä päässyt hyötymään kovinkaan moni?
Puhut 3 keskihajonnan dipistä jne., jotka kaikki viittaavat tekniseen analyysiin. Teknisen analyysin osalta täytyy sanoa, että minulla on jo valmiiksi negatiivisia ennakkoasenteita. Pahoittelen :)
E.J. kirjoitti minusta hyvin teknisestä analyysistä viime keväänä, kts. http://plaza.fi/ajassa/talous/miljonaariksi-alle-kolmekymppisena/tuhoon-tuomittu-tekninen-analyysi
3.7.2009 klo 22.01.00
Anonyymi kirjoittaa:
Mitä on tekninen analyysi? Olen lukenut Talebin kirjat ja ilmeisesti myös sinä. Taleb lyttää kaikki Gaussin käyrän sovellutukset sijoittamisessa ja syy on kait siinä, että mies on nähnyt miten pahaa jälkeä on kun tilastollisia menetelmiä käytetään väärin (esim. Long Term Capital Management).
Itse otan tässäkin asiassa keskitien ja sanon että portfolioteoria ja siitä johdetut mallit ovat ihan käyttökelpoisia, kunhan ei ala kuvittelemaan että kaiken voi muuttaa numeroiksi etukäteen. Todellisia mustia joutsenia ei tule vastaan jos muistaa pitää järjen mukana Exceliä kiduttaessaan, eikä käytä tuloksia luomalla vivutettuja systeemejä esim. optioihin sijoittamalla. Muuten käy kuten LTCM:n Nobel-voittaja neroille...
Hedge fundeista muuten trendipohjaiset teki ihan kelpotuloksen viime vuonna, esimerkiksi Man AHL +32,90%, Winton Capital +21,8%, eikä näitä mitenkään ole poimittu sieltä. Tarinan opetus on että kaikki ketkä sanovat olevansa hedge fundeja eivät yrittäkkään päästä absoluuttiseen tuottoon vaan ovat taas markkinointi-kärjellä liikkeellä. Esim. FIM Maltti... lol
3.7.2009 klo 22.26.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Trendipohjaisistakin hedgeistä pitäisi pystyä markkinatilanteen muuttuessa pystyä siirtymään taas "oikeaan" trendiin eli tavallaan ympyrä täyttyy tässä sen osalta, että jälleen tulisi pystyä tekemään oikea ajoitus.
Mustista Joutsenista olen kanssasi hieman eri mieltä. Kuinka esim. 9/11 iskun tai vuoden 2004 tsunamiin olisi pystynyt varautumaan ennakolta? Nimenomaan Mustan Joutsenen määritelmähän on, että se on ennustamaton ja vaikutukseltaan suuri.
3.7.2009 klo 23.02.00
Anonyymi kirjoittaa:
Kyllä monelle varmaan riittäis Wintonin n. 16% keskimääräinen vuotuinen tuotto ( ei tappiollisia vuosia) jota se on jauhanut vuodesta 1998. Eli ei siinä mihinkään hyppiä tarvi jos muutaman kuukauden tuotto menee miikalle trendin kääntyessä. Useimmilta puuttuu vain toi 10 miljoonaa mikä on minimi että pääsee mukaan.
9/11 tai vuoden 2004 tsunami on tietysti mahdotonta ennustaa päivälleen, mutta melkein maalaisjärkeä käyttämällä onkin mahdollista päätellä jo ennen ko. tapahtumia ettei päivittäisten tuottojen keskihajonta selitä edes paljon pienempien päiväkohtaisten nousujen ja laskujen suuruutta, vaan ed. tekniikkaa käyttämällä näkee mustan joutsenen todella usein.
Oma arvioni on ettei markkinoiden notkahdusten maksimia kannata kokonaisuudessaan ennustella kuin korkeintaan vuoden horisontilla nykyisillä kaikkien ulottuvilla olevilla työkaluilla. Tärkeämpää kuin tarkan todennäköisyyden puuttumisen murehtiminen onkin mielestäni se, ettei olettaisi keskihajonnasta johdetun mallin perusteella kolmen keskihajonnan tapauksen olevan oikeasti niin harvinainen tapaus markkinoilla että sitä ei tarvitsisi ottaa huomioon.
4.7.2009 klo 0.07.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Osaat varmasti sanoa mistä voisi tutustua tähän keskihajonnan malliin lisää? Ei ole minulle tuttu, mutta mielelläni tutustuisin siihen lisää.
4.7.2009 klo 9.48.00
Anonyymi kirjoittaa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Modern_portfolio_theory
4.7.2009 klo 11.01.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
No nyt minulle hieman valkenee. MPT on kyllä tuttu (täältäkin löytyy asiasta kirjoitus). Mielenkiintoisen tästä linkistä tekee se, että MPT puoltaa tehokkaita markkinoita joista sinulla oli eri käsitys.
4.7.2009 klo 11.09.00
Anonyymi kirjoittaa:
Ainakin itse pystyn elämään molempien kanssa, siis ei-tehokkaiden markkinoiden ja MPT:n sovellutusten kanssa. Pitää vaan muistaa ettei teoria ole aukoton ja tarkoituksena on tehdä rahaa eikä todistaa teorioita oikeaksi. Suurin väärinymmärrys mielestäni kaikessa sijoituskeskustelussa on, että menneitä tuottoja korostetaan ja riskitasosta ei mainita sanaakaan. Siksi esimerkiksi markkinan ajoittaminen pitäisi nähdä mieluummin riskin minimointiin kuin tuoton maksimointiin tähtäävänä puuhana.
4.7.2009 klo 11.26.00
Anonyymi kirjoittaa:
Kyllä on hienoo aina sillontällön lukee vanhoja blogipostauksia ajoittamisesta
Anonyymi kirjoitti 3.7.2009: "Itse en laita latiakaan longi puolelle yhtä päivää pidemmällä aikahorisontilla tällä hetkellä..."
Hyvin lähellä koko finanssikriisin aikaisia pohjia :) toivoo sopii että alkaa pikkuhiljaa olee jotain siellä longipuolellakin.
Vanhoista ketjuista todella näkee että se ajoittaminen ei kertakaikkiaan onnistu
10.3.2015 klo 23.40.00
Unknown kirjoittaa:
Lääkäreistä yli 90% sanoo olevansa vuosiluokkansa parhaiten opinnoissaan menestyneessä puolikkaassa. Eräs luennoitsija otti tämän epäkohdan esille lääkärikonferenssissa ja jotkut paikallaolijat eivät voineet millään uskoa puolen kuuluvan huonoiten pärjänneeseen puolikkaaseen. Huokaus...
26.2.2016 klo 13.13.00
Jätä kommentti