Sijoitusstrategiaa: Aktiivinen/passiivinen – indeksointi/stock picking

Tämän artikkelin on kirjoittanut vieraskynällä Matkalla miljonääriksi -blogin pitäjä.



Jos mietitään sijoittamista sen mukaan toimitaanko aktiivisesti allokaatiota muuttaen ja kuinka paljon analysoidaan sijoituskohteita vai indeksoidaanko sijoittaminen, voidaan sijoitusstrategiat karkeasti jakaa nelikentälle dimensoina aktiivinen/passiivinen ja indeksointi/stock picking.

1. Passiivinen & Indeksointi

Sijoitustyyli on yksinkertainen: pidetään allokaatio vakiona ajan yli riippumatta suhdanteista ja lisäksi sijoitetaan aina indeksirahastoihin ottamatta näkemystä markkinoiden suunnasta.

Esimerkkinä allokaatio sijoituslajien kesken voisi olla seuraava:

20% rahamarkkinarahasto
40% indeksirahasto Suomi
40% indeksirahasto Maailma

Sijoittajan saadessa lisärahaa pidetään allokaatio aina vakiona. Etuna tällaisessa sijoittamisessa on ehdoton kustannustehokkuus & kurinalaisuus. Sijoittaja pystyy oikeilla indeksirahastovalinnoillaan pitämään kustannukset matalina, mutta samalla eliminoidaan sijoittajan omien toimien vaikutus sijoitussalkun tuottoon estäen ylipainottaminen/alipainottaminen osakkeisiin eri markkinatilanteissa. Passiivinen indeksointi olisi yli puolille ihmisistä paras mahdollinen strategia.

2. Aktiivinen & Indeksointi

Sijoitusstrategia eroaa edellisestä siten, että sijoittaja voi muuttaa allokaatiotaan, joko lisäsijoitusten tai myös olemassa olevien sijoitusten osalta. Tärkein allokaatiopäätös on korko/osakeallokaatio.

Jos ajatellaan edellisen esimerkin allokaatiota sijoituslajien kesken ja tilannetta, missä osakemarkkinat romahtavat Suomessa. Sijoittaja näkee Suomen osakemarkkinat erittäin houkuttelevana. Tällöin allokaatio voisi kehittyä:

a) tilanteessa jossa lisäsijoitukset tehdään ainoastaan indeksirahasto Suomi -sijoitukseen:

18% rahamarkkinarahasto
44% indeksirahasto Suomi
38% indeksirahasto Maailma


b) tilanteessa, jossa lisäsijoitukset tehdään indeksirahasto Suomi -sijoitukseen ja samalla pienennetään käteisen rahan osuutta salkussa siirtäen sitä myös samaiseen Suomi indeksirahastoon:

10% rahamarkkinarahasto
52% indeksirahasto Suomi
38% indeksirahasto Maailma

Sijoitusstrategia on edelleen hyvin kustannustehokas, mutta nyt sijoittaja ottaa myös näkemystä markkinoiden suunnasta muuttaen korko/osake allokaatiotaan, mutta saattaa myös painottaa eri indeksirahastoja niiden houkuttelevuuden mukaan. Tähän kategoriaan putoaa mielestäni taloudellinenriippumattomuus -blogin kirjoittaja.

3. Passiivinen & Stock picking

Passiivisessa stock pickingissä sijoittaja vain ostaa houkuttelevien yrityksien osakkeita. Myyntejä tehdään harvoin tai ei ollenkaan. Salkun hajautus on todennäköisesti ”ei-kovinkaan hyvä”, mutta ottamalla näkemystä tiettyjen yhtiöiden tulevaisuudennäkymistä pyrkii sijoittaja voittamaan markkinat.

Esimerkkisalkku:
20% KONE
20% Nokian Tyres
20% Lassila &Tikanoja
20% TeliaSonera
20% Alma Media

Markkinoiden voittaminen on mahdollista, sillä sijoitustyyli on erittäin kustannustehokas: osakkeiden hallinnointipalkkio on huomattavasti indeksirahastoja matalampi vähänkin suuremmilla pääomilla kaupankäyntikulujen pysyessä samana. Salkun pienempi hajautus lisää sijoittajan riskiä, mutta toisaalta mahdollistaa myös markkinatuottoa paremman tuoton, jos stock picking on ollut onnistunutta.

Mielestäni Seligsonin Phoebus -rahastoa hoitavan Anders Oldenburgin sijoitustyyli on passiivista stock pickingiä.

4. Aktiivinen & Stock picking

Aktiivisessa stock pickingissä on tarkoituksena valita harvoja sijoituskohteita osakkeiden joukosta, mutta muuttaa aktiivisesti allokaatiota tilanteiden mukaan. Salkun hajautus on useimmiten huono, mutta hallinnointipalkkiot indeksointia matalammat. Kustannustehokkuudesta ei kuitenkaan voida puhua, sillä kaupankäynti lisää sijoittajan kustannuksia.

Aktiivinen stock picking -strategia omaa kuitenkin suurimman tuottopotentiaalin. Monet valitsevat tämän sijoitusstrategian vaikka passiivinen indeksointi olisi huomattavasti kannattavampi vaihtoehto, miksi? Ehkä kyse on pelaamisesta ja uskosta omiin kykyihin. Uskoohan suurin osa päiväkauppiasta olevan markkinoita fiksumpia. Tosiasiassa harvat ovat.

Oma strategiavalinta

Passiivisen ja aktiivisen stockpickingin välimuoto on oma valintani. Uskon markkinoilla olevan hinnoitteluvirheitä joiden hyödyntäminen on mahdollista. En kuitenkaan käy aktiivisesti kauppaa, vaan ostoja ja etenkin myyntejä tapahtuu harvoin. En ole halunnut sitoa itseäni vakioallokaatioon osakesalkun suhteen, vaan haluan vaihdella käteisen painoarvoa salkussa (esimerkiksi alkuvuodesta sen painoarvo oli 0%, nyt jo selkeästi enemmän).