Nuorena aloitettu säästäminen kannattaa

8.11.2009 | Kohti taloudellista riippumattomuutta


Säästämisessä koron korko on ihmeellinen asia. Se on itse asiassa niin ihmeellinen asia, että vaikka asiaa hämmästelee erilaisin laskuesimerkein jaksaa se silti aina yllättää tehokkuudellaan.

Nuoria henkilöitä säästäminen harvemmin jaksaa kiinnostaa. Heillä on houkutuksia joka nurkan takana ja mediakin jaksaa vain laulaa kuluttamisen ihanuudesta. Rahareikiä on monenlaisia. Tulisi suorittaa mopokortti, ostaa se mopo, vähän myöhemmin mahdollisesti ajokortti kevytmoottoripyörälle tai autolle ja vaihtaa ajopeliä. Tietokone vanhenee muutamassa vuodessa, eikä jaksa pyörittää uusimpia pelejä ja niin edelleen. Ei liene yleinen ilmiö, että nuori elää kroonisessa rahapulassa. Tai ainakin median vaatimukset saavat nuoren kuluttamaan enemmän kuin olisi tarpeen.

Vaikka nuoren saisi innostettua säästämään uutta tietokonetta tai mopoa varten on eläköitymistä varten varautuminen sellainen asia, että siitä nuorta ei helposti saa kiinnostumaan. Siinä missä mopoa varten säästäessä muutaman vuoden aikana koron korkoa ei liiemmälti ehdi syntyä, eläköitymisen varautumiseen saatava hyöty on hirmuinen.

Kuvitellaan nuori henkilö A, joka 19 vuoden iässä alkaa säästämään eläkevuosien varalle. Suunniteltu eläköityminen tapahtuisi 65 vuoden iässä. A elää säästäen ja kesätyöstä ansaituilla rahoille kykenee laittamaan sivuun 2000 euroa vuosittain. Hän tekee näin 26 ikävuoteen saakka, jonka jälkeen antaa piut paut koko säästämiselle ja tämän jälkeen unohtaa säästönsä, eikä koske niihin ennen eläkevuosia. Henkilö A siis säästää vain 7 vuoden ajan.

Henkilö B elää "normaalin" nuoruuden kroonisessa rahapulassa, eikä häneltä jää säästöön mitään. Kuitenkin 26 vuoden iässä hän innostuu eläkesäästämisestä. Katsottuaan sijoitusneuvojan kanssa erilaisia tuottokäppyröitä hän innostuu säästämisestä jopa siinä määrin, että päättää säästää 2000 euroa vuosittain aina eläköitymiseensä saakka 65 vuoden ikään asti. Molemmat henkilöt, sekä A, että B saavat 11% vuosituoton sijoituksilleen.

Henkilö A säästää siis vain 7 vuoden ajan ja henkilö B 40 vuoden ajan. Kummalla henkilöllä uskot olevan enemmän säästössä rahaa eläkevuosien koittaessa?

Vastaus saattaa yllättää, sillä ainoastaan 7 vuoden ajan säästäneellä henkilö A:lla on isommat säästöt! Henkilö B pääsee kyllä säästöjensä kanssa hyvin lähelle henkilö A:ta, mutta tämä esimerkki näyttää hyvin kuinka suuri voima nuorena aloitetulla säästämisellä on. Siinä missä henkilö A joutuu säästämään vain muutaman vuoden ajan, joutuu henkilö B myöhemmin säästämään yli 40 vuoden ajan samoilla säästösummilla päästäkseen samoihin rahoihin.


(Säästöt eläkkeen koittaessa)

Laskelmasta nähdään, että 65 ikävuoden jälkeen henkilöllä A on säästössä noin 1,4 miljoonaa euroa ja henkilöllä B noin 1,3 miljoonaa euroa. Siinä missä nuorempana aloittanut eläkesäästäjä sijoitti sivuun vain 14000€ joutui hieman myöhemmin aloittanut säästämään pääomaa 80000€.

Koron korolla on niin suuri merkitys, että siinä missä henkilö B:kin sai huiman 1614%:n tuoton säästöilleen, sai henkilö A tuottoa käsittämättömät 10083% - yli kymmenentuhatta prosenttia!


(Säästöjen kehitys)

Kun säätöjä ja niiden kehitystä verrataan keskenään graafisesti on helppo huomata kuinka myöhemmin on hankala kiriä takaisin nuorempana aloittaneen henkilön säästöjä. Siinä kohden missä henkilö B aloittaa säästämään on henkilöllä A kertynyt säästöjä kuitenkin ainoastaan vajaat 22000 euroa.


(Henkilöiden A ja B alkutilanne)

Mitä nuorempana säästämisen siis aloittaa, sitä helpommin voi myös halutessaan ottaa myöhemmin säästämisen. Myöhemmin aloitettu säästäminen vaatii suurempia säästösummia samoihin lopputuloksiin pääsemiseksi.

Olen tuttuun tapaani laittanut käyttämäni laskelmat internettiin jakoon. Löydät laskelmani tästä linkistä. Laskelmien katsomiseen tarvitset ilmaisen Open Office toimisto-ohjelmiston. Mikäli sinulta puuttuu se voit ladatan sen tästä.

10.5.2010: Taulukon latauslinkki päivitetty.

21 vastausta artikkeliin "Nuorena aloitettu säästäminen kannattaa"


Anonyymi kirjoittaa:

Kiitos jälleen asiantuntevista lausunnoistasi! Yksi kysymys:
Olet sijoittanut iShares Russell 3000 Index ETF:n (IWV).
Löydän Nordnetista Russel 3000 ETF:ää ainoastaan IWZ ja IWW -tikkereillä.
Mistä löydän käyttämäsi IWV:n?
Jatkathan aktiivista kirjoittelua blogiisi! :)

8.11.2009 klo 19.18.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Kiitos palautteesta :)

IWV:n löydät Nordnetin palvelusta vaikkapa seuraavalla tavalla:
1) Kirjaudu sisään Nordnetin palveluun
2) Oikeassa yläkulmassa on hakulaatikko
3) Klikkaa kyseistä hakulaatikkoa
4) Valitse aukeavaan popuppiin hakualueeksi Suomen sijasta USA ja kirjoita laatikkoon IWV sekä paina Etsi -nappia
5) IWV (iShares Russell 3000 Value Index) ilmestyy hakutuloksiin
6) Nyt voit klikata IWV:n tiedot auki ja lisätä sen vaikka seurattavien osakkeiden listallesi

8.11.2009 klo 19.32.00

Anonyymi kirjoittaa:

Ihan havainnoillistava kirjoitus, mutta jatkuva 11 % vuosituotto tuntuu vaan kohtalaisen epärealistiselta saavuttaa. Jos nämä laskelmat tekee esim. 5 % vuosituotolla, ajaa myöhemmin aloittanut säästäjä ohi 36 ikävuoden kohadalla. Eli kaikkein parasta olisi aloittaa säästäminen nuorena, eikä lopettaa sitä missään vaiheessa :-)

8.11.2009 klo 20.42.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Tulevasta emme tosiaan tiedä, mutta esimerkiksi Suomessa on keskituotto ollut vuosilta 1912-2007 18,7% vuosittain (http://dhanken.shh.fi/dspace/handle/10227/368).

Luonnollisesti paras vaihtoehto olisi aloittaa mahdollisimman varhain ja jatkaa säästämistä aina siihen asti, kun alkaa elämään säästöillä.

Kirjoitukseni pyrkii havainnollistamaan aikaisin aloitetun säästämisen merkitystä.

8.11.2009 klo 21.11.00

Laiska sijoittaja kirjoittaa:

Hyvä postaus. Harmi kun itse tuli aloiteltua vasta 25 vuotiaana. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Näiden seikkojen pohjalta kannattaa perustaa mahdolliselle jälkikasvulle arvo-osuustili viimeistään 1 vuotiaana. Kokonaistuotto on "ihan jees" jos vaikka sijoittelee lapsilisät 18 ikävuoteen asti, ja kyseessä olisivat eläkerahat. Rahojen tuhlaamattomuus tosin kannattaisi varmaan varmistaa ps-tilillä tai vastaavalla, ettei 18-v. koltiainen polttaisi tulevaisuuden tuottoa uuteen Honda Civicciin :)

9.11.2009 klo 17.07.00

Saituri kirjoittaa:

Itseäkin kieltämättä aina välillä kirpaisee, kun miettii miten oma sijoitusura tyssäsi pitkäksi aikaa tuohon 2000-luvun kuplaan.

Nyt voi tosin lohduttautua sillä, että vaikka aloittelenkin sijoittamista suuremmilla summilla vasta nyt, on lähtökohta käytännössä sama kuin tuolloin.

Ei siis pidä liikaa lannistua vaikka aloittelisikin vasta myöhemmällä iällä.

9.11.2009 klo 21.46.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Kyllähän se toisinaan laittaa miettimään, että paljonko nyt olisi säästössä, kun parikymppisenä aloitin osakesäästämisen. Harmi, että kyseinen possa tuli sitten tuhottua täysin 2000-luvun IT-kuplan aikoihin daytreidatessa.

Asian hyvä puoli on tosiaan kuitenkin se, että varsinkin Suomessa kurssit ovat nyt lähes kymmenen vuoden takaisilla tasoilla :)

Ja tosiaan aina on parempi aloittaa myöhään kuin ei milloinkaan. Vain aloittamalla voi joskus päästä maaliin. Jos ei aloita, ei ainakaan pääse tavoitteisiin.

11.11.2009 klo 19.29.00

Anonyymi kirjoittaa:

Toisaalta, jos on nuori ja ignorantti, kuten minä parikymmentä vuotta sitten olin, ei passiivinen toiminta tuolla tavalla tuota. Eli sain lahjaksi osakkeita, joita panttailin "vanhuuden turvaksi". (Vähäisiä) osinkoja en uudelleensijoittanut, ja osakekauppaa en tehnyt muutenkaan (mihinkään suuntaan). Täytyy muistaa, että tuo "korkoa korolle" ei ole ihan automatiikkaa, vaan vaatii kuitenkin sijoittajalta jotakin ajattelua (ei riitä, että on kerran sijoittanut ja sen jälkeen rallattelee osinkonsa eikä muutenkaan mieti sijoitusvarallisuutensa kohtaloa). Valitettavasti tämä taitaa olla tavallisempi skenaario nuorilla, jotka eivät jaksa ajatella eläkepäiviään, vaikka vaari olisi testamentannut läjän osakkeita...

13.11.2009 klo 12.51.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Itse asiassa juuri passiivisen sijoittamisen tulisi näin toimia. Sinun tapauksessasi ongelma onkin varmaan ollut hajautuksen vähyys? Jotta tuollainen lahjasalkku toimisi tulisi se olla riittävän laajasti hajautettu, sillä muutoin tulee aivan liikaa yritysriskiä. Tapauksessasi lahjan antajan valitsemien osakkeiden poiminta ei ilmeisesti osunut nappiin ja jouduit siitä syystä tyytymään tavanomaista heikompiin tuloksiin.

13.11.2009 klo 16.44.00

Anonyymi kirjoittaa:

No juu, vaarihan se luotti pankkiosakkeisiin. Nyt olen vanhempi ja viisaampi, ja salkkukin on vähän toisenlainen.

16.11.2009 klo 22.54.00

Anonyymi kirjoittaa:

Mikäli oikein ymmärrän, niin inflaation merkitys jäi tässä laskelmassa kokonaan huomioimatta.

21.11.2009 klo 12.37.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Olet aivan oikeassa, inflaatio jää huomioimatta. Inflaatio kuuluu kuitenkin ns. systemaattiseen riskiin, johon sijoittaja itse ei voi vaikuttaa. Toki se ei estä meitä arvioimasta inflaatiota kyseiselle säästöajalle.

21.11.2009 klo 16.30.00

Anonyymi kirjoittaa:

Inflaatio vaan vaikuttaa tämän laskelman lopputulokseen aika dramaattisesti. Ensinnäkin kuukausittain säästettävä 2000 euroa on vuosi vuodelta pienempi raha, eli tässä laskelmassa B säästää huomattavasti pienempiä kuukausieriä kuin A. Säästösumma tulisi inflaatiokorjata mikäli halutaan että säästettävä erä on vakio.

Toiseksi tuo säästöille laskettava korko ei ole aitoa kasvua muuten kuin inflaation ylittävältä osuudelta.

Mikäli inflaatio otettaisiin laskelmassa huomioon, ei henkilö A olisi onnistunut säästämään enempää kuin B.

Laskelman korjaaminen jätetään kotitehtäväksi.

Toki tällainen laskelma on joka tapauksessa vain suuntaa antava koska kukaan ei tiedä etukäteen kuinka suurta tuottoa ja inflaatiota missäkin vaiheessa on odotettavissa.

23.11.2009 klo 11.14.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Toinen vaihtoehto on tietysti käyttää laskuissa tuotto-odotuksen sijaan riskipreemiota. Tällöin riittää, että muuttaa jakamaani taulukkoon tuoton paikalle riskipreemion määrän. Tällöin tulee inflaatio huomioitua.

Mutta edelleen niin inflaation kuin tuotto-odotuksen arviointi ovat molemmat vain arvioita, sillä tulevaisuudesta emme voi tietää.

23.11.2009 klo 11.35.00

Anonyymi kirjoittaa:

Niimpä, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Itse en lapsuudenperheestä saanut minkäänlaisia vinkkejä talouden hoitoon ja tiedän etten tule saamaan perintöäkään. Opiskeluaikoina elin opintotuesta tukeen, opintolainaakin tuli otettua, elin ns. hippi-elämää ja siinä asetelmassa raha oli viimeisellä sijalla.
Nyt, 29 vuotiaana, olen aloittanut säästämisen pari kuukautta sitten, 300 euroa kasassa.
Voi kunpa olisin aloittanut aikaisemmin. No tästä ei pääse kuin ylöspäin.

4.5.2010 klo 17.17.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Sinulla on vielä pitkä monen monta vuotta aikaa sijoittaa ja siten saada tuntuva varallisuus aikaiseksi. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa!

Jos yhtään lohduttaa, niin aloitin oman aktiivisen säästämisen sinua myöhemmällä iällä.

4.5.2010 klo 17.49.00

Ohto Hiilamo kirjoittaa:

Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

8.7.2010 klo 0.44.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Autoista. Kuten elämässä yleensä ei tähänkään ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa vastausta. Esimerkiksi täällä maaseudulla, jossa julkisia kulkuyhteyksiä ei ole olemassa on auto välttämättömyys. Toisaalta sen käytöstä työmatkoihin saan omalla kohdalla myös muutaman tuhannen euron verovähennykset, joten edullisem auton pitäminen on ihan "järkevää".

Yksin kaupungissa elävä on vuorostaan aivan eri tilanteessa. Hän tulee todennäköisesti toimeen mainiosti ilman autoa. Tulee myös ottaa huomioon auton elämää helpottava aspekti. Kaupunkilaisenkin kohdalla auto voi helpottaa suunnattomasti perheellisen arkea vaikka toimeen tulisi ilmankin.

Asiaa on hyvä siis pohtia sen suhteen paljonko auton pitäminen omaa elämää helpottaa suhteessa sen kustannuksiin. Pidän myös ajatuksesta käyttää rahoja niihin asioihin, joista saa itse nautintoa. Monethan "harrastavat" autoja. En siis lähtisi suorilta käsiltä tuomitsemaan ketään autoa ostavaa henkilöä. Se on jokaisen oma ratkaisu, mutta on totta ettei kovinkaan moni tule huomioineeksi kuinka kallista se loppujen lopuksi kuitenkin on.

Mikäli ilman autoa pärjää ja tuntee ettei sen pitäminen tuo paljoakaan helpotusta elämään, niin auttaahan se vaurastumisen tiellä huomattavasti!

8.7.2010 klo 8.03.00

Nuorempi sijoittaja kirjoittaa:

Hei! Mielenkiintoisia artikkeleita sinulla, naapurikunnan edustajalla. Itse olen juurikin 19-vuotta täyttävä nuorukainen ja omaan tällä hetkellä n. 15k vuositulot. Niistä kyllä liikenee muutama tonni säästämiseen. Millainen säästäminen olisi parasta tällaisessa toiminnassa? Hajautettu osakesijoittaminen, rahastot vai ihan säästötili?

21.7.2010 klo 19.28.00

Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:

Hyvää vastausta on vaikeaa antaa. Se mikä säästämismuoto on itsellesi paras, kun riippuu täysin omasta tilanteestasi. Millainen on riskinsietokykysi, kuinka pian tarvitset mahdollisia säästöjä ja niin edelleen. Ne kaikki vaikuttavat siihen mikä on "paras" ratkaisu.

Mikäli riskinsietokykysi on hyvä ja säästöaika pitkä suosittelen Seligsonin indeksirahastoja. Niissä on kustannukset hyvin pienet ja voit säästää niihin pienilläkin summilla. Riskiä voit halutessasi laskea ottamalla mukaan Seligsonilta korkorahastoja, joiden kustannukset ovat myös hyvin kilpailukykyiset.

Mielestäni piensijoittajat pärjäävät vallan mainiosti ilman suoria osakesijoituksia. Niitä voi toki poimia salkkuunsa antamaan maustetta. Suorien osakesijoitusten käyttäminen kuitenkin vaatii riittävän hajautuksen tekemisen vuoksi huomattavia panostuksia ja kunnollisen hajautuksen jälkeen seuranta voi olla hankalaa.

Säästötilia suosittelen henkilöille, jotka eivät siedä riskiä laisinkaan tai tietävät, että tarvitsevat pian säästämiään rahoja. Säästötilille ei nykyisen talletussuojajärjestelmän vuoksi kannata pitää yli 50.000 euroa per pankki. Myös Seligsonin AAA rahamarkkinarahasto on hyvä vaihtoehto säästötilille.

Aktiivisesti hoidettuja rahastoja en suosittele kenellekään. Tutkimusten mukaan mitä pidempi aikajakso on kyseessä sitä suurempi osa aktiivisesti hoidetuista rahastoista häviää passiivisesti hoidetuille.

Toki aktiiviseen rahastoon säästäminen on parempi vaihtoehto kuin olla säästämättä laisinkaan.

21.7.2010 klo 19.44.00

Säästöä talouteen kirjoittaa:

Olen itse jo säästänyt pitkään, mutta olen saanut lisäinspiraatiota sinun blogistasi. Koskaan, kun ei voi säästää liikaa mielestäni! Kiitän siitä ja nostan hattua. :)

9.11.2015 klo 14.38.00

Jätä kommentti

« Vanhemmat tekstit Uudemmat tekstit »

Related Posts with Thumbnails