Edellisessä kirjoituksessa käsittelin yksittäisen osakkeen tuotto-odotuksen ja riskin laskentaa käytännön esimerkin kautta. Nyt käsittelen samaa asiaa kokonaisen portfolion näkökulmasta. Näistä asioista ensimmäisen eli tuotto-odotuksen laskeminen on verrattain yksinkertainen operaatio. Sen sijaan salkun kokonaisriskin laskeminen on varsin monimutkainen tehtävä. Yritän parhaani mukaan selittää portfolion riskin laskennan auki mahdollisimman yksinkertaisesti.

Linkin tekemääni taulukkoon salkun tuotto-odotuksen ja riskin laskemiseen löydät artikkelin lopusta.

Salkun tuotto-odotuksen laskeminen

Koko salkun tuotto-odotuksen laskenta lähtee liikkeelle siitä, että ensiksi listataan sijoitukset. Kuten ylläolevasta taulukosta ilmenee omistan itse seuraavia ETF:iä: EWZ (Brasilia), FXI (Kiina), RSX (Venäjä), IWV (Yhdysvallat), VGK (Eurooppa) ja OMXH25 (Suomi).

Tämän jälkeen olen arvopaperin nimen alapuolelle CAPM:ia hyväksikäyttäen laskenut jokaisen yksittäisen sijoituskohteen tuotto-odotuksen (expected return).

Yksittäisten sijoitusten tuotto-odotusten alapuolelle olen kaivanut niiden keskihajonnat  (standard deviation) Yahoo Finance -palvelusta USA:ssa noteerattavien ETF:ien osalta ja OMXH25:n osalta Seligsonin kotisivulta. Mikäli olet kiinnostunut laskemaan pelkästään salkun tuotto-odotuksen ei keskihajontojen tiedot ole tarpeen.

Seuraavalla rivillä olen listannut jokaisen sijoituskohteen painon (weight) salkussani. Esimerkiksi Venäjälle sijoittava RSX on salkussani 22,40%:n painolla. Olen myös varmistanut, että syötetyt painot ovat oikein laskemalla ne yhteen. Luonnollisesti salkun kokonaispainon tulee olla 100%. Tämäkään kohta ei ole pakollinen salkun tuotto-odotuksen laskemista varten, mutta se on hyödyllinen myöhemmin, kun käytämme hyväksi taulukkolaskentaohjelman Solver -toiminnallisuutta salkun keskihajonnan minimoimiseksi.

Nyt olemme valmiita laskemaan salkun tuotto-odotuksen. Se tapahtuu yksinkertaisesti kertomalla jokaisen sijoituksen paino-arvo salkussa sen tuotto-odotuksella, sekä lopuksi laskemalla ne yhteen. Siten yleistäen salkun tuotto-odotuksen laskennan kaava näyttää tältä:

Omassa tapauksessani tuotto-odotus siis on:
E(R_p) = (0,2830 * 0,1563) + (0,2140 * 0,1456) + (0,2240 * 0,1695) + (0,1190 * 0,1225) + (0,0560 * 0,1274) + (0,1040 * 0,1703)
E(R_p) = 0,1528

Salkkuni tuotto-odotus siis on 15,28%.

Salkun riskien hallinta

Useasta eri sjoituksesta koostuvan salkun riskisyyden laskeminen on kohtuullisen työläs tehtävä. Tässä yhteydessä lasken salkun riskiä käyttäen sen keskihajontaa. Vaikeus johtuu siitä, että erilaiset sijoitustuotteet korreloivat keskenään eri tavalla.

Esimerkiksi aurinkorasvoja valmistavan yrityksen osake laskee sateisina päivinä, mutta vastaavasti sateenvarjoja valmistavan yrityksen osake nousee. Jos nämä osakkeet reagoivat keskenään yhtä voimakkaasti kuvatulla tavalla on niiden välinen korrelaatio -1.  Luvun ollessa 0 ei osakkeiden välillä ole minkäänlaista korrelaatiota ja luku 1 kertoo, että osakkeet korreloivat keskenään identtisesti. Yksittäisen sijoituskohteen korrelaatio itsensä kanssa on siis aina 1. Näin eri sijoitustuotteiden korrelaatioarvo voi vaihdella lukujen -1 ja +1 välillä.

Salkku, jossa kaikki sijoitukset korreloivat voimakkaasti keskenään on heikosti hajautettu, vaikka salkussa olisi useita eri sijoituksia. Hajautuksen parantamiseksi ja samalla riskin pienentämiseksi sijoittajan kannattaa täydentää salkkuaan sellaisella tuotteella, joka korreloi salkun muiden sijoitusten kanssa erittäin heikosti tai jopa päinvastaisesti. Tällaista sijoitusta sanotaan hedgeksi.

Jo pieni määrä hedgeä voi laskea salkun kokonaisriskiä tuntuvasti tuotto-odotuksen kuitenkaan kärsimättä suuresti. Tällaiset hedge sijoitukset voivat ensiksi tuntua sijoittajasta erikoiselta valinnalta. Esimerkiksi sijoittaja, joka kysyy asiantuntevalta sijoitusneuvojalta kuinka voisi pienentää salkkunsa riskiä voi saada tämän johdosta hyvinkin hämmentäviä ehdotuksia. Sijoitusneuvoja voi ehdottaa salkun koostumuksen vuoksi sinne vaikkapa vivutettuja raaka-aine futuureja tai muita sellaisia tuotteita, jotka sijoittajasta itsestä ovat hyvin eksoottisia ja täysin erilaisia kuin salkussa olevat muut sijoitukset.  Alkuhämmennyksen jälkeen on syytä miettiä miksi näin on ehdotettu. Syy on juurikin edellä kerrottu riskiä pienentävä vaikutus, jota esimerkin sijoittaja halusi saada aikaiseksi. Sopivan pieni annos hedgeä salkussa tekee siis hyvää!

Salkun kokonaisriskin laskeminen

Salkun kokonaisriskin selvittäminen lähtee siten liikkeelle selvittämällä ensiksi salkussa olevien sijoitusten keskinäiset korrelaatiot. Tämän suhteen olen itse onnekas, sillä suurin osa sijoituksistani noteerataan USA:ssa. USA:ssa noteerattavien osakkeiden väliset korrelaatiot on mahdollista selvittää Asset Correlations -sivustolla.

Olen poiminut sivuston laskemat korrelaatioarvot taulukkoon Correlation matrix kohdan alle. Esimerkiksi Eurooppaan sijoittavan VGK:n ja Brasiliaan sijoittavan EWZ:n välinen korrelaatio on 0,87. OMXH25:n korrelaatiota muiden sijoitusten välillä en selvittänyt, joten arvioin sen korrelaatioksi muiden kanssa 0,80, joka on aika lailla samaa luokkaa kuin muiden sijoitusten välillä. Tämän vuoksi olen taulukkoon merkinnyt OMXH25:n arvot punaisella värillä.

USA:ssa noteerattavien osakkeiden väliset korrelaatiot on saatavilla myös ez Stock Exchange -sivustolta. Tämä sivusto tarjoaa tiedot ladattavaksi csv muodossa, jolloin niitä voi käyttää omissa laskuissa vaikkapa taulukkolaskentaohjelmassa. Suomessa noteerattavien osakkeiden osalta en vastaavia palveluita ole löytänyt. Mikäli tiedät tällaisen palvelun olevan olemassa, ole hyvä ja mainitse siitä artikkelin kommenteissa. Korrelaatiot on mahdollista laskea myös itse vanhasta kurssidatasta. Tässä ohjeistus omatoimiseen korrelaation laskemiseen.

Ensimmäinen huomio omien sijoitusteni korrelaatioiden kohdalla on, että hajautus on selvästi puutteellinen. Jokainen sijoitus näyttää korreloivan voimakkaasti keskenään. Jo tämän pohjalta osaa aavistaa, että salkun keskihajonta on suuri, sillä myös yksittäisten sijoitusten keskihajonta on korkea.

Näiden lukujen jälkeen varsinainen riskin laskeminen voi alkaa.

Salkun varianssi lasketaan kertomalla kahden sijoituksen painoarvot keskenään ja tämän jälkeen niiden välinen kovarianssi, sekä lopuksi ynnäämällä nämä kaikki kombinaatiot keskenään. Kovarianssi puolestaan lasketaan kertomalla kahden sijoituskohteen välinen korrelaatio niiden keskihajonnoilla. Esimerkiksi EWZ:n ja FXI:n kovarianssi eli Cov(r_EWZ, r_FXI) on 0,81 * 0,4058 * 0,4103 = 0,13486479. Yleistäen kaava on seuraava:

Koska Cov(r_i, r_j) = σ_iσ_jΡ_ij olen laskenut kaavan jälkiosan eli kovarianssien tulokset erikseen kohtaan Covariance matrix. Tämän jälkeen olen kertonut painoilla kovarianssit kohtaan Variance matrix. Variance matrix kohdassa on siis ratkaistuna kaavan w_iw_jσ_iσ_jΡ_ij osuus.

Salkun kokonaisvarianssin selvittäminen käy tämän jälkeen yksinkertaisesti laskemalla kaikki Variance matrix kohdan  luvut yhteen. Tämän olen laskenut soluun A44.

Lopuksi salkun keskihajonnan saa selville ottamalla salkun varianssista (solu A44) neliöjuuri, jonka olen laskenut soluun A45.

Salkkuni keskihajonta on 39,72% eli erittäin korkea.

Salkun optimointi

Kun salkun kokonaisriski ja tuotto-odotus on selvitetty voidaan aloittaa salkun optimointi. Optimoinnilla tarkoitetaan sijoittajalle soveltuvan parhaan mahdollisen riski-tuotto kombinaation löytämistä.

Koska taulukkoon on nyt valmiiksi syötettynä kaavat riskin ja tuotto-odotuksen laskemiseksi on helppoa muunnella salkun sisältöä ja painoarvoja, sekä katsoa miten muutokset vaikuttavat salkun tuotto-odotukseen ja kokonaisriskiin. Esimerkiksi OMXH25 on helposti korvattavissa taulukossa jollakin hedgellä ja sen vaikutuksen salkkuun näkee heti. Taulukkoon tarvitsee vain kirjata korvattavan sijoitustuotteen tuotto-odotus, keskihajonta ja korrelaatiot muiden salkussa olevien sijoitusten kesken.

Mikäli sijoittaja haluaa löytää salkun sijoitusten painoarvoja muuttamalla pienimmän mahdollisen keskihajonnan tai suurimman mahdollisen tuotto-odotuksen, joka salkulla on saavutettavissa - on tällainen arvojen muuttelu käsin varsin työlästä. Onneksi tähän on olemassa valmis työkalu. Ikävä kyllä Open Office ei tue tätä työkalua, vaan tässä kohti joutuu turvautumaan Exceliin.

Esimerkiksi salkulla saavutettavissa oleva pienin mahdollinen keskihajonta on selvitettävissä taulukosta Excelillä seuraavasti. Käytettävä työkalu on nimeltään Solver. Ensiksi varmista, että se löytyy Tools valikon alta. Mikäli et löydä sitä sieltä käy lisäämässä se Add-ins valikon kautta.

1. Tämän jälkeen käynnistä Solver työkalu.
2. Valitse Set Target Cell kohtaan taulukon laskema salkun keskihajonta eli solu A45 - tämän kohdan haluamme siis ratkaista.
3. Equal To kohtaan valitse Min, sillä haluamme selvittää pienimmän mahdollisen saavutettavissa olevan arvon.
4. By Changing Cells kohtaan valitse sijoitusten painoarvot eli solut A7-F7. Näin Solver muuttelee kyseisten sijoitusten painoarvoja saadakseen selville keskihajonnan minimin.
5. Subject to the Constraints kohtaan lisätään rajoitteeksi, että salkun kokonaispainon tulee olla 100%. Tämä tapahtuu valitsemalla Cell Reference kohtaan solu F8, johon on laskettu salkun kokonaispaino, sekä syöttämällä Constraint kohtaan arvo 1. Näiden välillä oleva notaatio tulee olla = eli cell refencen tulee vastata arvoa 1 koko laskun ajan.
6. Lopuksi klikkaa Solve nappia, jolloin Excel laskee soluihin arvot, joilla pienin mahdollinen keskihajonta on saavutettavissa.

Solveria hyväksikäyttämällä ilmenee, että pienin mahdollinen salkullani saavutettavissa oleva keskihajonta olisi vain 14,80%. Tällöin tuotto-odotus laskisi 11,27%:iin eli olisi alkuperäistä asetelmaa neljä prosenttiyksikköä pienempi. Riskiä olisi siis huomattavasti vähemmän. Toisaalta taasen tämä vaatisi tiettyjen sijoitusten lyhyeksimyyntiä ja velkavivun käyttämistä USA:n sijoittavan ETF:n (IWV) osalta.

Antamalla Solverille lisää rajoitteita Subject to the Constraints kohtaan voidaan lyhyeksimyynnin ja velkavivun mahdollisuus rajata pois. Samoin yksittäisille sijoituksille voidaan asettaa painojen osalta ala- tai ylärajoja.

Saavutettavissa oleva suurin mahdollinen tuotto-odotus käy vastaavasti valitsemalla Set Target Cell:ksi taulukon laskema tuotto-odotus solusta A46 ja valitsemalla Equal To kohtaan Max.

Näin taulukkoa pyörittämällä on mahdollista löytää omasta sijoitusportfoliosta mielenkiintoisia yhdistelmiä riippuen siitä haluaako oman salkun riskisyyttä pienentää, kasvattaa tuotto-odotusta, rajata jonkin sijoituksen painoarvoa muihin nähden ja niin edelleen.

Mikäli mielenkiintosi riitti lukea tänne asti olet todennäköisesti kiinnostunut myös lataamaan tekemäni taulukon ja kokeilemaan sitä omilla sijoituksillasi. Löydät taulukon tästä. Taulukko aukeaa sekä Excelillä, että Open Officella.

Riskin laskeminen salkulle, joka muodostuu useista kymmenistä sijoitustuotteista on kuvatulla tavalla erittäin työlästä. Tällaisen portfolion riskin selvittäminen on helpompaa eräällä toisella tavalla, johon palaan ehkä myöhemmin.

Riskin määritelmä

Perinteisesti riski liitetään menettämisen mahdollisuuteen. Riskin tunne ei kansantajuisesti ole mikään kiva tunne. Mutta riskillä on myös toinen merkitys sijoittamisesta puhuttaessa. Sijoittamisessa riskillä tarkoitetaan menettämisen (kurssilasku) lisäksi myös kolikon kääntöpuolta eli voiton (kurssinousu) mahdollisuutta. Riski ei siis ole pelkästään huono asia.

Tuotto ja riski kulkevat sijoitusmaailmassa käsi kädessä. Tämä tarkoittaa sitä, että matalan riskin sijoitustuotteessa on heikko tuotto-odotus, mutta yhtälaisesti sijoituksen tappion vaara on pienempi. Vastaavasti korkeamman riskin sijoitustuotteen tuotto-odotus on kovempi ja tappion vaara suurempi. Molempien sijoitustuotteiden tuotto voi kuitenkin olla yhtä suuri. Todennäköisyys sille, että pienemmän riskin sijoitustuote tuottaa yhtä paljon kuin korkean riskin on pienempi.

Näistä todennäköisyyksistä ja siitä miten niitä käytetään kohta lisää. Mutta sitä ennen tutustutaan kahteen perinteiseen mittariin, joilla sijoitusten riskisyyttä mitataan.

Kaksi perinteistä tapaa mitata riskiä

Kaksi eniten käytettyä riskin mittaria ovat beta luku ja keskihajonta (standard deviation).

Beta luvun käytöstä osakkeen arvon määrittämiseen kirjoitin CAPM artikkelissani. Käyttöomaisuuden hinnoittelumallilla eli CAPM:lla on mahdollista laskea osakkeen tuotto-odotus käyttäen hyväksi beta lukua. Beta luku ilmaisee sen kuinka voimakkaasti osake reagoi siihen markkinaan nähden, josta osakkeen beta luku on laskettu. Esimerkiksi osakkeen, jonka beta luku on 1,5 arvo nousee keskimäärin 1,5 kertaisesti indeksin noustessa. Indeksin laskiessa myös osakkeen arvo laskee keskimäärin 1,5 kertaisesti. Tällaisessa osakkeessa voidaan siten sanoa olevan riskiä 1,5 kertaisesti sen verrokkimarkkinaan nähden. Arvopaperin, jonka beta on alle yksi on siten markkinoita riskittömämpi ja betan ollessa negatiivinen on arvopaperin käytös päinvastainen markkinoiden kanssa.

Toinen yleisesti käytetty riskin mittari on keskihajonta. Keskihajonta ilmoitetaan prosentteina. Mitä suurempi keskihajonnasta ilmoitettu prosenttiluku on, sitä rajumpia ovat osakkeen heilunnat. Koska tuotto ja riski todistetusti kulkevat yhdessä, niin yleensä matalan riskin arvopaperissa on sekä beta-, että keskihajonnan luvut alhaiset.

Sijoittajan kantilta paras mahdollinen sijoitus on sellainen, jossa tuotto-odotus on korkea ja keskihajonta on matala. Käytännössä tämä tarkoittaisi sellaista sijoitusta, jonka tuotto-odotusta voidaan pitää suhteellisen varmana, sillä arvon heilunta tuotto-odotuksen ympärillä on laimeaa.

Keskihajonnan käytöllä on muutamia erittäin hyviä puolia. Arvopapereiden tuotot noudattelevat varsin hyvin normaalijakaumaa ja tämän ansiosta voin esitellä seuraavan graafin.

Nyt pääsemme kiinnostavimpaan kohtaan. Normaalijakauman ansiosta voidaan sanoa, että 68,26%:n todennäköisyydellä arvopaperin tuotto on yhden keskihajonnan verran ylä- tai alapuolella tuotto-odotuksesta. 95,44%:n todennäköisyydellä se on kahden keskihajonnan päässä ja 99,74%:n todennäköisyydellä kolmen keskihajonnan.

Luvut yhteen - käytännön esimerkki

Ah, kuinka ihanan teoreettiselta kaikki yllä kerrottu kuulostaakaan! Millään tällä ei tietenkään ole mitään merkitystä ellemme osaa soveltaa sitä käytännössä. Otetaan siis käytännön esimerkki ja sovelletaan asioita siihen.

Yksi ETF sijoituksistani on Brasiliaan sijoittava iShares MSCI Brazil Index (EWZ). Tämä Brasiliaan sijoittava ETF saa luvan käydä koekaniinista tällä kertaa. Beta ja keskihajonta lukuja on saatavilla muutamista eri lähteistä. Yahoo finance -palvelusta katsottuna riskiluvut näyttävät seuraavilta:

Luvut on siis laskettu 31.10.2009. Beta luku näyttäisi olevan 1,44 ja keskihajonta 40,58%. Beta on verrannollinen S&P 500 -indeksiin.

CAPM:ia hyväksikäyttäen EWZ:n tuotto-odotukseksi saadaan 15,63%. Laskuissa käytin T-billin keskimääräistä tuottoa vuosilta 1926-2005, joka on 3,75% ja S&P 500 -indeksin pitkän ajan keskimääräistä tuottoa 12%. Lue aiempi kirjoitukseni CAPM:sta, jos haluat tietää tarkemmin kuinka lasku tapahtuu.

Tämän ETF:n keskihajonta oli 40,58%. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että odotettavissa oleva tuotto on -24,95%:n (15,63-40,58) ja 56,21%:n (15,63+40,58) välillä 68,26%:n todennäköisyydellä. Tämän hetkisellä 75,09$:n hinnalla se siis tarkoittaisi, että vuoden kuluttua varsin suurella todennäköisyydellä kurssi on 56,36$:n ja 117,30$:n välillä.

Vielä suuremmalla eli 95,44%:n todennäköisyydellä kurssi on kahden keskihajonnan päässä. Tällöin tuotto voisi olla mitä tahansa -65,53% ja 96,79%:n tai 25,88$:n ja 147,78$:n väliltä. Kyseessä on siis selvästi erittäin riskinen sijoituskohde.


Seuraavassa kirjoituksessani tulen yhdistämään nämä asiat korkeammalla tasolla. Miten kokonaisen salkun tuotto-odotus ja keskihajonta (riski) muuttuu yksittäiseen sijoituskohteeseen nähden. Esimerkkinä tulen käyttämään omaa portfoliotani. Saatan myös käsitellä hedgausta ohimennen.

Pelkästään arvopapereiden arvon seuraaminen ei anna kokonaiskuvaa siitä, kuinka salkku on kehittynyt. Omistamieni ETF:ien arvo on nyt noussut 12,14% hankintamenoineen. Mutta tämä ei ole koko totuus. Tällainen mittaustapa seuraa ainoastaan arvopapereiden hinnanmuutoksia ja jättää huomiotta kokonaan osingot. Tämän vuoksi olen tästä kuukausikatsauksesta eteenpäin ottanut käyttöön kaksi uutta tunnuslukua salkun mittausta helpottamaan. Ne ovat HPR ja vuosittainen HPR.

HPR eli Holding Period Rate kertoo salkun koko hallinnointiajan tuoton. Se siis ottaa huomioon myös saadut osingot. Tämä on siis salkun todellinen prosentuaalinen tuotto, jonka sijoitukset ovat tuottaneet salkun olemassaolon aikana. Tämän lisäksi olen laskenut salkun vuosittaisen HPR:n (annualized HPR), joka kertoo salkun todellisen vuosituoton. Vuosittaisella HPR:llä voi helposti verrata eri salkkujen tuottoja keskenään. Oman salkkuni vuosittainen HPR on tällä hetkellä noin 7% eli olen toistaiseksi varsin kaukana itselleni asettamasta 12% vuosituotosta. Viimeisen vajaan kahden vuoden tuotoksi 7% p.a.  kaikkien kulujen jälkeen on kuitenkin tyydyttävä, sillä väliin mahtuu pörssihistoriaan jäävä romahdus. Toisaalta myös tänä vuonna nähty nousu pohjilta on ollut erittäin voimakas.

Edelliseen katsaukseen nähden sijoitusten arvot polkivat lähes paikallaan. Salkun pääoma nousi edelliseen katsaukseen verrattuna 1091,36€:lla tai prosenteilla mitaten 3,43%:lla. Arvonnousua tästä on reilut pari sataa euroa ja loput uutta lisättyä pääomaa. Kuukauden ainut ostos oli Eurooppaan laajasti hajauttava Vanguard European ETF (VGK), jota ostin lisää 23 kappaletta 50,76$:n hintaan eli noin 800 eurolla. Tässä kuussa oli tavallista suurempien menojen vuoksi vähemmän laittaa rahaa kiinni sijoituksiin. Ensi kuussa on varaa kasvattaa sijoitettavia pääomia vielä vähemmän johtuen joulusta, uudesta vuodesta ja muista ajankohtaan liittyvistä asioista. Tämän johdosta tulen joulukuun oston tekemään mitä todennäköisimmin Seligsonin OMXH25 ETF:ään, jotta kulujen osuus jää mahdollisimman pieneksi. Mielenkiintoista oli kuitenkin huomata, että salkun arvo kohosi nyt jo yli vuodelle 2011 asettamani tavoitteen. Hienoa!

Portfolion allokaatio muuttui edelliseen katsaukseen nähden kehittyneiden markkinoiden suuntaan. Edellisessä katsauksessa kehittyvien markkinoiden osuus oli yhteensä n. 76%, kun nyt se on tippunut 72,46%:iin ja kehittyneiden markkinoiden osuus on noussut yhteensä 27,54%:iin. Vanguard European ETF:n osuus salkussa nousi ostosta selvästi, sillä sitä oli jo ennestään hyvin vähän muihin sijoituksiin nähden.

Blogi sai mukavasti uusia lukijoita Henri Elon vinkattua omassa kirjoituksessaan kiintoisina ja hyödyllisinä pitämistään blogeista. Suuret kiitokset Henrille tästä ja toivon, että uudet lukijat pysyvät mukana jatkossakin!

Yhteenveto

Salkun arvo marraskuu 2009: 32 929,41€
Muutos edelliseen katsaukseen: 1 091,36€
Vuoden 2009 tavoite ylitetty 18 683,01€:lla!
Vuoden 2010 tavoite ylitetty 10 253,44€:lla!

Vuoden 2011 tavoite ylitetty 812,33€:lla!

(Flickr: Nick Leonard)

Viimeisen parin vuoden aikana olen keskittynyt yhä enemmän säästämiseen. Säästämisen avulla kasvatettuja "ylimääräisiä" rahavaroja olen taasen kanavoinut sijoituksiin. Kaikki tämä säästäminen on muuttanut suhtautumistani tavaroihin.

Aiemmin elämä tuntui olevan enemmän elämistä aineellisen materian kautta. Jokaisen palkkapäivän koitettua mietin lähinnä mitä kaikkea tavaraa sillä ostaisin. Nykyisin tällainen toiminta tuntuu minusta hyvin vieraalta. Kaupungilla kävellessä minua lähinnä huvittaa henkilöt, jotka kantavat ostamiaan tavaroitaan kasseissa ja säntäilevät kaupasta toiseen vain etsimässä lisää tavaraa, jota ilmankin tulisivat hyvin toimeen. Pysähtyvätkö tällaiset ihmiset koskaan miettimään mitä varten he haalivat tavaraa?

Nykyistä suhtautumistani tavaroihin kuvaa hyvin muutaman viikon takainen tapahtuma, jolloin hackintosh tietokoneeni kovalevy sanoi itsensä irti. Siinä missä ennen olisin vain mennyt kauppaan ja ostanut uuden tietokoneen päädyin nyt vain vaihtamaan hajonneen kovalevyn uuteen.

Muutoinkin nykyään mietin tavaroita hankkiessani, että tarvitsenko todella kyseistä tavaraa. Onko se välttämätön? Kuinka kauan tulen vielä toimeen vanhalla? Onko kyseinen tavara ostettava juuri nyt? Miksi haluan kyseisen tavaran? Onko minulla siihen varaa? Onko sille olemassa korvaavaa edullisempaa vaihtoehtoa?

Törmäsin asian tiimoilta loistavaan videoon nimeltä The Story of Stuff - tavaroiden tarina. Videota tukemassa on myös samanniminen sivusto. Video kertoo tavaroiden ketjusta aina niiden alkupäästä käytön lopettamiseen rempseällä otteella. Tiesitkö, että esimerkiksi USA:ssa 99% ostetuista tavaroista on puolen vuoden käytön jälkeen heitetty roskiin? Uskoisin, ettemme tämän suhteen jää paljoa jenkeistä jälkeen. Video kuvaa muutoinkin mielestäni loistavasti oravanpyörässä juoksemista, jossa teemme kovasti töitä, jotta voimme ostaa lisää tavaraa. Kiireisen työpäivän jälkeen olemme niin väsähdyksissä, että tuijotamme vain monotonisesti televisiota, joka syöttää meille propagandaa, jotta kuluttaisimme enemmän ja tuntisimme itsemme paremmaksi. Tämä tietysti vaatii enemmän työn tekemistä ja näin ympyrä sulkeutuu.

(The Story of Stuff video - pituus n. 20 min)

Kun saamme vapautettua itsemme materiaalisten tavaroiden tuottamasta valheellisesta hyvänolon tunteesta pääsemme myös lähemmäksi oikeaa onnellisuutta. Onnellisuus ja hyvä olo ei tule tavaroiden kautta. Toki saamme himoitsemamme tavaran ostosta mielihyvää, mutta vain hetkeksi. Tilannetta voi verrata vaikkapa pienen lapsen karamelleistä saamaan sokerihumalaan. Meillä on hetken aikaa hyvä olo, mutta sen jälkeen tulee "krapula". Tämä on kestämätön kierre. Emme koskaan voi täyttää henkistä tyhjiötämme tavaralla. Kestävän onnellisuuden tavoittelu tavaroiden kautta ei tule onnistumaan. Jos näin olisi myös jokaisen miljonäärin elämä olisi äärimmäisen onnellinen.

Mielestäni on absurdia, että ne henkilöt, jotka elävät omasta mielestään köyhää elämää, ovat sitä mieltä että he olisivat onnellisia, kun vain saisivat tietyn summan rahaa itselleen. Totta toki on, että varallisuus tuo onnellisuutta siihen pisteeseen saakka, että saamme perustarpeemme tyydytettyä. Mutta tämän jälkeen rahan ja tavaroiden tuoma lisä onnellisuuteen on vain illuusio. Se, että kuvittelemme olevamme onnellisia, kun vain saisimme sen uuden paremman auton tai hienon omakotitalon arvostetulta alueelta ei ole kestävällä pohjalla. Mikäli nämä tavoitteet saavutamme olemme hetken tyytyväisiä. Sen jälkeen alamme himoita jotakin muuta. Aina nurkan takana odottaa jokin vielä hienompi ja haluttavampi tavara, jonka saatuamme kuvittelemme olevamme onnellisempia.

Kun tunnistamme tämän prosessin voimme viimein pysähtyä miettimään suhdettamme tavaroihin ja elämään. Jotkut ystävistäni ovat sekoittaneet tavoitteeni taloudellisesta riippumattomuudesta tarkoittamaan ahneutta ja materiaalisten tavaroiden himoa. Tämä tulkinta ei voisi olla enempää väärin. Tavoitteeni ei missään vaiheessa ole liittynyt materiaan, vaan vapauteen ja oman itseni etsintään. Tämän vuoksi myös säästötavoitteeni ei ole miljoonissa vaan noin 500.000 eurossa, joka takaisi nykyisen elämäntavan ylläpidon.

Meillä kaikilla on oikeus kokea itsemme onnelliseksi. Varallisuudella tai tavaroilla ei ole tämän asian kanssa tekemistä. Se mikä tekee meidät onnelliseksi löytyy meidän jokaisen sisimmästä. Jos joku asia on varmaa, niin se on se, että ainakaan juoksemalla tavaroiden perässä emme sitä löydä.

Muutama kevennys viikonlopun kunniaksi :)

 

(Kiinalaisen ja jenkin keskimääräinen pankkisaldo - kumpi on köyhä?)

(Köyhyys on suhteellista)

Tai ehkei aivan kaikkien aikojen, mutta yksi parhaimmista mies muistiin Tältä ainakin tilanne näyttää juuri nyt ellei loppuvuosi tuo mukanaan markkinoiden täydellistä lässähtämistä.

Vuoden vaihteessa elettiin vielä täysin keskellä finanssikriisiä ja tulevaisuus näytti erittäin sumuiselta. Kovin moni ei uskaltanut veikata vuoden 2009 pörssivuodesta tulevan nousuvuotta - vielä harvempi, että nousu olisi yhtä dramaattinen ja jyrkkä kuin se on tähän mennessä ollut.

Osittain kyseessä on ollut markkinoihin hinnoitellun laajamittaisen pitkäkestoisen laman ja finanssijärjestelmän kokonaisen romahtamisen riskin poistumisen tuomaa korjausliikettä. Mutta se ei ole ainut syy. Myös yritykset reagoivat tällä kertaa nopeasti muuttuneeseen markkinatilanteeseen ja ovat viilanneet organisaatioistaan ns. turhat läskit pois. Tämän johdosta yritysten tulokset eivät tippuneet yhtä dramaattisesti kuin yleisesti aavisteltiin. Ja taloustilanteen kääntyessä nousuun ovat nämä trimmatut tuloksentekokoneet loistavassa tikissä.

Mutta nousut eivät ole olleet yhtä jyrkkiä joka paikassa. Siinä missä kehittyvillä markkinoilla on päästy nauttimaan jopa yli 100%:n tuotoista tänä vuonna on kotimainen sijoittaja joutunut tyytymään vain reilun 14%:n tuottoon. Itse asiassa on erittäin mielenkiintoista nähdä Suomi tilaston häntäpäässä. Suomi luokitellaan sijoitusten suhteen kuitenkin ns. reuna-alueeksi, jonka markkinatilanteen muuttuessa pitäisi päästä nauttimaan keskimääräistä suuremmasta noususta. Finanssikriisin iskiessä raha kyllä pakeni Suomesta vauhdilla, kuten reuna-alueelta odottaa saattoi, mutta nyt tilanne ei toimikaan odotetunlaisesti toiseen suuntaan. Jossakin on selvästi vikaa. Tuleeko Suomesta kenties yksi tämän kriisin häviäjistä monen teollisuuden alan paetessa Suomesta ja hallituksen tehdessä päinvastaisia päätöksiä kuin mitä tilanne yleisesti ottaen vaatisi (veronkorotukset keskellä lamaa jne)? Jotakin tämän tapaista ainakin markkinat tällä hetkellä aavistelevat.

(Vuoden 2009 kurssinousut eri maissa tähän mennessä)

Säästämisessä koron korko on ihmeellinen asia. Se on itse asiassa niin ihmeellinen asia, että vaikka asiaa hämmästelee erilaisin laskuesimerkein jaksaa se silti aina yllättää tehokkuudellaan.

Nuoria henkilöitä säästäminen harvemmin jaksaa kiinnostaa. Heillä on houkutuksia joka nurkan takana ja mediakin jaksaa vain laulaa kuluttamisen ihanuudesta. Rahareikiä on monenlaisia. Tulisi suorittaa mopokortti, ostaa se mopo, vähän myöhemmin mahdollisesti ajokortti kevytmoottoripyörälle tai autolle ja vaihtaa ajopeliä. Tietokone vanhenee muutamassa vuodessa, eikä jaksa pyörittää uusimpia pelejä ja niin edelleen. Ei liene yleinen ilmiö, että nuori elää kroonisessa rahapulassa. Tai ainakin median vaatimukset saavat nuoren kuluttamaan enemmän kuin olisi tarpeen.

Vaikka nuoren saisi innostettua säästämään uutta tietokonetta tai mopoa varten on eläköitymistä varten varautuminen sellainen asia, että siitä nuorta ei helposti saa kiinnostumaan. Siinä missä mopoa varten säästäessä muutaman vuoden aikana koron korkoa ei liiemmälti ehdi syntyä, eläköitymisen varautumiseen saatava hyöty on hirmuinen.

Kuvitellaan nuori henkilö A, joka 19 vuoden iässä alkaa säästämään eläkevuosien varalle. Suunniteltu eläköityminen tapahtuisi 65 vuoden iässä. A elää säästäen ja kesätyöstä ansaituilla rahoille kykenee laittamaan sivuun 2000 euroa vuosittain. Hän tekee näin 26 ikävuoteen saakka, jonka jälkeen antaa piut paut koko säästämiselle ja tämän jälkeen unohtaa säästönsä, eikä koske niihin ennen eläkevuosia. Henkilö A siis säästää vain 7 vuoden ajan.

Henkilö B elää "normaalin" nuoruuden kroonisessa rahapulassa, eikä häneltä jää säästöön mitään. Kuitenkin 26 vuoden iässä hän innostuu eläkesäästämisestä. Katsottuaan sijoitusneuvojan kanssa erilaisia tuottokäppyröitä hän innostuu säästämisestä jopa siinä määrin, että päättää säästää 2000 euroa vuosittain aina eläköitymiseensä saakka 65 vuoden ikään asti. Molemmat henkilöt, sekä A, että B saavat 11% vuosituoton sijoituksilleen.

Henkilö A säästää siis vain 7 vuoden ajan ja henkilö B 40 vuoden ajan. Kummalla henkilöllä uskot olevan enemmän säästössä rahaa eläkevuosien koittaessa?

Vastaus saattaa yllättää, sillä ainoastaan 7 vuoden ajan säästäneellä henkilö A:lla on isommat säästöt! Henkilö B pääsee kyllä säästöjensä kanssa hyvin lähelle henkilö A:ta, mutta tämä esimerkki näyttää hyvin kuinka suuri voima nuorena aloitetulla säästämisellä on. Siinä missä henkilö A joutuu säästämään vain muutaman vuoden ajan, joutuu henkilö B myöhemmin säästämään yli 40 vuoden ajan samoilla säästösummilla päästäkseen samoihin rahoihin.

(Säästöt eläkkeen koittaessa)

Laskelmasta nähdään, että 65 ikävuoden jälkeen henkilöllä A on säästössä noin 1,4 miljoonaa euroa ja henkilöllä B noin 1,3 miljoonaa euroa. Siinä missä nuorempana aloittanut eläkesäästäjä sijoitti sivuun vain 14000€ joutui hieman myöhemmin aloittanut säästämään pääomaa 80000€.

Koron korolla on niin suuri merkitys, että siinä missä henkilö B:kin sai huiman 1614%:n tuoton säästöilleen, sai henkilö A tuottoa käsittämättömät 10083% - yli kymmenentuhatta prosenttia!

(Säästöjen kehitys)

Kun säätöjä ja niiden kehitystä verrataan keskenään graafisesti on helppo huomata kuinka myöhemmin on hankala kiriä takaisin nuorempana aloittaneen henkilön säästöjä. Siinä kohden missä henkilö B aloittaa säästämään on henkilöllä A kertynyt säästöjä kuitenkin ainoastaan vajaat 22000 euroa.

(Henkilöiden A ja B alkutilanne)

Mitä nuorempana säästämisen siis aloittaa, sitä helpommin voi myös halutessaan ottaa myöhemmin säästämisen. Myöhemmin aloitettu säästäminen vaatii suurempia säästösummia samoihin lopputuloksiin pääsemiseksi.

Olen tuttuun tapaani laittanut käyttämäni laskelmat internettiin jakoon. Löydät laskelmani tästä linkistä. Laskelmien katsomiseen tarvitset ilmaisen Open Office toimisto-ohjelmiston. Mikäli sinulta puuttuu se voit ladatan sen tästä.

10.5.2010: Taulukon latauslinkki päivitetty.

Toistaiseksi olen käsitellyt taloudellisen riippumattomuuden saavuttamista lähinnä sijoittamisen kautta. Mutta sijoittaminen ei kuitenkaan ole tähän tavoitteeseen pääsemiseksi ainut vaihtoehto. Muitakin vaihtoehtoja on. Monet taloudelliseen riippumattomuuteen yltäneistä ovat entisiä yrittäjiä. Yrittäjyydessä tuotto-odotukset ovat huomattavasti kovemmat kuin sijoitustoiminnassa, mutta niin ovat riskitkin.

Itse olen hyvin yrittäjähenkinen, mikä johtuu varmasti suurimmaksi osaksi perimästäni. Isälläni on ollut kaksi omaa yritystä, joista toinen meni konkurssiin 90-luvun lamassa ja toisesta hän teki exitin. Nykyään hän työskentelee toimitusjohtajana eräässä metallialan yrityksessä, sekä on myös sen osakas. Nuorempana keskellä 90-luvun lamaa kirosin isäni silloisia valintoja ja vannoin etten ikinä ryhtyisi itse yrittäjäksi. Mutta veri on ilmeisesti vettä sakeampaa ja yhä useammin huomaan pohtivani erilaisia yrittämisen vaihtoehtoja. Itse asiassa olen jo puolittain ajautunutkin sille tielle. Muutamia sivubisneksiäni pyöritän toiminimeni kautta, vuokraustoimintaa pyöritän verotusyhtymän kautta, lisäksi olen osakkaana eräässä start-up yrityksessä ja metsänkasvatuksesta tulee veroilmoitus täytettäväksi myös vuosittain.

Kaikesta tästä huolimatta pyörittelen ajatuksissani tasaisin väliajoin mahdollisuutta ryhtyä täysipäiväiseksi yrittäjäksi. En ole ajatusteni kanssa täysin yksin, sillä erilaisia ideoita ja bisnesmalleja tulee pyöriteltyä eri ihmisten kanssa. Yksi tällainen ideariihi on tiedossa jälleen ensi viikon torstaina, jolloin kokoonnumme pienen porukan kanssa ravintolaan illalliselle pohtimaan näitä kuvioita. Tässä siis taustoittavat syyt sille, miksi hiljan luin Pamela Slim:n teoksen Escape from Cubicle Nation - From Corporate Prisoner to Thriving Entrepreneur -kirjan.

Pamela pitää suosittua blogia osoitteessa www.escapefromcubiclenation.com. Kirjan sisältö perustuu pitkälti Pamelan kirjoittamiin blogin teksteihin, niistä saatuihin palautteisiin, sekä asiantuntijahaastatteluihin. Tämä tuntuu olevan nykytrendi kirjojen kirjoittamisessa. Ensin kirjoitetaan blogi, jonka tekstejä käytetään kirjan pohjana. Saman kaltaisia ajatuksia on ollut itsellänikin - tämänkin blogin kirjoituksista saisi mielestäni hyvän kirjan aikaiseksi. Suomalaisista näin on jo tehnyt esimerkiksi Henri Elo, joka kirjoitti bloginsa 80 päivässä sijoittajaksi pohjalta kirjan Löydä helmet - vältä kuplat.

Escape from Cubicle Nation -kirjassa Pamela käsittelee yrittäjäksi ryhtymisen problematiikkaa jo työelämään juurtuneen ihmisen näkökulmasta, erityisesti toimistotyötä tekevän. Olen itse ollut nyt täysipäiväisesti työelämässä mukana kymmenisen vuotta, joten kirjan aihe ja näkökulma ovat erittäin puhuttelevia.

Pamela aloittaa kirjan erittäin puhuttelevasti. Ensimmäisessä osassa hän käsittelee muun muassa syitä siihen, miksi ihmiset ovat tyytymättömiä elämäänsä varsinkin isoissa yrityksissä ja organisaatioissa vaikka he saavat hyvää palkkaa ja heillä on arvostettu työnimike. Hän myös käsittelee syitä siihen mikä estää meitä lähtemästä työpaikasta, vaikka tunnemme siellä olomme huonoksi.

Toisessa osassa kirjaa Pamela käsittelee yrittäjyyden realiteetteja, kuten minkälaisia yrittäjyyden vaihtoehtoja on, sekä mistä tunnistaa hyvän liikeidean. Hyvä ideahan ei välttämättä ole hyvä liikeidea. Hän käy myös lävitse verkostoitumisen tärkeyden, sekä sen kuinka oleellista on löytää oikeat ihmiset tukemaan omia toimia. Tässä osassa Pamela käsittelee myös brändäystä ja liiketoimintasuunnitelman tekemistä, sekä tarjoaa erilaisia checkpointteja oman liikeidean suhteen. Ohjelmistoalan ammattilaiselle Pamelan lopuksi tarjoamat prototypoinnin ja testauksen menetelmät eivät sinänsä tuo mitään uutta, mikäli ketterät (agile) kehitysmenetelmät ovat entuudestaan tuttuja.

Kolmas osio koostuu taloudenhallinnan perusasioista ja suuri osa tämän osan teksteistä tuleekin muilta kuin Pamelalta itseltään. Tämän osan kirjasta uskon olevan suurimmalle osalle blogini lukijoita varsin turha, sillä kirja käy asioita lävitse erittäin alkeelliselta tasolta. Pamela muistaa painottaa säästöjen tärkeyttä etteivät muutamat ensimmäiset takaiskut heti aiheuta konkurssia, sekä sitä kuinka jo ennen yrittäjäksi ryhtymistä on hyvä ajaa oma rahan käyttö minimiin.

Viimeinen neljäs osio koostuu neuvoista, kuinka käsitellä muita ihmisiä, kun on tehnyt päätöksen ryhtyä yrittäjäksi. Yrittäjyys kun koskettaa vääjäämättä myös muita, niin puolisoa, lapsia kuin mahdollisesti myös sukulaisia. Myös ystävyyssuhteet voivat päätöksen myötä vaihtua tai katketa kokonaan. Tässä osiossa Pamela myös käsittelee sitä milloin on oikea hetki jättää nykyinen työ ja ottaa se iso askel.

Pidin varsinkin kirjan alkuosiosta, joka käsittelee enimmäkseen erilaisia psykologisia syitä, jotka johtavat tyytymättömyyteen nykyisessä työssä, sekä psykologisia esteitä, jotka saavat meidät tarrautumaan kiinni työhön, josta emme saa tyydytystä. Kirja tarjoaa myös useita erilaisia harjoitustehtäviä, joiden avulla voi peilata omia ajatuksiaan ja liikeideaa. Kaiken kaikkiaan kirja tarjoaa kuitenkin enemmän ajattelun aihetta, kuin mitään varsinaista konkretiaa. Tämä johtuu varmasti Pamelan omasta taustasta. Hän on yrityskonsultti ja siten tottunut puhumaan asioista korkealla tasolla. Escape from Cubicle Nation on viihdyttävästi kirjoitettu kokonaisuus, joka tarjoaa toisinaan varsin mielenkiintoisia yksityistietoja yritysmaailmasta, kuten tiedon, että yleisesti avokonttoritiloissa käytetyt harmaantylsät väliseinät voivat aiheuttaa aivovauriota. Omaa yritysideaa pohtivan henkilön ei kuitenkaan kannata ryhtyä yrittäjäksi vain tämän kirjan luettuaan. Mutta virikkeitä ja uusia näkökantoja kirja kuitenkin tarjoaa.

Arvosana: 7

Kirja on tarjolla Google Booksin kautta luettavaksi lähes kokonaan. Voit tutustua kirjaan tästä linkistä.

PS: Olipa mielenkiintoista lukea uusinta Arvopaperi -lehteä, jossa asiantuntijakolumnisti kirjoitti vanhasta luokkakaveristani ja tuli samalla nuorentaneeksi häntä kolme vuotta. Kyseessä on naishenkilö, joten ehkä asia annettaneen tällä kertaa anteeksi, vaikka kolumnin tarina oikaisusta hieman muuttuisikin ;)






Escape from Cubicle Nation -kirjan voit ostaa Amazonin verkkokaupasta yllä olevasta linkistä. Se ei maksa sinulle yhtään ylimääräistä, mutta tulet samalla tukeneeksi taloudellisesti tätä blogia ja seuraava kirjaostos Amazonista on minulle edullisempi. Kiitos!