Kirjoittamieni ETF artikkeleiden sarja on päässyt siihen vaiheeseen, että käsittelen jo suhteellisen monimutkaisia asioita. Muutamalla ETF:llä voi muodostaa omien sijoitustensa ytimen ja mausteena sitten käyttää makunsa mukaisesti eksoottisempia ETF:iä, joihin nyt käsittelemäni Private Equity ETF:ät kuuluvat. Ilmankin pärjää vallan mainiosti.

Listaamattomat yhtiöt ovat monessa mielessä mielenkiintoisia sijoituksia, mutta niillä on myös omat huonot puolensa. Varsinkin aloittelevien yhtiöiden kohdalla riskit ovat korkeat, tyypillisen Venture Capitalistin sijoituksista yksi kymmenestä saattaa kannattaa niin, että se peittää muiden yhdeksän yrityksen aiheuttamat sijoitustappiot. Tyypillisellä piensijoittajalla on harvoin mahdollisuutta lähteä mukaan pääomasijoittamiseen. Vaaditut summat ovat suuria ja aiheuttavat selkeän riskikeskittymän. Kunnon hajauttaminen vaatisi ison pääoman. Muutoinkin sektori on sijoitusinsituutioiden hallitsema.

Vaikkei listaamattomia yrityksiä pysty ostamaan pörssistä muiden osakkeiden tapaan on piensijoittajalla kuitenkin yksi varteenotettava vaihtoehto päästä tähän sijoitusmuotoon mukaan. Tämän mahdollistavat Private Equity ETF:ät, joiden avulla sijoittaja saa laajan hajautuksen listaamattomia yrityksiä. Toisin kuten monet Private Equity rahastot, jotka on suunnattu ammattimaisille sijoittajille ja vaativat suuria alkuinvestointeja, pääsee ETF:llä pienellä rahalla mukaan. Lisäksi ETF:stä pääsee halutessaan helposti eroon.


Pääomasijoittamisen muodot

Pääomasijoittamiseen kuuluu paljon muutakin kuin ainoastaan VC tyyppinen aloittavien yritysten rahoittaminen. Näiden muiden muotojen tietäminen on olennaista, jotta ymmärtää mihin on sijoittamassa.

Yksi tärkeimmistä muodoista on ns. Leveraged Buyout eli LBO. Yksinkertaisesti selitettynä LBO:ssa ostetaan yritys velkoineen pois. Tämä tapahtuu käyttämällä velkarahaa, jota käytetään mahdollisimman paljon. Tämän jälkeen yrityksen toiminta tehostetaan ja tehdään vaadittavia muutoksia, jotta myöhemmin voidaan velat maksaa pois yhtiön tuottamilla kassavirroilla. Ymmärrettävästi runsaan velkavivun käyttäminen tekee tästä erittäin riskipitoisen. Kyseessä on siis yritysjärjestely.

Kasvupääomaa annetaan jo kehittyneen yrityksen laajentumiseen uusille markkinoille, kasvamiseen jne. Kasvupääomaa tarvitsevat yritykset ovat yleensä kehittyneempiä kuin Venture Capital rahoitetut yritykset ja niillä on tyypillisesti kassavirtaa ja ne tekevät tulosta. Tuotot eivät kuitenkaan riitä laajentumiseen, yritysostoihin tai muihin investointeihin, joita yrityksen muutokseen tarvittaisiin.

Mezzanine eli välirahoitus on ominaisuuksiltaan oman pääoman ja vieraan pääoman välimuoto. Mezzanine-rahoitusta käytetään mm. johdon yrityskaupoissa, yrityskaupoissa, voimakkaan kasvun rahoittamisessa ja poikkeuksellisissa investoinneissa. Esimerkiksi Payment In Kind eli PIK on tällainen instrumentti. PIK:ssa korko kerääntyy koko ajan ja se maksetaan vasta velan erääntyessä. Siten PIK-velka kasvaa koko ajan ja jos kaikki ei sujukaan suunnitellusti se aiheuttaa ongelmia. Mezzaninea voidaan käyttää vaikkapa yrityksen sukupolven vaihdokseen.

Distressed and Special Situations rahoitusta annetaan erikoistilanteeseen joutuneille yrityksille. Tällaisia voivat olla esimerkiksi markkinahintojen vuoksi pulaan joutuneet ja ns. turnaround yritykset.

Secondary sijoituksessa ostetaan tai myydään yrityksen jo olemassa olevilta omistajilta tai rahastoilta.

Private Equityn sijoitusmuotoja ovat siis:

• Venture Capital
• Leveraged buyout
• Kasvupääoma
• Mezzanine
• Erikoistilanteet
• Secondaries

Vain muutama ETF vaihtoehto

Private Equity ETF:iä löytyy pörsseistä vain muutama vaihtoehto. Ne kaikki sijoittavat yhtiöihin, jotka toimivat pääomasijoittamisen alalla. Siinä mielessä ne ovat siis rahastojen rahastoja etteivät ne tee suoria pääomasijoituksia vaan sijoittavat listattuihin yhtiöihin, jotka sellaisia tekevät. Esimerkiksi PowerSharesin ETF pitää sisällään noin kolmekymmentä eri Private Equity yhtiötä, joiden kautta omistus hajautuu noin tuhanteen eri yritykseen. Hajautus on siis kunnossa.

1. iShares S&P Listed Private Equity ETF (IQQL/IPRV)
2. db x-trackers LPX MM® Private Equity Index ETF (DX2D/XLPE)
   
3. PowerShares Listed Private Equity ETF (6PSE/PSP)

iSharesin ETF löytyy listattuna seuraavien maiden pörsseistä: UK, Italia, Alankomaat, Sveitsi, Saksa ja Ranska. Saksan pörssistä ETF löytyy tickerillä IQQL ja suurimmalla osasta muista pörsseistä tickerillä IPRV.

Db x-trackersin ETF on listattu Saksan, Italian ja UK:n pörsseissä. Saksasta ETF löytyy tickerillä DX2D ja Italian, sekä Lontoon pörsseistä tickerillä XLPE.

PowerSharesin ETF löytyy USA:sta tickerillä PSP ja Saksasta tickerillä 6PSE. USA:ssa tämän ETF:n vaihto on huomattavasti vilkkaampaa.

(Private Equity ETF:ien Total Expense Ratiot)

Kulut ovat kaikissa samaa luokkaa, ero on suurimmillaan vain 0,05 prosenttiyksikköä vuodessa. Tällainen ero tulee helposti jo vähän vaihdetun ETF:n spreadissa. Deutche Bankin x-trackersin ETF on paperilla edullisin 0,70%:n TER lukemalla. Db x-trackersin eduksi voi lukea myös sen, että tämä ETF uudelleensijoittaa osingot. Osinkoja kertyy tosin vuodessa vain 1%, joten suuren suuresta edusta ei ole kyse. Varsinkin kun samaan aikaan iShares jakaa 4,84%:n osinkoa. PowerSharesin jakamat osingot ovat tällä hetkellä lähes olemattomat.

(iShares S&P Listed Private Equity ETF:n allokaatio)

(db x-trackers LPX MM® Private Equity Index ETF:n allokaatio)

(PowerShares Listed Private Equity ETF:n allokaatio)

ETF:ien maakohtaiset allokaatiot eroavat mielenkiintoisesti toisistaan. PowerSharesin ETF sijoittaa 100%:sti USA:ssa noteerattuihin Private Equity yhtiöihin, siinä missä iSharesin sijoituksista noin puolet ovat Pohjois-Amerikassa ja db x-trackersin vain noin 27% ja lähes loput Euroopassa. Mikäli sijoittaja haluaa painottaa Eurooppaa kannattaa suosia db x-trackersia, mikäli Pohjois-Amerikkaa niin PowerSharesia. iShares sijoittuu maakohtaisen allokaationsa perusteella näiden välimaastoon.

Rahoitus sektori on kaikissa ETF:ssä noin 90%:n painolla johtuen näiden ETF:ien luonteesta, joten sen suhteen eroja ei liiemmälti ole.

(iShares S&P Listed Private Equity ETF:n suurimmat omistukset)

(db x-trackers LPX MM® Private Equity Index ETF:n suurimmat omistukset)

(PowerShares Listed Private Equity ETF:n suurimmat omistukset)

Suurimpien omistusten joukossa pyörivät samat yritykset: 3i Group, Ratos AB, Eurazeo, Jafco Co Ltd, Apollo Investment Corp, SVB, Fortress Investment Group, Blackstone jne. Oikeastaan ainoastaan PowerShares ETF:n sisältö eroaa enemmän verrokeistaan.

(ETF:ien kurssikehitys puolen vuoden ajalta verrattuna S&P 500 -indeksiin)

Viimeisen puolen vuoden aikana on riskinottohalukkuus palannut maailman pörsseihin. Private Equity ETF:ät ovatkin hyötyneet palautuneesta riskihalukkuudesta huomattavasti. Kun kaikkia kolmea ETF:ää verrataan USA:n S&P 500 -indeksiin ovat niiden arvot kehittyneet huomattavasti indeksiä paremmin. Siinä missä S&P 500 -indeksi on noussut noin 50% ovat Private Equity ETF:ät nousseet yli kaksinkertaisesti - yli 100%. Kanattaa kuitenkin huomata, että ennen kriisiä Private Equity ETF:ät kehittyivät indeksiä heikommin.

Finanssikriisin keskellä tällä toimialalla riittää kysyntää. Pelastettavia yrityksiä on tavanomaista enemmän, yritysjärjestelyille ja aloittelevien yritysten rahoittamiselle on tarvetta. Nyt tehdyt pääomasijoitukset voivat tuoda huomattavia tuottoja mikäli talous kääntyy uuteen nousuun. Viime aikaiset uutiset markkinoilta ovat antaneet tämän suuntaisia viitteitä, joten mikäli riskinsietokykyä löytyy voi näihin sijoittaminen olla nyt ajankohtaista.

Dank Pink puhuu seuraavassa TED videossa motivaatiosta. Mikä meitä motivoi ja miksi yritysten jakamat isot bonukset tuovat itse asiassa huonoja tuloksia?

Hurraa! Kaiken tämän finanssikriisin keskellä on salkkuni viimein nostanut päänsä veden pinnan päälle. Blogin olemassaolon aikana minulla on nyt kunnia ensimmäistä kertaa antaa kuukausiraportti, jonka loppurivillä seisoo positiivinen tuottolukema. Salkun ollessa pahimmillaan noin -40% tappiolla on nyt viimein noustu vajaan 4%:n kokonaistuottoon. Suoraan sanottuna en olisi ikinä uskonut tuotolle pääsyn tapahtuvan näin nopeasti - niin rajusti salkku oli tappiolla vielä vajaa vuosi sitten. Riskipitoiset sijoitukseni kehittyville markkinoille ovat nyt näyttäneet kummatkin puolensa - finanssikriisin puhjetessa rajun tippumisen, sekä nyt viime aikoina uskomattoman nousun pohjilta. Passiivisen sijoittajan tapa sijoittaa kuukausittain välittämättä markkinatilanteesta palkitaan viimein. Nyt olen päässyt hyötymään ostoista, joita tein kriisin ollessa pahimmillaan.

Sijoituksistani ovat tappiolla enää ainoastaan Brasiliaan (EWZ) ja Venäjälle (RSX) sijoittavat ETF:t. Aloittaessani rakentamaan tätä taloudelliseen riippumattomuuteen tähtäävää salkkua vuonna 2008 nämä olivat ensimmäiset sijoitukseni. Ensimmäiset ostokset tuli siis tehtyä ennen finanssikriisin puhkeamista, jonka johdosta nämä ovat vielä tappiolla. Molempia olen toki ostanut myös myöhemmin lisää ja näin keskihinta on ensimmäisestä ostosta laskenut.

Kuukauden ainut ostoni oli Seligsonin OMXH25 ETF, jota ostin 28 kappaletta lisää. Euromääräisesti suurempiin ostoihin ei tässä kuussa ollut varaa, sillä käynti Azoreilla, sekä muut kesän aktiviteetit rokottivat vielä tavanomaista enemmän lompakkoa. Tunnetusti kesälomalla kuluu rahaa enemmän kuin töissä ollessa ja tänä vuonna päädyin lisäksi vaihtamaan lomarahat pidemmäksi lomaksi. Taloudelliseen riippumattomuuteen pyrkivä arvostaa vapaata, tietenkin.

Edelliseen katsaukseen verrattuna salkun pääoma kasvoi 2021,32€ eli 9,12%. Salkun arvo on nyt 24181,02€. Tavoitteeni pääomaksi tälle vuodelle oli 14246,40€, jonka olen nyt pystynyt ylittämään huimasti. Itse asiassa tässä kuussa ylittyi jopa vuodelle 2010 asetettu pääomatavoite! Tavoite vuodelle 2010 on 22675,97€. Tulisiko minun kiristää alkuperäistä suunnitelmaani, sillä näyttää, että tätä tahtia taloudellinen riippumattomuus toteutuu huomattavasti alkuperäistä suunnitelmaani aiemmin? Tämä on kaikki tulosta siitä, että olen pystynyt sijoittamaan kuukausittain paljon suunniteltua enemmän.

(Vuosittaiset pääomatavoitteet)

Eivätkä positiiviset asiat lopu edes tähän. Seuraavan kuukauden palkassa pitäisi minulle tulla maksuun bonukset ja nopeasti laskeskelin, että seuraavasta palkasta voisi jäädä noin 2000€ sijoitettavaksi. Selvästikin olen siis edellä suunnitelmaani. Toisaalta kaikki asiat eivät aina mene kuten elämässä suunnittelee, joten liian kireääkään suunnitelmaa en halua. Yksi iso kulu tulevaisuudessa kuitenkin vielä tulee, oma lapsi.

Näiden lisäksi kuukauden aikana tapahtui vielä yksi pieni talouteen positiivisesti vaikuttava seikka. Kuten olen aiemmin kertonut, avovaimoni kanssa pitämästämme kiinteistöstä saamme jo nyt vuokratuloja kahdelta eri henkilöltä (emme vuokraa asuintilaa). Kiinteistössä on edelleen muutama hukkaneliö eräässä rakennuksessa, joille meillä ei ole käyttöä ja sain näitä neliöitä vuokrattua eteenpäin. Kuukausittainen vuokra ei ole suuri, mutta jokainen lantti on kuitenkin ns. kotiin päin. Nopeasti laskien kiinteistö, jossa asumme tuottaa meille nyt vuokrien muodossa niin, että kuukausittain meidän omista varoista asuntolainan lyhennykseen kuluu vain muutama satanen.


Salkun allokaatiossa näkyy nyt väliaikaisesti OMXH25:n ylipainottaminen sijoitussuunnitelmassa olevan 10%:n painoarvon sijaan. Tämä korjaantuu seuraavan kuukauden aikana, koska kykenen tekemään isomman ostoksen. Koska tässä kuussa oli sijoitettavissa vain noin 500 euroa päädyin ostamaan kotimaan pörssistä OMXH25 ETF:ää. Näin hankintakustannukset jäivät 4€:n kuluilla alle yhden prosentin.

Yhteenveto
Salkun arvo elokuu 2009: 24 181,02€
Muutos edelliseen katsaukseen: 2 021,32€
Vuoden 2009 tavoite ylitetty 9 934,62€:lla!
Vuoden 2010 tavoite ylitetty 1 505,05€:lla!

PS: Haluatko säästää seuraavan kuukauden aikana 1000 euroa? Ota osaa Tarkka markka -blogin haasteeseen.

Pari viikkoa sitten täytin internetissä kaavakkeen, jonka seurauksena nettotuloni kasvavat noin 800 eurolla ja tämä säästö säilyy vuodesta toiseen. Lomakkeen täyttämiseen meni kaiken kaikkiaan enintään kaksi minuuttia. Miten voi saada näin suuret säästöt näin pienellä vaivalla? Vastaus on: eroamalla kirkosta.

Se paljonko itse kukin kirkosta eroamalla säästää riippuu henkilön kotikunnan kirkollisveroprosentista, sekä hänen tuloistaan. Omalla kohdallani säästö on noin 800 euroa vuodessa. Eroakirkosta.fi -sivustolla on laskuri, jonka avulla jokainen voi laskea omat säästönsä kotikuntansa ja tulojensa mukaan. Kirkosta eroaminen tapahtuu helposti täyttämällä sivustolla erolomake. Lomakkeeseen syötetään oma nimi, henkilötunnus, kunta, sekä ilmoitetaan eroaako henkilö evankelis-luterilaisesta vaiko ortodoksisesta kirkosta. Tämän jälkeen tulee vielä tarkistuslomake, johon sähköpostiosoitteen lisäämällä saa kopion itselleen sivuston lähettämästä tiedosta. Klikkaamalla Lähetä eroilmoitus lähtevät lomakkeen tiedot eteenpäin. Tämän jälkeen tulee vielä myöhemmin maistraatista postissa vahvistus tehdystä eroamisesta. Omalla kohdallani maistraatin vahvistus tuli noin viikko lomakkeen täyttämisen jälkeen.

(Kirkosta eroamisen lomake)

(Tarkistuslomake)

Monet ihmiset kuuluvat kirkkoon silkasta tottumuksesta. Näin oli asia myös omalla kohdallani. Uskonnolliselta vakaumukseltani olen agnostikko, joten senkään vuoksi kirkkoon kuuluminen ei ole enää perusteltua. Toki monella on hyvät syyt miksi he kuuluvat kirkkoon ja haluavat sen toimintaa tukea. Kirkosta eroaminen on jokaisen henkilökohtainen ratkaisu, eikä sitä voi aina perustella taloudellisin syin. Verohyöty tulee voimaan vasta eroamista seuraavana vuonna. Vaikka kirkosta eroaisi samantien kevenee verotus siis vasta vuonna 2010.

Kirkon hoitaman ulkomaanavun hoidan itse kiva.org sivuston kautta antamalla mikrolainoja kehittyviin maihin. Tämä on myös auttamistavoista itseäni puhuttelevin vaihtoehto.

Kirkosta eroaminen on yksi esimerkki siitä kuinka pienillä toimenpiteillä voi itse kukin säästää selvää rahaa - ilman, että se näkyy tai tuntuu yhtään missään! Säästämiseen erikoistuneet loistavat Saituri ja Tarkka markka blogit ovat kummatkin keränneet sivustoilleen vinkkejä kuinka säästää ilman, että se on mistään pois. Muita hyviä tapoja säästää rahaa ilman, että se näkyy päivittäisessä elämässä mitenkään on esimerkiksi sähkön kilpailuttaminen, vakuutusten kilpailuttaminen ja kirjaston käyttäminen.

Piensijoittajan ongelma

Monet suomalaiset pitävät kiinteistösijoituksista. Ne ovat konkreettisia ja niitä on helpompi ymmärtää kuin monia muita sijoitusmuotoja. Sijoitusasunnoista tulee tasaista kassavirtaa vuokran muodossa joka kuukausi ja sijoituksen arvo ei heittelehdi niin rajusti kuin esimerkiksi osakkeiden. Ne tuntuvat turvalliselta sijoitusmuodolta, joten ei ihme, että ne vetoavat meihin.

Piensijoittaja kohtaa asuntomarkkinoille lähtiessä muutamia ongelmia. Ensinnäkin yleensä sijoitusportfolio muuttuu kerta heitolla. Sijoitusasunnot maksavat kymmeniä tuhansia, helposti jopa toista sataa tuhatta euroa. Tämä vinouttaa tyypillisen piensijoittajan portfolion ylipainottamaan kiinteistöjä huomattavasti. Sijoitusasunnon hankinnan jälkeen voi sijoituksista yli 90% olla kiinni ostetussa asunnossa. Sijoitusasuntojen hintojen vuoksi moni piensijoittaja myös päätyy käyttämään velkavipua. Toisekseen sijoitusasuntoon sijoittava joutuu uhraamaan aikaansa vuokralaisen etsintään, vuokran maksun seuraamiseen, mahdolliseen perintään ja muihin vuokralaisesta koituviin asioihin. Vuokralaisen vaihtuminen kesken kaiken voi syödä koko vuoden vuokratuoton, mikäli asunto jää seisomaan pidemmäksi aikaa tyhjilleen. Pahimmassa tapauksessa voi asunto olla huonon vuokralaisen jälkeen täydellisessä remontointikunnossa. Nämä ovat riskejä, joita tyypillinen asuntosijoittaja joutuu ottamaan.


REIT

Kokonaisen sijoitusasunnon ostamisen sijaan on olemassa toinen vaihtoehto hypätä kiinteistösijoittamiseen mukaan. Sen mahdollistavat REIT ETF:t. REIT on lyhenne sanoista Real Estate Investment Trust ja REIT lyhenne lausutaan englanniksi kuten "treat" - herkku. Kuten muissakin ETF:ssä saa REIT ETF:ään sijoittava ensimmäisenä hyötynä hajautuksen. Toisekseen, koska REIT ETF:t noteerataan pörssissä samalla tavalla kuin muutkin ETF:t voi sijoittaja helposti ottaa osaa kiinteistösijoittamiseen omalle riskinsietokyvylle sopivalla painolla. REIT sijoittaja välttyy portfolion vinoutumiselta helposti niin halutessaan. Eikä REIT ETF omistajan kontolle tule vuokralaisesta koituvia harmeja.

Jotta ETF voi saada REIT määritelmän tulee sen jakaa vähintään 90% veronalaisista tuloistaan omistajille. Käytännössä tämä tapahtuu jakamalla ETF:n omistajille osinkoa. REIT ETF:ät tarjoavat samanlaista tasaista kassavirtaa kuin perinteinenkin asuntosijoittaminen, sillä suuri osa näistä jakaa osinkoa kuukausittain. Ulos jaetun osingon REIT yhtiö saa vähentää veronalaisista tuloista, jonka johdosta moni REIT yhtiö jakaakin ulos 100% tuloistaan osinkoina ja välttää siten verojen maksun.


Kolme erilaista kategoriaa

REIT ETF:t voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan: equity (pääoma), mortgage (asuntolaina), sekä näiden yhdistelmä - hybridi.

Equity REIT:t (EREIT) ostavat, omistavat ja hallinnoivat kiinteistöjä, joista saa tuloja. Näitä ovat esimerkiksi asuinkiinteistöt, kauppakeskukset, teollisuuskiinteistöt ja toimistorakennukset. EREIT yhtiöt eroavat tyypillisistä rakennusyrityksistä siinä mielessä, että ne eivät tavoittele kiinteistön myymistä vaan niistä saatavaa kassavirtaa.

Mortgage REIT:t (MREIT) nimensä mukaisesti sijoittavat varat asuntolainoihin, eivätkä kiinteistöihin. Ne lainaavat rahaa asuntolainoihin, ostavat olemassaolevia asuntolainoja tai arvopapereita, joiden takana on asuntolaina. Tulot kertyvät pääasiallisesti asuntolainojen koroista. Siten nämä REIT:t reagoivat korkomuutoksiin nopeammin kuin EREIT:t, sillä osingot muodostuvat kertyvistä koroista.

EREIT:n ja MREIT:n yhdistelmää kutsutaan hybridi REIT:ksi. Ne omistavat kiinteistöjä, sekä antavat asuntolainoja. Osingot koostuvat niin vuokratuloista, kuin asuntolainojen koroista.


Esimerkki: iShares FTSE EPRA/NAREIT Developed Europe Index Fund (IFEU)

REIT ETF:iä on hyvin moneen lajiin, kuten ETF:iä yleensäkin. On eri maanosiin, kaupunginosiin jne. sijoittavia REIT:ejä. Esimerkkinä poimin kohtuu sattumanvaraisesti yhden iSharesin REIT:n, joka sijoittaa Euroopan kehittyneisiin maihin.

Kuten ylläolevista graafeista näkee hajautuvat kiinteistösijoitukset pitkin eurooppaa, Englannin ja Ranskan muodostaen yli puolet sijoituksista. Myös Suomi on mukana 1,67%:n painolla. Kulut ovat 0,48% / p.a., joka tulee sisältämien REIT:ien päälle. Tämänlainen sijoitus eroaa jo yksittäisen sijoitusasunnon omistamisesta aikalailla. Riski hajautuu paljon laajemmalle. Toki osaava asuntosijoittaja voi löytää parempaa vuokratuottoa kerryttävän asunnon, siinä missä stock pickkaava osakesijoittaja voi löytää helmiä osakkeiden seasta. Mutta se ei ole indeksisijoittamisen ydin.

IFEU jakaa osingot ulos neljä kertaa vuodessa. Edellisen neljän osingon perusteella (yhteensä 1,49$) muodostuu osinkotuotoksi nykyisellä 26,87$ hinnalla reilu 5,5%. Sitä voi pitää ihan kohtuullisena vuokratuottona.

Käytän sijoitusteni seuraamiseen Open officella tehtyä taulukkoa. Open office on täysin ilmainen toimistosovellus, jolla voi luoda mm. tekstidokumentteja (word) ja taulukoita (excel). Jollei sinulla ole Open officea ennestään, voit ladata sen oheisesta linkistä.

Tekemäni ja käyttämäni taulukko jakautuu useampaan välilehteen. Ensimmäisellä Sijoitussuunnitelma nimisellä välilehdellä pidän kirjallista henkilökohtaista sijoitussuunnitelmaani. Jokaisella sijoittajalla tulisi olla oma sijoitussuunnitelma. Jollet ole vielä sellaista tehnyt, niin tee se kun otat taulukon käyttöösi.

Toisella välilehdellä, jonka olen ristinyt nimellä Yhteenveto, pidän yllä sijoitussuunnitelmani mukaista säästötavoitetta ja vuosikorkoa. Soluun A2 tulee syöttää vuodessa sijoituksiin lisäämäsi pääoma ja soluun B2 olettamasi vuosikorko. Minun säästötavoitteeni on 500€/kk, joten olen syöttänyt soluun A2 arvoksi 6000. Tuottotavoitteeni on 12%, jonka olen syöttänyt soluun B2. Tuottotavoite on korkea, myönnän, mutta tavoittelen sitä korkeariskisimmillä sijoituskohteilla ja pitkällä sijoitushorisontilla. Näillä kahdella parametrilla taulukko laskee automaattisesti oletetun tuoton 21 vuoden päähän. Mikäli tarvitset pidempää aikajännettä voit muokata taulukkoa laskemaan pidemmälle. Toteutunut sarakkeeseen tällä välilehdellä merkitsen vuositasolla toteutuneen pääoman. Näiden tietojen perusteella piirtyy vierelle pylväsdiagrammi, jossa on esillä sekä projisoitu pääoma, että vierellä toteutunut pääoma. Näiden alla olen vielä käyttänyt vertailun vuoksi taulukkoa ja graafia laskemaan tuoton pelkälle pääomalle ilman, että sitä kasvatetaan säästöaikana.

(Yhteenveto välilehden tuottama graafi projisoidusta ja toteutuneesta sijoituspääomasta)

Tuottokehitys on kolmas välilehti. Tällä välilehdellä pidän kirjaa pääomani kehittymisestä kuukausitasolla. Kuukausi sarakkeeseen merkitsen kuukauden ja vieressä olevaan pääoma sarakkeeseen kyseisenä kuukautena olevan sijoituspääoman. Näiden tietojen perusteella taulukko laskee graafin kuukausitasolla pääoman kehittymisestä.

(Tuottokehitys välilehden tuottama graafi pääoman kehittymisestä kuukausitasolla)

Tämän jälkeen alkavat vuosikohtaiset välilehdet. Näihin kirjaan jokaisen sijoitustapahtuman itselleni ylös. Kirjaan päivämäärän, onko kyseessä osto/myynti tai osinko/ennakonpidätys, arvopaperin nimen, kappalemäärän, arvopaperin kurssin, kulut, kokonaissumman, käytetyn valuutan, valuuttakurssin jolla tapahtuma tehty, sekä lopullisen hinnan euroina valuuttamuunnosten jälkeen. Näiden alapuolella pidän ylhäällä sijoitusten kokonaistilaa. Tämä on itselleni tärkeää, sillä esimerkiksi Nordnet ei ymmärrä valuuttamuunnosten perään ja siten sen salkkuraportti ei pidä laisinkaan paikkaansa. Tämä kohta näyttää myös salkun allokaation, mikä on hyödyllistä mikäli sijoituksia on tehty käyttäen useita eri välittäjiä. Käyttäen ajantasaista valuuttakurssia saan myös helposti laskettua eri valuutassa tehtyjen hankintojen todellisen keskikurssin.

(Vuosikohtaisen välilehden tuottama informaatio)

Olen tyhjentänyt taulukosta luonnollisesti kaikki omat tietoni, mutta toivon että yllä kirjoitetun ohjeistuksen avulla jokainen kykenee käyttämään taulukkoa omiin tarpeisiinsa. Vuoden 2008 välilehti kannattaa kuiten poistaa, sillä se ei tuota samanlaista informaatiota kuin vuoden 2009 välilehti. Tämä johtuu siitä, että otin mm. allokaatiograafin mukaan vasta vuodesta 2009. Mikäli kysymyksiä taulukon käytöstä tulee, niin vastaan parhaani mukaan.

Tämän käyttämäni taulukkopohjan voit ladata tästä linkistä.

Pahoittelen jo alkuun ennakkoasenteellista, sekä provokatiivista otsikkoa. Sen kummemmin kiertelemättä sijoittajan silmään kohdistuvasta virtsaamisesta on kuitenkin kyse. Pankeille nämä strukturoidut tuotteet ovat hyvä bisnes, mutta sijoittajille ei. Näistä tuotteista saa helposti pankin tiskillä vääränlaisen kuvan, sillä niitä markkinoidaan turvallisina sijoituskohteina. Indeksilainojen sijoitusehdot ovat monimutkaisia, eikä moni niihin sijoittanut ole välttämättä ymmärtänyt minkälaiseen tuotteeseen on loppujen lopuksi rahansa laittanut. Pyrin tässä kirjoituksessa kertomaan suomeksi minkälaisesta sijoitustuotteesta on oikeasti kyse, sekä miksi se on sijoittajalle niin huono. Lopuksi kerron vielä miten voit halutessasi rakentaa oman indeksilainan ja pääset pienemmillä kuluilla.

Mikä on indeksilaina?

Indeksilainan nimen alla on nykyisin hyvin monenlaisia tuotteita. Niitä voidaan markkinoida esimerkiksi nimillä osakeindeksilaina, pääomaturvattu sijoituslaina, sijoitusobligaatio, hyödykelaina, pääomasuojattu indeksirahasto, strukturoitu tuote tai pääomaturvattu indeksilaina. Ruotsissa nämä kulkevat monesti aktieindexobligation nimellä.

Käytännössä indeksilaina on joukkovelkakirjalaina, jonka tuotto on sidottu jonkin kohde-etuuden arvon kehitykseen. Tällainen kohde-etuus voi olla vaikkapa jokin hyödyke, kuten kulta tai maanosa, valuutta tai mitä liikkeellelaskijan mielikuvitus vain keksii. Indeksilaina koostuu yleensä kahdesta osasta, korko-osasta ja tuotto-osasta. Korkosijoitus tehdään nollakuponkilainaan, jotta liikkeellelaskija voi maksaa eräpäivänä vähintään nimellispääoman sijoittajalle takaisin. Tämä onkin suurin sijoitus indeksilainasta ja maturiteetista riippuen sen osuus on yleensä noin 70-80% merkintähinnasta. Loput noin 20-30% on kohde-etuuteen sidottua optiosijoitusta.

(esimerkki 5 vuotisen indeksilainan rakenteesta)

Indeksilainoja markkinoidaan mielellään pankkitiskillä painottaen niiden pääomaturvaa. Suomalaiset ovat pääosin varovaisia sijoittajia, joille turvallisuus on yksi tärkeimmistä asioista. Osuuspankin sijoittajabarometreissä on sijoituskohteen turvallisuus ollut vuodesta toiseen yksi sijoittajien tärkeimmistä kriteereistä. Viime vuosien pörssiromahdusten säikyttelemille asiakkaille on helppo ollut myydä ns. pääomaturvattua tuotetta, vetoaahan se yhteen tärkeimmistä sijoituskriteereistä. Keskellä tätä myllerrystä saattaa indeksilaina kuulostaa valveutumattoman sijoittajan korvaan hyvältä. Ei ihme, että uusia pääomaturvattuja indeksilainoja lanseerataan yhä kiihtyvään tahtiin. Sen sijaan indeksilainan huonot puolet pankkivirkailija harvemmin muistaa kertoa.


Kolikon kääntöpuoli

Pääomaturvattuja indeksilainoja myydessä korostuvat vain niiden hyvät puolet. Pääomaturva on esitteissä tuotu yleensä hyvin esille. Huonoja puolia ei yleensä muisteta mainita. Viime kesäkuussa finanssivalvonta ärähtikin indeksilainojen markkinointimateriaaleista. Finanssivalvonnan tiedotteessa todetaan muun muassa seuraavaa:

Finanssivalvonnan edeltäjän Rahoitustarkastuksen viime vuonna tekemässä indeksilainojen markkinointimateriaalia koskevassa tarkastuksessa havaittiin eriasteisia puutteita lähes jokaisen indeksilainan markkinoijan materiaalissa. Puutteita havaittiin erityisesti tuotteen riskien kuvauksissa. Harhaanjohtavaa tietoa on ollut niin markkinointiesitteissä, mainoksissa kuin indeksilainoja markkinoivien luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten internetsivuillakin.

Arvopaperien markkinointi on harhaanjohtavaa, jos markkinointimateriaalissa tuodaan esille ainoastaan arvopaperien edut (esimerkiksi väite turvallisuudesta) ja jos siihen liittyvien riskien osalta viitataan ainoastaan esimerkiksi ohjelmaesitteeseen tai liikkeeseenlaskukohtaisiin ehtoihin.

Indeksilainan ominaisuuksien esittelyssä tulee kuvata mahdollisimman tasapuolisesti markkinoitavan indeksilainan ominaisuudet ja pääasiallinen sisältö, sen tyypilliset riskit sekä mahdolliset kulut. Ominaisuuksien tasapuolisena kuvaamisena ei voida pitää sitä, että sijoittajan huomio kiinnitetään korostetusti tuotteen etuihin. Riskit tulee tuoda esiin selkeästi, eikä annettavia tietoja tule piilottaa tai peittää esimerkiksi annetun tiedon muotoilulla tai sanonnoilla.

Laitoin otsikon alle kuvan Lehman Brothers pankista hyvästä syystä. Pääomaturvasta puhuttaessa monelta pääsee unohtumaan vastapuoliriski, joka konkretisoitui monelle suomalaiselle viime syksynä. Lehman Brothersin liikkeellelaskemia indeksilainoja myivät meillä Suomessa esimerkiksi Taaleritehdas ja Front Capital. Lehman Brothersin mentyä konkurssiin vastapuoliriski konkretisoitui myös indeksilainoissa. Pääomaturva ei siis ole riskitön, eikä tuotteen myyjä aina liikkeellelaskija. Indeksilainalla voi olla takaaja, mutta mikäli takaaja on samasta konsernista kuin liikkeellelaskija, molemmat voivat joutua maksukyvyttömiksi yhtäaikaa.

Indeksilainaan sijoittavan on hyvä muistaa, että lainan tuotto ei ole sama kuin kohde-etuuden muutos laina aikana. Mikäli kohde-etuus esimerkiksi nousee laina aikana 100% saa indeksilainaan sijoittanut siitä vain murto-osan tuottona. Tämä johtuu siitä, että suurin osa indeksilainasta on kiinni korkosijoituksessa, jolla pyritään varmistamaan pääomaturva.

Indeksilainoissa on monta liikkuvaa osaa, jonka johdosta voi olla vaikeaa ymmärtää kuinka sen lopullinen tuotto määräytyy. Liikkuvia osia ovat esimerkiksi:

• Kohde-etuus. Tuotto voi olla sidottu esimerkiksi yhden tai useamman osakkeen kurssiin, osakeindeksiin tai korkoinstrumenttiin.
• Sijoitusaika. Indeksilaina alkaa jonain tiettynä päivänä ja samoin erääntyy. Jos sijoittaja haluaa indeksilainasta eroon kesken kaiken tulee hänen selvittää onnistuuko se ylipäänsä, sekä millaisin kustannuksin ja ehdoin.
• Merkintä-, lunastus ja muut kulut. Monimutkaisen indeksilainan todellisista kustannuksista voi olla vaikeaa saada kokonaiskäsitystä.
• Tuoton laskeminen. Monimutkaisia ehtoja, joilla tuotto määräytyy. Käytössä voi olla erilaisia leikkureita, jotka leikkaavat tuottoa ja tappiota.
  

Lisäksi tuottoon vaikuttavat myös:

• Merkintäkurssi. Tuleeko lainasta maksaneeksi mahdollisesti ylikurssia.
  
• Tuottokerroin eli osallistumisaste.
• Loppuarvon laskentatapa.
• Arvostuspäivien toimintatapa.
  

Mikäli lainasta tulee maksaneeksi nimellishintaa enemmän eli ylikurssia tulee ottaa huomioon ettei sijoittamiaan rahoja saa välttämättä kokonaan takaisin takuupäivänä. Esimerkki: indeksilainan nimellispääoma on 10 000 euroa. Merkitset sen 110 prosentin kurssilla eli maksat lainasta 11 000 euroa. Jos lainasta tulee tappiollinen, saat eräpäivänä takaisin vain 10 000 euroa.

Tuottokerroin kertoo, miten suuren osuuden säästäjä saa lainaehtojen mukaan lasketusta, lainan kohde-etuutena olevan indeksin arvonnoususta. Tavallisesti tuottokerroin on 60-100%. Jos lainan ostaa ylikurssiin, tuottokertoimen tulisi olla yli 100%.

Indeksilainat ovatkin saaneet osakseen arvostelua. Ari Kaaro Seligson & Co:lta on kiteyttänyt arvostelun kolumnissaan seuraaviin kohtiin:

• Sijoitusaikana varallisuus on yleensä sidottu ja mahdollisilta jälkimarkkinoilta saatava hinta on huono.
• Sijoittaja menettää riskittömän korkotuoton.
• Arvonnousun laskukaavat on usein sidottu hintaindeksiin eli sijoittaja menettää osingot ja saa hintaindeksinkin mahdollisesta noususta vain osan.
• Indeksilainojen ehdot ovat vaikeita käsittää ja usein lopputulokseltaan sattumanvaraisia (esim. kolmen mitenkään toisiinsa liittymättömän osakkeen kurssin pitää lainan päättyessä olla yli aloituspäivän tason, jotta sijoittaja saisi mahdollisen lisätuoton - mitä tekemistä tällä on minkään kanssa?).
• Indeksilainoissa on monia kustannuseriä, joista on lähes mahdotonta saada selkoa esitteiden perusteella.
• Koska indeksilainojen käytös on arvaamatonta, on vaikea miettiä niille järkevää roolia sijoitussalkun kokonaisallokaatiossa.
  

Kannattaa pitää mielessä vanha sääntö. Älä sijoita sellaiseen mitä et ymmärrä. Indeksilainojen kohdalla sijoittajan tulisikin kysyä itseltään osaisiko laskea kyseisen indeksilainan tuoton itse.

Tee oma indeksilaina!

Indeksilainoissa tulet lainanneeksi omia varojasi pankille tuotteeseen, josta pankki saa vielä itsellensä tuottoa. Kulut ovat suuret, tuote vaikeaselkoinen ja tuottoja hankala hahmottaa. Mikäli pääomaturvattu sijoittaminen kiinnostaa kannattaa indeksilaina tehdä itse! Se on helppoa ja mahdollista kasata sellaisista osista, jotka myös itse ymmärtää.

Kuten alussa kerroin rakentuu indeksilaina kahdesta osasta, korko-osasta ja tuotto-osasta. Yksinkertaisimmillaan saamme rakennettua oman indeksilainan tekemällä ensin pääomalla korkosijoituksen. Tämän korkosijoituksen tuotot sitten jatkosijoitetaan johonkin optioon, jolla on kohde-etuus. Esimerkiksi Brasilian sertifikaattiin. Näin sijoitettu pääoma saadaan takaisin (pääomaturva), sekä vielä hyvässä lykyssä option tarjoama lisätuotto. Tässä meillä on vastaava tuote, jota pankit markkinoivat pääomaturvattuna indeksilainana.

Toinen vaihtoehto kasata oman maun mukainen pääomaturvattu indeksilaina on sijoittaa esimerkiksi rahamarkkinarahastoon ja haluamaansa rahastoon sellaisessa suhteessa, että tavoite pääomaturvasta säilyy. Jos meillä on esimerkiksi 100 000 euron pääoma ja rahamarkkinarahaston oletettu tuotto viiden vuoden jaksolla on 3% tulisi rahamarkkinarahastoon sijoittaa noin 90 000 euroa. Loput 10 000 euroa voisi sitten sijoittaa haluamaansa rahastoon.

Näillä ratkaisuilla on myös ne edut, että ne ovat muutettavissa käteiseksi koko sijoitusajan ilman sen kummempia sanktioita. Lisäksi omatekoista indeksilainaa voi halutessaan jatkaa niin pitkälle kuin tahtoo.