Kertovatko eri maiden tulosennusteet mitään?
2.3.2010 | Kohti taloudellista riippumattomuutta
Arvopaperi -lehti julkaisee jokaisessa numerossa maakohtaiset ennusteet osinkotuoton prosentille, sekä P/E luvulle. Ennusteet lehti kerää FactSet:n palvelusta.
Harrastin pienimuotoista tiedon keruuta ja kirjasin taulukkolaskentaohjelmaan ylös nämä ennusteet numerosta 4/2008 aina uusimpaan 2/2010 numeroon.
Maakohtaisia P/E tai osinkotuotto lukuja ei voi verrata eri maiden kesken johtuen mm. pörssien erilaisista toimialarakenteista. Mielenkiintoisempaa onkin tutkia maakohtaisesti näiden ennusteiden muutosta ajan saatossa. Voisiko niitä hyväksi käyttäen päätellä milloin olisi hyvä osto- tai myyntiajankohta?
Harrastin pienimuotoista tiedon keruuta ja kirjasin taulukkolaskentaohjelmaan ylös nämä ennusteet numerosta 4/2008 aina uusimpaan 2/2010 numeroon.
(P/E luvun ennusteen historiallinen kehitys, lähde: Arvopaperi)
Maakohtaisia P/E tai osinkotuotto lukuja ei voi verrata eri maiden kesken johtuen mm. pörssien erilaisista toimialarakenteista. Mielenkiintoisempaa onkin tutkia maakohtaisesti näiden ennusteiden muutosta ajan saatossa. Voisiko niitä hyväksi käyttäen päätellä milloin olisi hyvä osto- tai myyntiajankohta?
Ohessa on laadistusta aineistosta Helsingin pörssin P/E luvun ja osinkotuoton ennusteen kehitys, sekä vertailut OMX Helsinki hintaindeksiin.
(P/E luvun ja osinkotuoton ennusteet 4/2008-2/2010)
(OMXH hintaindeksi ja osinkotuoton ennusteet 4/2008-2/2010)
(OMXH hintaindeksi ja P/E luvun ennusteet 4/2008-2/2010)
Perinteisesti matalan P/E luvun osaketta pidetään edullisena ja vastaavasti korkean kalliina. Helsingin pörssin kohdalla P/E ennuste ennakoi pohjakosketuksen noin neljä kuukautta etukäteen, mutta toisaalta ampui sitä seuranneen nousun yli suhteettomasti ja on sen jälkeen laskenut voimakkaasti. Ainakaan Suomen kohdalla ennusteilla ei siis näytä olevan kovinkaan hyvää ennustearvoa. Tulevaisuuden ennustaminen on aina ollut vaikeaa eivätkä tulosennusteet näytä muodostavan tämän suhteen poikkeusta.
Aineistosta voi jokainen laatia itseään kiinostavista maista vastaavat kaaviot. Maakohtaiset pörssikurssien pisteluvut eivät OMX Helsinki hintaindeksiä lukuunottamatta ole mukana taulukossa.
Laatimani taulukko on tuttuun tapaan OpenOffice muodossa ja se on ladattavissa tästä linkistä.
8 vastausta artikkeliin "Kertovatko eri maiden tulosennusteet mitään?"
Anonyymi kirjoittaa:
Tämä teksti meni taas kaltaiseltani tuularilta vähän yli, mutta tuli mieleeni, että voisitko laittaa tuonne oikean reunan navigointipalkkiin linkit kaikkiin OpenOfficella tekemiisi taulukkopohjiin, joita olet laittanut muiden ladattavaksi? Muistan, että sinulla on niitä jokunen ollut, mutten enää muista, minkä tekstien yhteydessä enkä laiskuuttani jaksa jokaista kirjoitusta kahlata läpikään. :(
Olisiko muuten aiheellista kirjoittaa Euroopan muutaman maan talousvaikeuksista ja niiden vaikutuksista suomalaisiin sijoittajiin? Viittasit asiaan hieman tuossa edellisessä kirjoituksessasi kommentoidessasi Seligsonin korkorahastoja.
-- J
2.3.2010 klo 10.33.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Hei,
lisäsin oikeaan palkkiin "Laatimani taulukot" kohtaan linkin käyttämääni tiedostojakoon, josta pääsee lataamaan kaikki tekemäni tähän blogiin lisätyt tiedostot.
Ehdottamasi aihe euromaiden talousvaikeuksista on hyvin monimutkainen ja vaikea. Niiden kokonaisvaikutuksia on hyvin vaikea arvioida. Minua huomattavasti viisaammilla on paljon miettimistä kyseisten ongelmien kanssa, joten aihe on liian vaikea minulle käsiteltäväksi. Tiedän aiheesta pinnallisesti vain sen mitä mediassa on kerrottu ja se on aivan liian vähän. Tiedän siis, että tiedän liian vähän :)
2.3.2010 klo 18.15.00
Anonyymi kirjoittaa:
Hei voisitok käsitellä tulevaisuudessa asuntokuplaa.
Harkitsen asunnon ostamista (asp-lainan takia pitäisi ostaa 2011 loppuun mennessä). Se olisi ensimmäinen joten saisin myös todennäköisesti ilmainen varainsiirtoveron.
Minulla on pari vaihtoehtoa: ostan halvan ja saan ilmaiset 3000 e. Ei isoa kuplariskiä.
Ostan kalliin, otan näkemystä (koska iso osa varallisuudestani kiinni asunnossa) ja myyn mahdollisesti parin vuoden päässä pois (oletan että tulee tuottoa).
Ostan sellaisen missä meinaan asua seuraavat 10 vuotta. Tämä on vaikea paikka sillä reissaan paljon ulkomailla ja en tiedä missä ja kuinka usein ja kuinka isossa asuisin.
-VilleVallaton
6.3.2010 klo 3.05.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
En ole asuntojen hinnoista kirjoittanut, enkä aio kirjoittaa tulevaisuudessakaan.
Tähän on muutama syy.
Ensinnäkin asuntojen hintojen ennustamisen kanssa on sama ongelma kuin osakkeidenkin. Ne eivät ole ennustettavissa. Jos olisivat, niin ne tarjoaisivat riskittömiä tapoja tehdä tuottoa. Näen asian siten, että hintataso on aina "oikea" samalla tavalla kuin osakkeillakin.
Toiseksi se onko oman asunnon ostaminen järkevää riippuu täysin omasta tilanteesta. Esimerkiksi kuvaamasi runsas reissaaminen voi olla yksi syy miksi kohdallasi vuokra-asuminen voi olla parempi vaihtoehto. Omaa asuntoa ei kannata ostaa spekulointitarkoituksessa. Oma asunto on elämistä varten. Sijoitusasunnot ovat sitten erikseen. Yleisesti näen, että jos omalle asunnolle on tarve - se kannattaa hankkia.
6.3.2010 klo 12.43.00
Anonyymi kirjoittaa:
Kiitos vastauksesta.
Voisin heti ostaa asunnon - mutta katson että se ei ole järkevää taloudellisesti - reissaamisen takia asun vuokralla.
Tilanmnetta muuttaa tulevaisuudesta se että saan valtiolta ASP-lainan kautta 3000 euron bonuksen jos ostan 2011 mennessä kämpän. Koska reissaan paljon, yksi vaihtoehto olisi että vuokraan 49% tästä kämpästä pois ja jään itse asumaan 51%n.
Koska en varsinaisesti tarvitse asuntoa omakseni (vuokrakin riittää), niin kannattaisiko minun ostaa a) kallis kämppä ensiasunnokseni (koska varainsiirtoveroa ei tatrvitse maksaa) vai b) halpa että saan tuon ASPin käytettyä?
Mikä on tässä kohtaa taloudellisesiti järkevintä?
-VilleV
7.3.2010 klo 20.57.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
En pysty hahmottamaan minkälainen on sellainen tilanne, jossa asunnosta on 49% vuokrattuna ja itse asuttaa 51%:ia? Paritalo, jossa toinen on kooltaan 49 neliötä ja toinen 51 neliötä?
Joka tapauksessa joudut itse ratkaisemaan lopulta valintasi. Tiedät myös oman tilanteesi kaikkein parhaiten. Minun korvaani kuulostaa siltä, että työsi vuoksi et ole paljonkaan asunnossa, joten siltä kantilta parhain ratkaisu voisi olla pienen ja edullisen asunnon hankinta, mikäli asunnon haluaa ostaa. Tällöin varallisuutta ei sitoudu niin paljoa asumiseen ja ylimääräisen voi laittaa paremmin tuottaviin sijoituskohteisiin kasvamaan korkoa.
7.3.2010 klo 21.13.00
Anonyymi kirjoittaa:
Kuulostaa siltä, että olet ostamassa asuntoa ainoastaan tämä 3000 euron porkkanan houkuttelemana? Jos suhteutat kyseisen rahan asunnon hintaan sekä lainanmaksun korkokustannuksiin, niin saatat huomata että kyseessä ei ole niin iso raha sittenkään.
Ylipäätään valtion antamat verohelpotukset ja muut avustukset on tarkoitettu palkkioiksi ihmisille jotka toimivat valtion toivomalla tavalla. Hyvä niin. Itse päätös pitäisi kuitenkin tehdä muilla perusteilla, ja sen pitäisi olla järkevä vaikka kyseistä kannustetta ei tilille kilahtaisikaan.
My 2c.
25.6.2010 klo 20.11.00
Anonyymi kirjoittaa:
Minäkin kummastelin kysyjän kiiluvasilmäisyyttä 3000 euron bonusta kohtaan.
ASP-lainan paras puoli on sen tarjoama ilmainen korkojarru ja valtiontakaus. ASP-lainaa ei kannata ottaa eikä asuntoa ostaa jonkin 3000 euron karkkirahan takia. Asunnon osto on niin suuri päätös, että se kannattaa perustella oikeasti merkityksellisillä seikoilla, jotka ovat jokaiselle yksilöllisiä.
Minä olen myös ASP-säästäjä. Bonuksen takia en ostaisi asuntoa missään tapauksessa. Aion aivan rauhassa nautiskella 5 prosentin verottomasta tuotosta asp-säästöilleni ja odotella korkojen nousua. Paras tilanne ottaa asp-laina on, kun korot ylittävät 3,8 prosentin tason ja valtion tarjoama ilmainen korkojarru alkaa purra. Tässä tilanteessa ASP-ostajan asema suhteessa muihin asunnon ostajiin paranee kohisten.
22.10.2010 klo 17.54.00
Jätä kommentti