(Mountain photo by photographer Jef Maion)

Tämän artikkelin on kirjoittanut vieraskynällä Saituri -blogi pitäjä. Saituri käsittelee blogissaan erittäin mielenkiintoisesti säästämistä, säästämistämisen psykologiaa, sijoittamista ja kuluttamista. Vierailen Saiturin blogissa tasaisin väliajoin hakemassa sieltä motivaatiota myös omaan säästämiseeni. Mikäli blogi ei ole entuudestaan tuttu, suosittelen tutustumaan siihen. Saiturin blogi löytyy osoitteesta http://www.saituri.org.

Ennen kuin artikkeli alkaa, haluan kiittää KTR -blogin ylläpitäjää kunniasta päästä kynäilemään vierasartikkeli ja tuulettamaan omia näkemyksiäni hänen reviirilleen. Tunnen ylpeyttä siitä, että saan viettää aikaani asiantuntevien ihmisten seurassa joilta voin oppia paljon. Yritän myös vastavuoroisesti itse antaa takaisin. Toimikoon tämä artikkeli aloituksena.


Työn ja vapaa-ajan tasapaino - luo se vaikka väkisin

Vaikka "juhlapuheissani" jauhan paljon siitä, miten työtä ei kannata ottaa henkilökohtaisesti ja että se on vain työkalu todellisten tavoitteiden saavuttamiseen, huomaan silti monesti istuvani toimistossa viimeisenä ihmetellen minne kaikki menivät. Työpäivät venyvät turhaan ja asiat soljuvat siirapin lailla eteenpäin. Kun homma alkaa mennä tällaiseksi on syytä katsoa peiliin ja kysyä, että voisiko asialle ehkä tehdä jotain.

Aina välillä itseä on pakko nostaa niskasta kiinni ja toteutettava työn ja vapaa-ajan tasapainotusoperaatio. Mielenterveyden ja jaksamisen kannalta tämä on elintärkeää tehdä säännöllisin väliajoin. Myönnän, että en muuten pysy ohjelmassa kiinni, ellen sitä varta vasten aika ajoin uudista.


Mitä työelämältä haluat ja tavoittelet?

Ennen kuin alat tekemään mitään konkreettisia toimenpiteitä, on syytä tutkailla vähän omaa sielunelämää ja syitä siihen miksi ylipäätään tekee sitä mitä tekee, ja onko se kaiken stressin arvoista.

En ole itse missään nimessä puhtoinen pulmunen, koska jokin naurettava kunnian tavoittelu teki minusta hetkeksi aikaa syvästi inhoamani ihmistyypin edustajan, jees -miehen. En osannut sanoa ei uusille tehtäville, enkä kyllä oikein uskaltanutkaan kohtuullisen uutena työntekijänä.

Tämä johti luonnollisesti siihen, että yhtenä päivänä huomasin olevani ympäröity työllä ja koska olin saavuttanut jonkinlaisen "luottohenkilön" aseman tiimissämme, kostautui se sillä, että muutkin tukeutuivat minuun ja sain lisäksi tuurata muita.

Ei tätä onneksi liian kauaa kestänyt - vähän alle vuoden - mutta vaikutukset olivat nähtävissä. Olin muuttunut iloisesta vitsailijasta toimistossa laahustavaksi möröksi (olen sitä kyllä vieläkin, mutta syyt ovat toiset). Ilo oli kadonnut ja tilalla oli enemmän vastuuta ja hommia kuin muilla, mutta samalla palkalla. Noh, itsepähän kerjäsin.

Oli tämä silti tärkeä oppimisprosessi. Koen olevani jopa onnekas, että sain näinkin varhain työurallani oppia, että työtehtävien haalimisella ja luottohenkilön tittelistä ei itse hyödy yhtään mitään. Lopputuloksena on stressi ja ainainen tunne siitä, että mitään ei saa aikaan.

Työelämässä, kuten sodassakin, on voittaakseen opittava tietämään mitkä taistelut kannattaa taistella ja mitkä kannattaa jättää muiden hoidettavaksi. Kaikki työtehtävät ja projektit eivät ole samanarvoisia. Työ ei tietenkään voi koostua pelkästään meriiteistä. On silti opittava sanomaan ei ja jämäkästi pyrkiä delegoimaan muillekin jotain, kuten nykyään täysin ilman mitään syyllisyyden tunteita itsekin teen.

Katso siis tarkkaan nykyisiä projekteja ja työtehtäviä, joissa olet mukana. Jos suurin osa niistä on tyhjänpäiväisiä tusinajuttuja, niin mieti tarkkaan, voisitko vain jättäytyä pois jostakin tai ehkä delegoida toiselle. Muutenkin, jos olet mukana vain parissa tarkkaan valitussa jutussa, saat todennäköisesti huomattavasti parempaa jälkeä aikaan.


Juttele pomon kanssa

Jos esimiehesi on ihmiseksi luokiteltava olento, on hän yllättävän hyvin perillä siitä, että jokaisella on rajansa.

Älä siis vello syvässä yksinäisyydessäsi sitä, että hommaa on paljon, eikä aikaa riitä mihinkään. "It takes two to tango". Jos et kerro huolistasi ja siitä, että on suuri vaara homman räjähtämisestä käsiin, ei asialle myöskään voida tehdä mitään. Itsesääli ei auta eteenpäin. Terveellä itsetunnolla varustettu henkilö pystyy myös tunnustamaan, jos jokin on liikaa.

Kyllä, minullakin kesti aikansa, että pystyin myöntämään sietokykyni tulleen vastaan. Jostakin syystä pelkäsin, että jos kerron olevani kusessa hommien kanssa, voin sanoa etenemiselle ja pahimmassa tapauksessa työlleni hyvästit. Sen sijaan, että olisi käynyt näin, työt jaettiin uudelleen, oikeudenmukaisemmin ja pystyin hengähtämään.

Mitään pelättävää ei ole.

Toki on oltava selkeä syy sille miksi haluat uudelleenjärjestelyä. Se ei ole riittävä syy, että et nyt juuri tykkää käsillä olevasta työstä. Sinun on voitava osoittaa, että saat paljon aikaan ja teet paljon, mutta aika ei aidosti riitä nykytilan hallitsemiseen.

Kun olet saanut edellä mainitut suurten linjojen asiat ja todelliset syyt ongelmiin tunnistettua ja parempaan kuntoon, on aika ryhtyä viilaamaan yksityiskohtia.


Mene kotiin ajoissa

Yksinkertaista, eikö vain; mutta helpommin sanottu kuin tehty? Jälleen kerran olin noin kuukauden viettänyt toimiston syövereissä melkein joka päivä niin kauan, että olin taas yksin.

Kun tähän havahduin, ei auttanut muu kuin vain päättää lähteä ihmisten ajoissa kotiin. Se todella on vain valintakysymys. Kun asetat selvän kotiinlähtöajan, kuin ihmeen kaupalla työskentelet koko päivän siihen tahtiin, että saat tehtyä hommat valmiiksi siihen mennessä. Tämä on psykologinen temppu, mutta toimiva.

Ellet usko, koita tätä yhden viikon, niin huomaat sen tehokkuuden. Tarkista aika aina välillä, että pysyt kärryillä siitä missä mennään ja näin ollen myös aikataulussa.



Keskity olennaiseen

Minä ainakin olen syyllinen siihen, että työpäivä venyy monesti myös siitä syystä, että tulee keskityttyä vähemmän olennaisiin asioihin. Tuhlaan siis aikaa merkityksettömiin ja turhiinkin asioihin, jotka eivät edistä millään tavalla päivän hommien eteenpäin viemistä.

Kyseessä on perinteinen psykologinen viivyttelytaktiikka, jolloin tiedän, että jokin epämukava mutta selkeästi tärkeä asia olisi tehtävä.

Tällöin iskee hirvittävä tarve tehdä jotakin sijaistoimintaa, kuten sähköpostin siivoaminen, Kauppalehden sivujen tarkastaminen, sähköpostin siivoaminen vähän lisää jne. Tästä ei pääse millään muulla eroon, kuin sulkemalla sähköpostin ja nettiselaimen ja todella päättämällä, että nyt se pirun homma tehdään, että pääsen ajoissa kotiin.

Avoimissa toimistoissa on melkein mahdoton päästä eroon hälinästä ja häiriöistä ja näin ollen keskittyminen saattaa olla vaikeaa. Olen kuitenkin löytänyt tähän itselleni erinomaisen keinon. Kuuntelen tietokoneelta musiikkia nappikuulokkeilla koko päivän. Tämä auttaa keskittymään osaltaan käsillä olevaan hommaan sen sijaan, että joutuisin kuuntelemaan naapurikarsinan parisuhdeongelmia tai vauvajuoruja.

Kokeile sinäkin shokkiterapiaa, ja eliminoi häirinnän aiheuttajat ja pakota itsesi noin tunniksi kerrallaan keskittymään käsillä olevaan tehtävään. Sen jälkeen, siirry alla olevaan vaiheeseen.


Muista pitää tauot

Tunnustan, että en ole kovin usein pitänyt varsinaisia taukoja. Se tarkoittaa sitä, että istun koneen ääressä koko päivän ja pikkuhiljaa valutan hommia valmiiksi. Puolipäivään mennessä olenkin sitten kuin zombi, joka ei ole hirveän tehokas missään.

Oikean tauon pitäminen noin tunnin välein päästää mielen lepäämään ja vähän kuin uudelleen käynnistää sinut, että voisit paremmin keskittyä hommiisi. En uskonut tätä aiemmin, mutta kyllä se paikkansa pitää, kun muutaman päivän on teoriaa testannut.

Aloita jo tänään (kuitenkin luet tätä työkoneelta); sulje selain, mene muutaman minuutin virkistystauolle.

Tee työt virkeämpänä valmiiksi ja häivy ajoissa kotiin.


Selvitä etukäteen mitä huomenna on tehtävä

Tämä on yksi asia, jonka olen aina tehnyt. Kerään seuraavan päivän tehtävät pöydälle valmiiksi odottamaan tekemistä. Teen näin siksi, ettei minun seuraavana aamuna tarvitse tuhlata aikaa sen miettimiseen mitä kaikkea tulisi päivän mittaan saada aikaiseksi. Tämä on tärkeä vaihe sen mahdollistamisessa, että pääsen järkevään aikaan kotiin.

Sen sijaan, että käyttäisit tekosyynä huomisaamun vitkasteluun työtehtäviesi selvittämisen, tee se jo tänään ennen kotiin lähtöä. Listaa ainakin 3-5 asiaa, jotka on ainakin saatava tehtyä huomenna. Aamulla olet muutenkin virkeimmilläsi, joten on hyvä saada se aika hyvin käytettyä.


Älä anna töiden seurata kotiisi

Olen siitä onnellisessa asemassa, että koska olen organisaatiossa niin alhaalla, eivät työt vahingossakaan seuraa minua kotiin asti. Joillakin tämä on kuitenkin usein hyvin todellinen vaara. Ei niinkään siksi, että työpaikka sitä vaatisi, vaan siksi, että et osaa päästää irti työstä ja olet työminäsi vanki kotonakin.

Keino on yksinkertainen. ÄLÄ katso niitä työsähköposteja, ÄLÄ jätä työkännykkääsi päälle kotona. Useimmissa töissä töiden kotiin vieminen on enemmän oma valinta, kuin vaatimus.

Itse ainakin työskentelen saavuttaakseni tiettyjä vapauksia elämässäni. Mihin se työn tarkoitus silloin menee, jos olet kotonakin kahlehdittu työhön? Mikään asia ei ole niin kiireellinen, etteikö se jaksaisi odottaa seuraavaan aamuun.


Nuku kunnolla ja reilusti

Jälleen kerran yksi asia, josta minunkin tuntuu olevan vaikea pitää kiinni, on riittävän pitkän yöunen saanti ja tarpeeksi aikainen nukkumaanmeno. Kuitenkin, niinä päivinä kun saan itseäni niskasta kiinni tämän asian suhteen, olen seuraavana päivänä huomattavasti energisempi (yllätys?), keskittyminen on helpompaa, ja täten jälleen vapaa-aika kasvaa ja kiire hellittää, koska saan näinä päivinä enemmän aikaan. Elämäkään ei vaikuta niin synkältä.

Yksinkertaisesti, tee niin kuin lapsiasi käsket. Ajoissa nukkumaan ja riittävästi unta. Niin yksinkertaista, mutta jotenkin niin kovin vaikea toteuttaa.


Ole

Kun viimein saat järjestettyä asiat töissä niin, että pääset kotiin ajoissa, eikä kukaan häiritse iltaa "tuiki tärkeillä" työasioilla, avautuu uusi ongelma. Mitä teen kaikella sillä vapaa-ajalla, jonka työ täytti kotonakin?

Ensimmäistä kertaa elämässä, koita vain puhtaasti olla, tekemättä erityisesti mitään. Nyt en kuitenkaan puhu television tuijottamisesta. Se saattaa ehkä rentouttaa ja saattaa sinut koko illaksi ajatuskoomaan. Koitapa huviksesi vaikka kesällä, heti töiden jälkeen istua terassille kaljatuopin ääreen tai puiston penkille jonkin hyvän kirjan kanssa ja vain olet.

Välillä se on uskomattoman virkistävää jo siksikin, että poikkeat normaalista päiväkaavastasi.


Tee jotain joka on sinulle oikeasti tärkeää

Jos työ on vienyt suuren osan vapaa-ajastasikin, on tähän varmasti suurin osasyyllinen se, että et ole yksinkertaisesti löytänyt asiaa, jolla olisi sinulle intohimoista merkitystä - oli tämä sitten omalla kohdallasi mikä tahansa. Kun muuta ei ole, täyttää työ tuon tyhjiön. Pitkällä aikavälillä tämä ei tietenkään hirveän tervettä ole.

Jos ei muuten, niin yritä löytää itsellesi työn sijaan jotakin muuta, kuten vaikka enemmän aikaa  perheen kanssa, jos et muuta.

Minulla kesti hetken aikaa löytää asia, joka minua kiinnostaisi ja joka antaa voimia sekä innostaa eteenpäin. Työ ei minulla täyttänyt tyhjiötä, mutta käytin aikani muuhun, joka ei ollut minkään arvoista. Monille voi kuulostaa vähän typerältä, mutta omalla kohdallani nautin suuresti sivustoni kehittämisestä, artikkelien kirjoittamisesta, asioiden tutkimisesta ja siitä, että joku ehkä saa kauttani uusia oivalluksia ja oppii paremmaksi rahan käyttäjäksi. Ehkä jopa pelastan jonkun talouden täydelliseltä tuholta, kuka tietää. Minulle se on tavoittelemisen arvoinen asia.

Löydä itsellesi jotain, joka saa aikaan samoja tuntemuksia, niin elämä saa uutta ja aitoa merkitystä.


Lomaile oikeasti

Moni ottaa lomankin jonkinlaisena suoritteena, ihan kuin se olisi työtä. Sille asetetaan tavoitteita ja pirunmoinen lista, jotka tulisi saada tehtyä. Näin tehdään, vaikka lomailisi vain kotonakin; vai pitäisikö sanoa, että erityisesti silloin.

Kun lomaa viimein saa viettää, niin käytä se hyväksesi. Stressiä ei tästä tietenkään missään nimessä pidä ottaa, mutta yritä edes pitää hauskaa ja rentoutua kunnolla tekemällä jotain mitä et muutoin tee. Koita jotain uutta ja villiä.

Pidä myös lomasi mahdollisuuksien mukaan yhteen putkeen. Itse olen tehnyt sen virheen, että jaoin esimerkiksi kesälomani useampaan osaan, noin kahden viikon ja viikon pätkiin useamman kuukauden ajalle, kuvitellen että saisin siitä näin eniten irti. Kylläpä sitä väärässä voi olla. Tänä kesänä en tee samaa virhettä, vaan pidän minimissään kolmen viikon loman yhteen putkeen.

Vasta tällaisilla aikajaksoilla voi ottaa kunnon irtioton, unohtaa kaiken ja uudistua henkisesti.

Neuvot ja kokemukset saattavat äkkiä vilkaistuna näyttää itsestäänselviltä, ja kyllähän ne teoriassa sitä ovatkin. Ne on silti helppo unohtaa kaiken muun hässäkän keskellä.

Toivottavasti sinä pystyt laittamaan työn sille oikeasti kuuluvalle paikalleen, eli välineeksi jonka avulla voit toteuttaa itseäsi. Älä tee siitä elämän tarkoitusta, joka työstä usein kuin vahingossa tulee.

Tutustu Saiturin blogiin tästä linkistä.

(Kuva: Ken Wilcox)

Paljon on tapahtunut sen jälkeen, kun edellisen kerran kirjoitin PS-tilistä. Silloin PS-laki oli vasta valmisteilla, eikä lain läpimeno eduskunnassa ollut mitenkään kirkossa kuulutettu. Tämän jälkeen PS-tilin tuomia hyötyjä ja haittoja on käsitelty erilaisin laskuesimerkein useissa eri medioissa. Niinpä hyppään suoraan ylitse näiden perusasioiden, jotka on jo loppuun kaluttuja.

Veronmaksajain keskusliiton Taloustaito -jäsenlehdessä liiton johtava lakimies Juha Koponen toi esille mielestäni hyviä uusia näkökantoja, joihin en muualla ollut vielä aiemmin törmännyt. Nämä seikat ansaitsevat mielestäni suurempaa huomiota, joten nostan ne tässä esille ja toivon, että asiat herättävät PS-tilin ympärillä uutta keskustelua.

Ensimmäinen ongelma liittyy avioerotilanteeseen, mikäli puolisoilla ei ole ollut avioehtoa. Avioero aiheuttaa PS-tilin purkautumisen tällaisessa tilanteessa. Sen lisäksi, että PS-säästäjä pääsee nauttimaan siitä, että vain puolet PS-tilin säästöistä jää itselle, joutuu säästäjä lisäksi maksamaan 28%:n pääomaveron nostetuista varoista. Aivan sama miten säästöt ovat sinä aika kehittyneet. Vero menee koko summasta. Kuten Koponen toteaa: "Avioerossa säästäjälle voi jäädä luu käteen."

Toinen ongelma liittyy PS-säästäjän ennenaikaiseen kuolemaan ja PS-tilin perintöverotukseen. Nimittäin tällöin verottaja verottaa kertyneet säästöt, sekä tulona, että perintönä. Ensiksi verottaja ottaa omansa säästöjen kuolinhetken mukaisen arvon mukaan pääomaverona eli 28%. Jäljelle jääneestä osasta verottaja ottaa sitten vielä perintöverotuksen mukaisesti verot pois. Esimerkiksi perillisten ollessa PS-säästäjän lapsia perintövero on jäljellä olevasta osasta vielä noin 10-13%. Vanhoihin eläkevakuutuksiin liittyi verovapaa kuolintapauskorvaus, joka uusilta PS-tileiltä on siis poistettu!

PS-tilillä olevia säästöjä ei saa luovuttaa, eikä pantata. Tähän verottaja iskee armottomasti, mikäli henkilö laittaa säästöt vaikka lainan pantiksi. Tällöin lainan määrä katsotaan pääomatuloksi 50%:lla korotettuna. Esimerkiksi, jos PS-säästäjä ottaa 10.000 euron lainan, jonka vakuutena käyttää PS-säästöjä, joutuu hän maksamaan pääomatuloveron 15.000 eurosta.

PS-tilin tuotot voivat joutua myös kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun PS-tilille on tehty sijoituksia ulkomaisiin arvopapereihin ja saatu näistä osinkoa. Yleensä maa, josta osingot tilitetään pidättää ensin oman lähdeveronsa. Suomen verotuksessa tätä veroa ei kuitenkaan voida hyvittää, sillä tulo menee verovapaalle PS-tilille. Nostovaiheessa PS-tilin säästöt verotetaan kuitenkin kokonaisuudessaan 28%:n pääomaverolla, eikä ulkomaille maksettu vero pienennä tämän veron määrää.

Oman ongelmansa voi muodostaa henkilön muuttaminen eläkeiässä ulkomaille. Tämä johtuu uuteen lakiin kirjatusta veronkiertopykälästä. Tällä Suomen valtio on pyrkinyt turvaamaan omat veronsa PS-tilin säästöistä ja estämään sen, ettei henkilöt hyödyntäisi eri valtioiden erilaisia verolainsäädäntöjä ja -sopimuksia. Ongelma on kuitenkin siinä, että PS-tilin säästöt kuuluvat koko sopimusajan säästäjälle itselleen. Suomessa verottaja verottaa varojen nostamista 28%:n pääomatuloveron mukaisesti, mutta säästäjän uusi kotivaltio ei välttämättä katso näitä varoja verotettavaksi tuloksi. Onkin epäselvää miten tällaisia suorituksia tulisi kohdella. Katsotaanko tämä veronkierroksi?

Johdanto

Ydin-satelliitti -mallin kirjoituksessa tulin maininneeksi, että satelliitteja voi käyttää myös hallitsemaan salkun riskisyyttä. Käyn tässä kirjoituksessa lävitse johdannaisten käyttöä sijoitusten suojaamiseen. Sitä ennen kuitenkin varoituksen sana. Johdannaiset ovat monimutkainen sijoitustuote, eivätkä mielestäni kuulu piensijoittajien salkkuun. Tämä on enemmänkin nice-to-know tyylinen kirjoitus - en halua rohkaista ketään käymään johdannaisilla kauppaa.


Spekulointia vai riskien hallintaa?

Pankkien ammattitreidaajat käyvät johdannaiskauppaa. Heidän tehtävänsä on hallita pankin riskejä. Suurimmat tappiot ovat syntyneet, kun oma tehtävänkuva on hämärtynyt ja treidaaja onkin ruvennut spekuloijaksi. Tästä yksi tunnetuin esimerkki on Nick Leeson, joka ajoi toimillaan 200 vuotta vanhan Iso-Britannialaisen pankin konkurssiin. Leeson kirjoitti myöhemmin vankilassa toimistaan kirjan nimeltä Rogue Trader: How I Brought Down Barings Bank and Shook the Financial World. Siitä on tehty myös elokuva. Leeson ei ole yksittäistapaus. Tunnetuin tapaus parilta viime vuodelta lienee Société Généralen treidaaja Jérôme Kerviel, joka aiheutti toimillaan pankille lähes 5 miljardin euron tappiot.

Ennen varsinaista asiaa on kuitenkin käytävä lävitse muutama niin kutsutuista kreikkalaisista kirjaimista: delta, gamma, vega, theta ja rho. Näistä delta, gamma ja vega ovat tärkeimmät. Näiden kirjainten avulla rahoitusriskejä hallitaan.


Delta

Delta kuvaa portfolion arvonmuutosta suhteessa varsinaisen sijoituskohteen arvonmuutokseen.

Otetaan esimerkki. Kuvitellaan portfolio, jonka arvo on 117,000$ ja se on sijoittanut kultaan, sekä sekalaiseen läjään eri futuureita, optioita, swappeja jne. Kullan hinta nousee vaikkapa 800$:sta 800,10$:iin eli 0,1$:n verran. Tämä aiheuttaa sen, että portfolion arvo on tapauksen johdosta 116,900$ eli 100$ pienempi. Portfolion herkkyys kullan hintaan on siten -100 / 0,1 = -1000. Tätä kutsutaan deltaksi. Yhden dollarin suuruinen nousu kullan hinnassa aiheuttaa salkulle 1000 dollarin arvonmenetyksen. Vastaavasti yhden dollarin arvonpudotus kullassa johtaa 1000 dollarin arvonnousuun salkussa.


Gamma

Gamma kuvaa deltan muutosta suhteessa varsinaisen sijoituskohteen arvonmuutokseen. Gammaa tarvitaan, koska johdannaisten arvonmuutos ei yleensä ole lineaarinen varsinaisen sijoituskohteen arvonmuutokseen - ne ovat kaarevan muotoisia. Gamma mittaa siten delta suojauksesta johtuvaa virhettä johdannaisen arvossa.

Jos gamma on pieni, muuttuu delta hitaasti ja siten muutoksia portfolion deltaan tarvitsee tehdä vain harvoin. Mikäli gamma on suuri tarkoittaa se, että delta on erittäin herkkä alla olevan varsinaisen sijoituskohteen hinnanmuutoksille. Siten on siis riskistä jättää alunperin delta-neutraaliksi tehty portfolio tarkistamatta riittävän usein.


Vega

Vega kuvaa arvonmuutosta suhteessa suhteessa volatiliteettiin. Markkinoiden volatiliteetti mittaa epävarmuutta tulevasta kehityksestä. Volatiliteetin suhteen on tärkeää huomioida, että se muuttuu jatkuvasti. Spotit, forwardit ja swapit eivät riipu varsinaisen sijoituskohteen volatiliteetista, mutta optiot ja muut kompleksiset johdannaiset ovat siitä riippuvaisia.

Jos vega on korkea, portfolion arvo on herkkä pienillekin muutoksille volatiliteetissa. Mikäli pieni, volatiliteetilla ei ole suurtakaan merkitystä portfolion arvoon.


Theta

Theta kuvaa portfolion arvonmuutosta suhteessa ajan kulkuun kaikkien muiden muuttujien pysyessä samana. Yleensä optioiden theta on negatiivinen. Tämä johtuu siitä, että jäljellä olevan juoksuajan pienentyessä optio menettää arvoaan.

Kannattaa huomioida, ettei theta ole samanlainen kuin delta, vaikka molemmat mittaavat portfolion arvonmuutosta. Osakkeen tulevaan arvonkehitykseen liittyy epävarmuutta, mutta ajankulkuun ei.


Rho

Rho kuvaa portfolion arvonmuutosta suhteessa korkojen muutoksiin. Tällä on erityisesti merkitystä mikäli salkussa on joukkovelkakirjalainoja, sekä korkojohdannaisia.


Riskit haltuun

Kuinka näitä kreikkalaisia kirjaimia sitten käytetään riskinhallintaan? On syytä siis ottaa esimerkki, jotta asia aukenee. Alla on kuvitteellinen portfolio, sekä kaksi optiota ja niille lasketut delta, gamma ja vega arvot. Optioiden laskemiseen voi tosielämässä käyttää vaikka DerivaGem nimistä ohjelmaa.

	delta	gamma	vega
Portfolio	0	-5000	-8000
Optio 1	0.6	0.5	2.0
Optio 2	0.5	0.8	1.2

Portfolio on jo tehty delta neutraaliksi. Portfolio saadaan gamma neutraaliksi ottamalla 10.000  (-5000 / 0.5 = 10000) kappaleen long positio optiolla 1. Tämä aiheuttaa muutoksen deltaan, joka voidaan vastaavasti neutralisoida myymällä 6000 (10000 * 0.6 = 6000) osaketta.

Mikäli portfolio halutaan tehdä sekä gamma, että vega neutraaliksi, voidaan se toteuttaa käyttämällä kahta optiota:

-5000 + 0.5w₁ + 0.8w₂ = 0

-8000 + 2.0w₁ + 1.2w₂ = 0

Ratkaisu yhtälöön on w₁ = 400, w₂ = 6000. Portfolio voidaan siten tehdä sekä gamma, että vega neutraaliksi ostamalla 400 kappaletta optiota 1 ja 6000 kappaletta optiota 2. Tämän johdosta portfolion delta muuttuu 400 * 0.6 + 6000 * 0.5 = 3240, joten alla olevaa varsinaista sijoitusta tulee myydä 3240 kappaletta, jotta portfolion delta säilyy neutraalina.

Käytännössä portfolion useamman kreikkalaisen kirjaimen neutraalin tilanteen säilyttäminen on lähes mahdotonta. Yleensä pankkien riskienhallinnalle riittää, että päivän päätteeksi heillä on delta neutraali portfolio.

Näin johdannaisilla voidaan salkkua suojata vaikkapa arvonmuutoksen ja volatiliteetin aiheuttamilta riskeiltä.

Edellisestä salkun katsauksesta on jälleen kuukausi vierähtänyt, joten vanhaan tuttuun tapaan on aika kurkistaa salkkuun ja katsoa kuinka sijoitukset jaksavat.

Viime katsauksen jälkeen on salkkuun ropissut osinkoja oikein urakalla. Joulukuussa katsauksen jälkeen tuli osinkoja yhteensä 41,40€ edestä iShares Russell 3000 (IWV) ja Market Vectors Russia (RSX) ETF:stä. Tammikuun aikana osinkoja tippui vielä Vanguard European (VGK), iShares FTSE/Xinhua China 25 (FXI) ja iShares MSCI Brazil (EWZ) EFT:stä. Näistä EWZ:sta jopa kaksi kertaa! Tammikuun osinkopotiksi kertyi siten 398,13€ eli yhteensä edellisen katsauksen jälkeen on osinkoja tullut 439,53€.

Kaiken kaikkiaan salkun pääoman arvo on nyt 35619,08€ eli nousua joulukuun katsaukseen on 1601,00€ tai prosenteissa 4,7%.

Kuukauden ainut hankinta kohdistui tällä kertaa lempisijoitukseeni iShares MSCI Brazil ETF:ään (EWZ). Hankin Brasiliaan sijoittavaa ETF:ää lisää 20 kappaletta hieman yli tuhannella eurolla 72,11$:n hintaan.

Palloilin pitkään päätöstä ostaako lisää Brasiliaa vaiko Kiinaa (FXI). Kiinaan sijoittava ETF on sukeltanut viime aikoina syvästi. Lehdissä on ollut paljon kirjoituksia ja spekulointia siitä onko Kiinan markkinoille syntymässä kupla. Törmäsin kuitenkin mielenkiintoiseen asiaan. FXI:n toukokuun 39$:n osto-option voluumi kasvoi jokunen päivä takaperin yli sadalla tuhannella prosentilla! Tämä antaisi osviittaa siitä, että kurssin notkahduksesta ei ainakaan veikata pysyvää. Tätä kirjoittaessa FXI:n kurssi on hieman vajaat 40 dollaria. Lisään FXI:n ostoslistalleni seuraavaksi lisähankinnaksi. Nyt oli Brasilian vuoro.

Brasilia on ollut sijoituksissa suosiossani aivan alusta alkaen. Ja aion pitää sen suosiossa jatkossakin. Brasiliassa on monta hyvää asiaa, jonka vuoksi pidän siitä. Lula da Silvan aloittamat talousuudistukset Brasiliassa ovat luoneet sinne yhä kasvavan keskiluokan, mikä tietää valtiolle hyvää pitkällä aikajänteellä. Brasilialla on myös paljon luonnonrikkauksia. Brasilian öljyvarannot ovat suuret ja viime vuosina on tehty uusia lupaavia löytöjä Brasilian rannikkoseudulta. Lyhyellä aikajänteellä öljyn käydessä yhä niukemmaksi tekee tämä seikka Brasiliasta mielenkiintoisen. Kaikesta huolimatta Brasilia panostaa voimavaroja myös muihin polttoaineisiin. Suuri osa autoista on ns. flex-fuel autoja, joihin voi tankata sekä perinteistä polttoainetta, että etanolia. Brasilia onkin vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön suhteen yksi edelläkävijöistä. Maa on etanolin toiseksi suurin tuottaja ja suurin viejä maailmassa. Maassa on tutkittu myös muita biopolttoaineita ja pitkällä tähtäimellä maailman irtaantuessa öljystä näen näiden asioiden vuoksi Brasilian tulevaisuuden valoisana. Maatalous on myös Brasiliassa vahvaa. Kukapa meistä ei olisi törmännyt marketissa hävyttömän halpaan brasilialaiseen härkään. Lisäksi lienee syytä mainita Brasilian mahtavat metsävarannot ja rautamalmit. Kaivosyhtiö Vale on maailman toiseksi suurin. Onko siis ihme, että pidän tästä maasta?

Salkun allokaatiossa ei suurempia muutoksia ole tapahtunut. Brasilian osuus salkusta kasvoi oston myötä hieman.

Yhteenveto
Salkun arvo tammikuu 2010: 35 619,08€
Muutos edelliseen katsaukseen: 1601,00€
Vuoden 2010 tavoite ylitetty 12 943€:lla.
Vuoden 2011 tavoite ylitetty 3 502€:lla.

Viime aikoina ovat piensijoittajat heränneet ydin-satelliitti -malliin. Malli itsessään ei ole uusi keksintö ja se on ollut osa instituutiosijoittajien sijoitusratkaisuja jo pitkään. Katsotaan tarkemmin mistä tässä mallissa on kyse.

Ydin-satelliitti -mallin idea on yksinkertainen. Se kuvastaa sijoitusratkaisua, joka koostuu erikseen niin kutsutusta salkun ytimestä, sekä sen ympärille kasatuista "satelliiteista".

Ytimen muodostavat passiivisesti hallinnoidut sijoitustuotteet, kuten ETF:t ja indeksirahastot. Passiivisen luonteensa takia tämä osuus salkusta on tarkoitettu pitkäaikaiseksi sijoitukseksi, eikä tällä osalla ole tarkoitus käydä kauppaa. Passiivisen osan tuotteiden keskinäinen allokaatio voi noudattaa sijoittajan itse määrittämää strategiaa.

Satelliitin muodostavat salkun aktiivisesti hoidetut sijoitukset. Tätä osaa kutsutaan rahoituksessa myös alphaksi, koska osuudella on tarkoitus ylittää passiivisesti hallinnoidun ytimen tuotto. Satelliiteilla sijoittaja voi ottaa aktiivisesti kantaa ja sijoitukset ovat monesti lyhytaikaisia. Satelliitit voivat koostua esimerkiksi yksittäisistä osakkeista, erilaisista vivutetuista sijoitustuotteista, johdannaisista, aktiivisesti hoidetuista rahastoista jne.

Ydin-satelliitti -malli on siis eräänlainen hybridi passiivisesti ja aktiivisesti hoidettua salkkua. Monet tutkimukset osoittavat passiivisesti hoidetun salkun olevan sijoittajalle paras ratkaisu pitkällä aikavälillä. Kuitenkin monelle sijoittajalle tällainen ratkaisu tuntuu liian tylsältä, sillä myös markkinoista olisi mukava ottaa mittaa. Ydin-satelliitti -malli tarjoaa kompromissin täysin passiivisen sijoitusstrategian ja aktiivisen sijoitusstrategian välimaastoon. Sijoittaja voi ottaa satelliiteilla näkemystä markkinoista toisinaan voimakkaastikin, kuitenkaan vaarantamatta salkun pidemmän ajan sijoitushorisonttia.

Se kuinka ison osan salkusta ydin ja satelliitit muodostavat riippuu pitkälti sijoittajan omasta riskinsietokyvystä. Riskiä paljon sietävälle sijoittajalle satelliitit voivat muodostaa jopa puolet salkusta. Henkilölle, joka haluaa kokeilla mallin toimintaa omalla kohdalla, voi olla hyvä lähteä liikkeelle esimerkiksi rajaamalla satelliittien osuus 10%:iin salkusta. Näin mahdolliset tappiot eivät vielä vaaranna liiaksi pitkän tähtäimen sijoitusstrategiaa.

Ydin-satelliitti -mallia käyttävän sijoittajan tulee huomioida toiminnassaan kasvavat toimeksiantokulut, sekä satelliiteista johtuvat veroseuraamukset voitollisten myyntien osalta. Satelliittien päästessä ylituottoon siirretään tämä osa voitosta ytimeen. Satelliittien ollessa tappiollisia ei tilannetta kuitenkaan korjata irroittamalla varoja salkun ytimestä, sillä ydin tulee pitää myyntien osalta koskemattomana. Näin satelliittien mahdollisesti aiheuttamat tappiot saadaan rajattua.

Yksi tapa käyttää ydin-satelliitti -mallin satelliitteja on ytimen suojaaminen hedgaamalla. Näin sijoittaja voi halutessaan hallita salkkunsa riskitasoa. Volatiileilla markkinoilla sijoittaja voi satelliittien avulla muodostaa esimerkiksi vega neutraalin portfolion.

Tästä pääsemmekin seuraavaan aiheeseen eli riskienhallintaan. Seuraavassa kirjoituksessa käsittelen mm. kreikkalaisia kirjaimia delta, gamma, vega, theta ja rho, sekä sitä miten ammattilaiset näiden avulla hallitsevat riskejä.

(Flickr: credit-card, b.franchina)

 Maksamattomia laskuja, erääntyneitä velkoja, pikavippejä, luottokortteja...

Yhä useampi suomalainen löytää itsensä tilanteesta, jossa talous ei ole enää hallinnassa eivätkä omat neuvot riitä.

Kukkaron herraksi on lifestyle-ohjelma, jossa ihmisiä autetaan ulos talouden umpikujasta. Rahaongelmien syyt ovat yhtä moninaiset kuin ihmisetkin.

Näin kuvaa itseään YLE:n tuottama Kukkaron herraksi -ohjelma, jota esitetään sunnuntaisin TV1:llä kello 19:15.

Vaikkei oma tilanne olisi kriisiksi kehittynytkään, on tämä silti mielenkiintoista katsottavaa kaikille säästämisestä kiinnostuneille.

Yhdessä tulevista jaksoista esiintyy Atte, joka sijoitti WinCapitaan ja on nyt työttömänä. Taloudellinen ahdinko kuuluu Aten päivittäiseen elämään. Hmm....

Uuden tuotantokauden ensimmäinen jakso esitettiin viime sunnuntaina. Jaksossa lähinnä kurkistettiin aiemmalla tuotantokaudella mukana olleiden henkilöiden nykyiseen tilanteeseen. Kaikilla tuntui yhteisenä nimittäjänä olevan se, että raha-asiat heikensivät nukkumista. Mikäli sinulta jäi ensimmäinen jakso näkemättä, voit katsoa sen ilmaiseksi tästä.

(Despair, Flickr: Diana Debord)

Edellinen vuosikymmen on lehtien mukaan ollut historiallisen huono. Lehdistö on repinyt toinen toistaan räikeämpiä otsikoita aiheesta. Vakiintuneeksi käsitteeksi tuntuu jääneen ajatus, että vuodet 2000-2009 olivat ns. sijoittajan kadotettu vuosikymmen. Ei siis ihme, että nyt on jälleen nostettu parrasvaloihin väitteitä joiden mukaan buy & hold strategia ei toimi ja ainut oikea tapa sijoittaa on aktiivinen. Kukaan ei kuitenkaan tunnu muistavan sitä, että aktiivisesti hoidetut rahastot ovat sukeltaneet jopa enemmän kuin passiivisesti hoidetut, mikä on aivan loogista korkeammista kuluista johtuen. Sen sijaan jälleen syötetään ikivanhaa pajunköyttä - aktiivisella salkunhoidolla on mahdollista hyötyä sahaavasta markkinatilanteesta tekemällä oikein ajoitettuja ostoja ja myyntejä.

Kuinka yksinkertaista! Harmi vain, että tutkimusten mukaan juuri se oikea ajoitus on mahdotonta.

Mutta katsokaamme hieman syvällisemmin tätä niin kutsuttua kadotettua tai menetettyä vuosikymmentä...

(OMX Helsinki CAP 10 vuoden kurssihistoria)

Pikaisella vilkaisulla kurssihistoriaan edellinen vuosikymmen näyttää tosiaan huonolta. Kurssit ovat Suomessa edelleen parisen prosenttia alemmalla tasolla kuin alkuvuonna 2000. Tapahtuneen inflaation vuoksi tuolloin sijoitetun rahan nykyarvo on itse asiassa vieläkin vähemmän.

Yhtä huonosti näyttää vuosikymmen menneen myös rapakon toisella puolella - USA:ssa. Mikäli sijoitti 100.000$ Vanguardin S&P 500 -indeksiä seuraavaan indeksirahastoon tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2000 - oli sijoituksen arvo 89.072$ joulukuun puolivälissä 2009. Inflaatiokorjattuna sijoituksen arvo on vieläkin pienempi - 69.114$.

Äkkiseltään väite sijoittajan kadotetusta vuosikymmenestä tuntuu siis oikealta. Ja näin asia onkin mikäli tosiaan sijoitti kertasumman osakkeisiin tuolloin. Mutta tämä kuvaa varsin huonosti tavallisen sijoittajan tapaa sijoittaa rahojaan. Hyvin harva tekee suuria kertaluonteisia sijoituksia. Sen sijaan tyypillinen palkkatyössä käyvä henkilö ostaa lisää osakkeita, korkoja ja muita sijoitustuotteita, mitä salkkuunsa sitten on valinnutkaan, lisää joka kuukausi.

Näin katsottuna tilanne muuttuu. Edellinen vuosikymmen on tällaisille sijoittajille ollut kaikkea muuta kuin menetetty vuosikymmen. Tällainen mielestäni tyypillinen sijoittaja on voinut jopa kaksinkertaistaa sijoitustensa arvon edellisen vuosikymmenen aikana!

Kuinka tämä on voinut olla mahdollista? Puhutaan ensiksi hieman hajauttamisesta. Esimerkiksi sijoittaminen pelkästään S&P 500 -indeksiä seuraavaan tuotteeseen on aivan riittämätön. Se koostuu vain suurista yhtiöistä, joten sijoitusten ulkopuolelle jää paljon pieniä yhtiöitä, jotka historiallisesti ovat tuottaneet paremmin, kuin suurten yhtiöiden osakkeet. Lisäksi puuttumaan jää kokonaan kansainvälinen hajautus.

Oletetaan, että jenkkisijoittaja on siten päättänyt hajauttaa osake ostonsa 50/50 periaatteella kotimarkkinoille ja ulkomaille. Mikäli hän on ostanut 50.000 dollarilla vuonna 2000 Vanguard Total Stock Market Index Fund:ia, joka pitää sisällään USA:laisia osakkeita, sekä 50.000 dollarilla Vanguard Total International Stock Index Fund:ia, joka pitää sisällään kansainvälisia osakkeita, on tilanne jo parempi. Jo tällainen yksinkertainen hajautus olisi kasvattanut sijoitetun 100.000 dollaria yhteensä 109.334 dollariin. Tosin tämäkin summa vastaisi inflaatiokorjattuna vajaan 85 tuhannen dollarin  alkuperäistä sijoitusta, mutta on jo parempi, kuin pelkkään S&P 500 -indeksiin sijoittaminen.

Siirrytään skenariossa astetta realistisempaan suuntaan. Lähes kaikki sijoittamisen perusteokset jaksavat muistuttaa sijoitusten jakamisesta korko- ja osakesijoitusten kesken. Siihen on hyvät syyt. Oletetaan jenkkisijoittaja 50-vuotiaaksi, jolloin korkopositio voisi muodostaa puolet sijoituksista. Jaetaan osakesijoitukset samalla tavalla kuin aiemmassa skenariossa puoliksi Yhdysvaltalaisiin ja puoliksi kansainvälisiin osakkeisiin. Näin muodostuu sijoitussalkku, jonka allokaatiot ovat 25/25/50. Tällaisen salkun tulos olisi ollut vajaat 146 tuhatta dollaria ja inflaatiokorjattunakin vastannut vajaan 113 tuhannen dollarin sijoitusta vuonna 2000. Tässä tapauksessa ei voitaisi enää puhua kadotetusta vuosikymmenestä.

Toistaiseksi olen puhunut pelkistä kertasijoituksista. Kuten totesin, tämä ei kuitenkaan ole se tapa, jolla suurin osa meistä sijoittaa rahojaan. Otetaan edellä esitettyyn sijoitustapaan mukaan kuukausisäästäminen. Oletetaan samalla tavalla, että henkilön salkun allokaatio on 25/25/50 ja vuonna 2000 hän on tehnyt 100.000$:n kertasijoituksen tämän mukaisesti. Tämän lisäksi hän tekee 1000$:n kuukausisijoituksia. Kerran vuodessa salkku tasapainotetaan uudelleen, jolloin sijoitusten painotukset palautetaan takaisin 25/25/50 suhteeseen.

Tällaisen tavanomaista sijoitusstrategiaa vastaavan salkun tulos? 313.747$! Inflaatiokorjattunakin sijoituksen arvo vastaa yli 260 tuhatta vuoden 2000 dollaria. Kadotettu vuosikymmen? Sallikaa minun nauraa!

(Eri sijoitusstrategioiden tuotot viimeiseltä vuosikymmeneltä inflaatiokorjattuina)

Vaikka henkilö olisi aloittanut kuukausisäästämisen kyseisellä allokaatiolla vuonna 2000 ilman minkäänlaista kertasijoitusta olisivat sijoitukset yhä tukevasti plussalla - myös inflaatiokorjattuna.

Pitkäjänteinen säästäminen on edelleen kannattavaa, eikä lehdistön skandaalihakuisesta uutisoinnista menetetystä vuosikymmenestä kannata hätääntyä. Kaikkein vaikeinta on pitää kaiken uutispommituksen keskellä oma pää kylmänä ja jatkaa sijoittamista piittaamatta pahan ilman linnuista. Jatkuva säästäminen ja sijoittaminen on yhä kannattavaa!

Maailma on pullollaan erilaisia tilastoja. Pörssien kehitystä on tutkittu pitkään ja myös siitä on saatavilla paljon erilaista tilastotietoa. Mielenkiintoiseksi asia käy, kun sinänsä täysin umpimähkäinen tilasto käy yhteen pörssikurssien kehittymisen kanssa. Näistä voisi tietenkin vetää sellaisen johtopäätöksen, että asioilla on keskenään jonkinlainen syy-seuraus suhde. No näin asia ei tietenkään välttämättä ole. Koska tilastollinen massa on niin suuri löytyy sinänsä saman kaltaisia tuloksia eri tilastoista vaikkei niillä olisi yhtään mitään tekemistä toistensa kanssa.

Jotkut näistä tilastoista korreloivat pörssikurssien kanssa positiivisesti - jotkut negatiivisesti. Vaikka asiat vaikuttavat olevan täysin irrallisia toisistaan pyrkivät ihmiset löytämään niistä selityksiä toisilleen. Toisinaan yhteneväisyydet on helpommin järkeiltävissä meidän pienissä päissämme - toisinaan yhteneväisyys on niin kaukainen, että joudumme turvautumaan aina mielikuvitukseen asti. Joka tapauksessa kyse on enemmän siitä, että haluamme löytää tilastoille selittävän korrelaation vaikkei sellaista oikeasti olisi olemassa. Älä anna tilaston hämätä itseäsi!

Käyn seuraavaksi läpi tällaisia tilastoja, jotka ovat omasta mielestäni hauskimpia ja absurdeja. Kun oikein yritämme voimme ehkä löytää jokaiselle jonkin selittävän asian - jopa varsin kaukaa haetun sellaisen. Jotkut näistä yhteneväisyyksistä pörssien ja talouden kanssa on otettu jopa niin vakavasti, että niistä on tehty akateemisia tutkimuksia.

Hameen pituus

Yksi tunnetuimmista tällaisista tilastoista on hameen pituuden ja pörssikurssien välinen yhteys. Pörssikurssien noustessa nousee naisten hameiden helma samaa tahtia - siis lyhenee. Vastaavasti kurssien laskiessa hameen helman pituus kasvaa. Asiaa selitetään siten, että nousukauden aikana muoti on rohkeaa ja suosii siten enemmän paljasta pintaa. Minihameet olivat kovaa huutoa 90-luvun lopulla. Vuonna 1999 ranta-asuina olivat narubikinit.

Asiaa on tutkittu akateemisella tasolla 20-luvulla ja siitä kehitettiin ns. skirt-length (hameen pituus) teoria, sekä sen johdannainen hemline (helma) indikaattori. Sen sijaan epäselväksi on jäänyt onko tämä ennakoiva indikaattori vai heijastuuko luottamus talouteen - ja siten tulevaisuuteen - tämän kautta.

Muoti-ilmiöt tuntuvan kulkevan sykleissä, kuten pörssikin. Niinpä samanlaisia yhteneväisyyksiä löytyy myös muilta muodin alueilta. Miesten kravattien leveydellä tuntuu olevan samanlainen yhteys. Kravatit ovat leveämpiä parempina aikoina ja kapeampia huonoina. Lipstick (huulipuna) indikaattoria pidetään vuorostaan laman ennustajana. Kun huulipunan myynti kääntyy kasvuun on taantuma nurkan takana.

Haiden tekemät hyökkäykset

Tämä on yksi suosikeistani. Haiden tekemistä hyökkäyksistä ihmisiä kohtaan on pidetty tilastoja jo varsin pitkään. Teorian mukaan ihmisiä joutuu haiden hyökkäysten kohteeksi vähemmän taantuman ja laman aikana, kuin talouden noususuhdanteessa. Esimerkiksi vuonna 2007 hait tekivät 71 hyökkäystä, mutta vuonna 2008 hyökkäysten määrä tipahti alimmilleen viiteen vuoteen - vain 59 hyökkäystä maailmanlaajuisesti. Eikä tämä ole ensimmäinen kerta, kun näin on tapahtunut. Tilastojen valossa haiden tekemät hyökkäykset korreloivat talouden suhdanteiden kanssa.

Biologit selittävät asiaa sillä, että taantuman aikana ihmiset eivät uskalla pitää yhtä paljon vapaata töistä ja oleskelevat siten vähemmän rannoilla. Haiden hyökkäykset kun korreloivat myös suoraan rannoilla olevan ihmismäärän kanssa. Kaksi kolmasosaa haiden tekemistä hyökkäyksistä raportoidaan tapahtuvan USA:ssa, joten tämä teoria painottaa selvästi kyseistä maanosaa.

Auringonpilkut

Auringonpilkut ovat pieniä mustia pisteitä, joita voidaan havainnoida auringon pinnalta. Pilkkujen määrät menevät sykleissä, joiden pituus on keskimäärin 11 vuotta. Entisenä LA-puhelimien harrastajana muistan hyvin auringonpilkkujen vaikutuksen maapallon magneettikenttään, joka aiheutti skippiä puheluihin siten, että toisinaan pystyi puhumaan Italiaan asti.

Tämän teorian mukaan auringonpilkkujen maksimit osuvat taantumien ja lamojen yhteyteen. Ne siis korreloivat keskenään negatiivisesti. Kun auringonpilkkuja on vähän menee taloudessa hyvin ja kun auringonpilkkujen määrä kääntyy nousuun alkaa talouden liukumäki.

(Auringonpilkut ja taantumat 1926-2003, Michael Mandeville)

(Auringonpilkut ja DJIA 1925-2007, Theodore Modis)

Auringonpilkkujen ja pörssikurssien välinen suhde kuuluu siihen sarjaan, johon on ollut myös akateemista kiinnostusta. Esimerkiksi Theodore Modis on tehnyt vuonna 2007 tutkimuksen nimeltä Sunspots, GDP and the stock markets. Tämän teorian mukaan Modis ennakoi seuraavan kuplan puhkeavan vuonna 2008 (alemman kuvan viimeinen nuoli alaspäin, joka on teorian pohjalta tehty ennustus). Näin jälkikäteen voi todeta, että teoria ennusti kuplan puhkeamisen ajankohdan aika hyvin.

Vuosi 2009 on viimein saatu pakettiin. Vuoden lopun tilanne on yläpuolella. Salkkuun ropisi vielä aivan viimeisinä pörssipäivinä osinkoja, jotka kohottivat salkun kokonaistuoton yli 16%:iin. Osinkoja olisi pitänyt tulla 31.12. lisää muutamia satoja dollareita, mutta ainakaan vielä ne eivät ole kirjautuneet Nordnetin tilille.

Kaupankäyntikuluja kertyi vuodelta 2009 yhteensä 108,39€. Säilytysmaksut olivat 0€. ETF:ien kulut eivät suoraan näy omistajalle vaan ne näkyvät jaettavan osingon, ETF:n hinnan ja spreadin muodossa. Valuutanvaihdosta kertyvistä kuluista (osto- ja myyntikurssin erotus 0,15%) en ole pitänyt kirjaa.

Osinkojen osalta olen pitänyt kirjaa sekä verottomista, että veronpidätyksen jälkeisistä tuotoista. Tämä on siinä mielessä mielenkiintoista, että näin näen tuoton eron sellaiseen sijoitustuotteeseen, joka kykenisi sijoittamaan osingot itse uudelleen. Kaikki käyttämäni ETF:ät jakavat osinkoja. Mikäli näille ETF:lle olisi olemassa osingot uudelleen sijoittavat vaihtoehdot olisin päässyt 0,13% suurempaan vuosittaiseen tuottoon tai 0,29% suurempaan kokonaistuottoon kahden vuoden ajalta. Näin lyhyeltä sijoitusajalta ero on vielä niin pieni, ettei sillä ole oikeastaan merkitystä. Vuosien kuluttua kokonaistuoton osalta eron pitäisi ratketa huomattavasti suuremmaksi.

Ohessa on kuvaaja vuosituotoista. Sekä vuosi 2008, että vuosi 2009 olivat poikkeuksellisia sijoitusvuosia, mikä näkyy myös tuottoprosenteissa. Kun vuonna 2008 sain sijoituksille -33,73%:n tappion, pääsin tänä vuonna vastaavasti huikeaan +41,17%:n tuottoon.

Tässä näkyy samalla kuukausittain tehtyjen ostojen voima. Mikäli olisin vuonna 2008 tehnyt kertaostoksen, joka olisi ensin tuottanut -33,73% ja seuraavana vuonna +41,17% olisi salkku edelleen noin -6,5%:n tappiolla. Kuukausittaisilla ostoilla on päässyt hyötymään alhaisista markkinahinnoista.

Näin raju vuosituottojen heilunta on samalla osoitus tekemäni salkun riskisyydestä. Jos vuosi 2008 oli sijoitusmielessä yksi kehnoimmista ja vuosi 2009 parhaimmista, niin on oletettavaa, että vuoden 2010 tuotto jäänee jonnekin näiden kahden vuoden tuottojen välimaastoon. Sen enempää en seuraavan vuoden tuottoja ala arvuuttelemaan, sillä menen kuitenkin siinä pieleen.

Sijoitetun pääoman kehitystä olen seurannut joulukuusta 2008 lähtien. Joka kuukausi, kun päivitän blogiin tekemäni ostot, saadut osingot ja tuoton kehityksen - päivitän samalla pääoman arvon erilliseen taulukkoon. Tämän taulukon kuvaaja on ohessa yläpuolella.

Positiivista itselleni on ettei tästä kuvaajasta löydy toistaiseksi ainuttakaan notkahdusta. Vaikka sijoitusten tuotto on toisinaan ollut negatiivista - kuten vielä vuoden 2009 alku oli - on pääoman kehitys ollut silti jatkuvasti nousussa. Tämä on johtunut siitä, että olen kyennyt kasvattamaan sijoitusomaisuuden määrää uusilla ostoilla osakkeiden halventumisesta huolimatta. Tulevaisuudessa toki kuoppia kuvaajassa tulee esiintymään, sillä kuukausi kuukaudelta uusien ostojen vaikutus sijoitusomaisuuteen on pienempi.

Ennustettua ja toteutunutta pääoman kehitystä kuvaava graafi pitää mielessäni pidemmän ajan suunnitelman eli taloudellisen riippumattomuuden. Tavoitteeni on saavuttaa noin puolen miljoonan sijoitusomaisuus, joka laskujeni mukaan riittäisi kaikkiin kuluihin elämäni loppuun saakka. Itse asiassa huomattavasti pienempikin summa riittäisi. Mikäli olen valmis tinkimään menoista, niin laskujen mukaan alarajana voisi pitää 200.000€:n sijoitusvarallisuutta. Tällöin sijoituksista voisi lohkaista elämiseen vuosittain noin 20.000€ (miinus verot) ja sijoitusomaisuuden määrä säilyisi samana. Inflaation vaikutuksesta tosin omaisuuden reaaliarvo pienenisi vuosittain. Tätä summaa pidän näistä syistä ehdottomana alarajana itselleni. Ehtona on myös se, että olen täysin velaton. Tällä hetkellä minulla on yksi velka, asuntolaina.

Toteutunut sijoituspääoma näkyy graafissa punaisella värillä. Sinisellä värillä olen merkinnyt ennustettua kehitystä. Ennustelaskut perustuvat 500 euron kuukausittaisiin osakeostoihin, joille saisi 12%:n vuosikoron.

Toistaiseksi toteutunut sijoituspääoma on ollut huomattavasti korkeampi, kuin olen laskelmissa projisoinut. Tämä on johtunut pääasiassa siitä, että olen kyennyt laittamaan sijoituksiin rahaa kiinni paljon suurempia määriä kuin alunperin olin ajatellut. Vuonna 2008 keskimäärin 1420 euroa kuukaudessa ja vuonna 2009 keskimäärin 1095 euroa kuusittain. Tämä on huomattavasti enemmän kuin alkuperäisen laskelmani mukainen 500 euroa kuukaudessa. Kaikesta huolimatta en ole päivittänyt ennustettani vastaamaan korkeampia sijoitusmääriä. Olen tästä saanut palautetta myös teiltä - blogin lukijoilta. Tähän on olemassa erittäin hyvät syyt. Ensiksi tulee pitää mielessä, että ennusteeni on laskettu varsin pitkälle ajalle - noin kahdelle kymmenelle vuodelle. Tässä laskelmassa 500 euroa kuukaudessa on tuon ajan keskimääräinen rahamäärä, jonka kykenen säästämään sijoituksiin kuukausittain. Ja nyt tiputan sen pommin, miksi tulevina vuosina kuukausittaiset säästömäärät palautuvat takaisin lähelle tätä ennustamaani pitkän ajan keskiarvoa. Syy on se, että...

...saamme LAPSEN! Kyllä, mikäli kaikki menee hyvin (kop! kop!) syntyy perheemme esikoinen ensi kesänä. Lapsen hankinta on kallis investointi. Kuten Saituri omassa blogissaan toteaa on lapsen kustannukset vanhemmille keskimäärin 105 600 euroa! Lapsi tulee perheeseemme toivottuna ja suunniteltuna. Tästä seikasta ja sen johdannaisista johtuen tulee sijoitusvuodesta 2010, sekä vielä muutamasta sen jälkeisestä vuodesta erittäin haasteellisia.

Kuluja ensi vuodelle on jo nyt tiedossa runsaasti. Lapsesta johtuen talven tai kevään aikana on tarkoitus purjehtia avioliiton onnelliseen satamaan. Tästä tulee kuluja ainakin vihkisormuksen, hääpäivän, avioehdon laatimisen ja häämatkan muodossa, vaikka itse seremonia onkin tarkoitus hoitaa erittäin pienimuotoisesti maistraatissa.

Tämän lisäksi tuleva vaimoni joutuu jäämään töistä kotiin hoitamaan syntyvää lasta, jonka seurauksena perheen tulot tulevat pienenemään. Tämä on luonnollisesti pois käytettävistä tuloista, jonka vuoksi "ylimääräisen" rahan määrä - jota aiemmin riitti sijoituksiin suhteellisen runsaasti - tulee pienenemään.

Eivätkä kulut tähän pääty. Tulevan lapsen sosiaalistamisen vuoksi on perheeseen pakko hankkia toinen auto nykyisen työsuhdeauton lisäksi. Koska asumme haja-asutusalueella ei julkisia kulkuyhteyksiä ole. Tämän johdosta toinen auto on ainut vaihtoehto, jotta äiti ja lapsi pääsevät liikkumaan asioille samaan aikaan, kun isä juoksee oravanpyörässä muualla. Lisäksi lapsi tarvitsee pinnasängyn, vaatteita, lastenrattaat, turvaistuimen jne jne... Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.

Näiden edellä mainittujen syiden johdosta alkaa elämässäni täysin uusi vaihe. Taloudellisesti jatko tulee olemaan huomattavasti tiukempaa, mutta uskon sen kuitenkin olevan elämän muodossa täydempää ja hauskempaa! Säästäminen tulee kuitenkin olemaan paljon haastavampaa. Kaikista jo tiedossa olevista menoista huolimatta pyrin pitämään sormeni erossa jo tehdyistä sijoituksista. Kuukausittaisia ostoja tulen tekemään mahdollisuuksien mukaan. Odotettavaa kuitenkin on, että kuukausittaiset summat tulevat tippumaan huomattavasti ja voi olla, että joinakin kuukausina en pysty tekemään uusia sijoituksia laisinkaan.

Blogin ylläpito jatkuu kaikesta huolimatta, vaikka voi olla, että päivitystiheys heikkenee uuden elämän tuomien vastuiden vuoksi. Uskon kuitenkin, että seuraamisesta tulee mielenkiintoisempaa, kun säästäminen ja sijoittaminen eivät mene täysin ennalta arvatusti. Muutosten myötä blogin kirjoitukset tulevat varmasti myös saamaan uusia näkökantoja. Joudun esimerkiksi miettimään kuinka aion hoitaa pienokaiselle oman sijoitussalkun ja mitä salkku tulee sisältämään. Holhoustoimilaki määrittää tietyt asiat alaikäisen sijoituksille.

Näistä tunnelmista toivotan kaikille blogin lukijoille oikein menestyksekästä sijoitusvuotta 2010! Teitä on nykyisin vajaat 10 000 lukijaa kuukausittain. Olkoon seuraava vuosi onnekas myös Teille!