Osinkojen kasvumalli arvon määrityksen apuna

Yksi tapa osakkeen arvon määrittämiseksi on osinkojen kasvumalli. Mallista käytetään myös nimitystä Gordon Growth Model kehittäjänsä Myron J. Gordonin mukaan. Tässä mallissa pyritään arvioimaan osakkeen arvo perustuen sen tuleviin osinkoihin. Osakkeen nykyarvohan määräytyy sen tulevien osinkojen määrän perusteella.

Kuten monet muut tavat, joilla osakkeen arvoa voi määrittää, niin tämäkään malli ei osaa ennustaa. Sitä voi kuitenkin käyttää yhtenä työkaluna sijoituspäätöksiä tehdessä.

Osakkeen arvon laskemiseksi osingon perusteella tarvitaan kolme tietoa.

1. Nykyisen osingon määrä (D = dividend)
   
2. Osingon kasvuvauhti (g = growth rate)
   
3. Hakemasi tuottovaatimus (R = required rate of return)

Näiden tietojen perusteella voidaan osakkeen arvo määrittää käyttäen osinkojen kasvumallin kaavaa:

Esimerkki 1

Yritys maksoi osinkoa 0,50€. Oletat sen kasvattavan osinkoaan tulevaisuudessa 2%:n vuosivauhtia. Sijoittajana tuottovaatimuksesi tämän riskiluokan sijoitukselle on 15%. Paljonko osakkeesta kannattaisi maksaa näillä odotuksilla?

Sijoitetaan numerot yhtälöön:


Siten yhtälöksi saadaan 0,51 / 0,13 = 3,92. Näillä oletuksilla osakkeen arvoksi muodostuu noin 3,92€.


Esimerkki 2

Mallia voidaan käyttää apuna vaikkei osinkojen kasvu olisikaan aina yhtä suurta.

Yritys maksoi osinkoa 1€. Yrityksen oletetaan kasvattavan seuraavaksi vuodeksi osinkoa 20% ja sitä seuraavaksi vuodeksi 15%. Tämän jälkeen yrityksen osinkojen oletetaan kasvavan enää 5% vuosivauhtia. Osakkeen tuottovaatimus on 20%.

Ensiksi lasketaan osingot siihen asti, kunnes saavutetaan tasaisen osingon kasvuvauhti eli kolmas vuosi:

• D1 = 1(1,2) = 1,20€
• D2 = 1,20(1,15) = 1,38€
• D3 = 1,38(1,05) = 1,449€

Sitten selvitetään oletettu tuleva hinta käyttäen Gordonin kaavaa:

Nyt tulevat kassavirrat voidaan diskontata nykyarvoon:


Esimerkki 3

Tuottovaatimus (R) voidaan selvittää järjestelemällä yhtälö uusiksi:
Yrityksen osakkeella käydään kauppaa pörssissä 10,50 euron hintaan ja se maksoi juuri yhden euron osingon. Osingon oletetaan kasvavan 5%:n vuosivauhtia. Mikä on oletettu tuottovaatimus?

R = [1(1,05) / 10,50] + 0,05 = 15%
Dividend yield = 1(1,05) / 10,50 = 10%
g = 5%

Esimerkin tuottovaatimukseksi muodostuu 15%.


Osingon kasvumallin huonoja puolia

Kuten kaikissa arvonmäärityksen malleissa myös Gordonin mallissa on omat huonot puolensa.

Ensinnäkin sijoittaja joutuu tekemään suuria oletuksia. Mallin käyttö edellyttää, että osingot kasvavat oletetulla tahdilla ikuisesti, mikä ei yleensä ole mahdollista. Osinkojen perusteella investoiva sijoittaja altistuu myös tyypilliselle osinkoriskille, osingot voivat muuttua milloin tahansa.

Malli sopii myös huonosti kasvuosakkeiden arvon määritykseen, sillä ne eivät yleensä maksa laisinkaan osinkoja.