Älykkyysosamäärä ja sijoittaminen

 (Älykkyysosamäärän ja sijoittamisen suhde)

Juhani Linnainmaa, Matti Keloharju ja Mark Grinblatt julkaisivat heinäkuun 2009 lopussa tutkimuksen, jossa tutkittiin älykkyysosamäärän ja osakemarkkinoiden suhdetta. Julkaisun nimi on IQ and Stock Market Participation ja se on ladattavissa kokonaisuudessaan tästä linkistä.

Sen lisäksi, että tutkimus sijoittajien älykkyydestä itsessään on mielenkiintoinen aihe, tekee tästä tutkimuksesta vielä kiinnostavamman se, että aineisto on kerätty meiltä Suomesta. Tutkijat ovat käyttäneet aineistona verotietoja, arvo-osuusrekisteriä, sekä puolustusvoimien älykkyystestiä. Yleisen asevelvollisuuden ansiosta otanta on laaja ja tutkijoiden mukaan tutkimustulokset ovat täysin yleistettävissä myös naisiin. Puolustusvoimien testitulokset olivat tutkijoilla käytettävissä vuosilta 1982-2001, arvo-osuustiedot vuosilta 1995-2002, sekä verotiedot 160.000 aineiston henkilöltä vuodelta 2000.

Tutkimustulosten perusteella älykkyysosamäärän ja osakemarkkinoille osallistumisen välillä on selvä suhde. Keskimäärin asevelvollinen on kahdenkymmenen vuoden iässä, kun puolustusvoimat tekevät mittauksen. Tutkimuksen perusteella voidaan osoittaa, että korkeamman älykkyysosamäärän omaava henkilö ryhtyy todennäköisemmin sijoittamaan, kuin alhaisemman älykkyysosamäärän tuloksen saanut henkilö.

Kuten yläosassa olevasta pylväsdiagrammista voi huomata, kasvaa sijoittajien osuus älykkyysosamäärän kasvaessa monotonisesti. Mitä korkeampi henkilön älykkyysosamäärä on, sitä todennäköisemmin hän sijoittaa. Sen sijaan yllättävästi henkilön tulotaso tai varallisuus ei vaikuta siihen kuinka todennäköisesti hän jättäytyy sijoittamisen ulkopuolelle.

Our findings support cognitive impairment as a key driver of non-participation.  Moreover, it can deter large amounts of wealth from entering the stock market. As verification of the latter conclusion, we study the influence of IQ on the participation decisions of affluent individuals. These individuals face costs of participation that are relatively small in comparison to their benefits. If market-based frictions accounted for non-participation, we would not expect IQ to influence the participation of these individuals to any great extent. However, we find that IQ’s role in the participation decisions of the affluent is about the same as it is for the less affluent. The definition of affluence—whether net worth or income—does not affect this finding. 

Sen sijaan tutkimustulos kuitenkin osoittaa, että suhteellinen sijoitusinto kasvaa älykkyysosamäärän ja varallisuuden kasvaessa.

(Älykkyysosamäärän, nettovarallisuuden ja sijoittajien suhde)

Mielestäni tutkimuksen mielenkiintoisin löydös on kuitenkin hajautuksen ja älykkyysosamäärän välinen suhde. Mitä korkeampi henkilön älykkyysosamäärä on, sitä todennäköisemmin hänellä on rahastoja ja useampia yksittäisiä osakkeita portfoliossaan.

High IQ individuals are more likely to hold mutual funds and have portfolios with greater numbers of individual stocks.

The significance and magnitude of the IQ coefficient in the linear IQ specification is equally impressive. All of this leads to a conclusion that even among those who hold stocks, low IQ investors are likely to hold more poorly diversified portfolios. 

Yhteenvetona voikin todeta, että fiksu sijoittaja on ymmärtänyt hajauttaa - sehän on sijoitusmaailman ainut ilmainen lounas. Mutta tämänhän me tiesimmekin jo ennestään ;)