Ilokseni voin ilmoittaa, että saimme Saiturin kanssa molemmat Suomen Tietokirjailijoiden apurahan esikoistietokirjan kirjoittamiseksi. Tämä esikoistietokirja on työn alla oleva kirjaprojektimme.

Itse apurahaa suurempana asiana pidän virallisen tahon antamaa luottamusta, tukea ja uskoa projektiimme. Se antaa jälleen lisää uskoa siihen, että teemme asioita joilla on merkitystä. Ennen kaikkea tämä tunnustus lisää motivaatiota saada aikaiseksi niin hyvä kirja kuin vain kykenemme tekemään. Miksi tyytyä keskinkertaiseen jos voi tehdä hyvän?

Haluan myös kiittää Kimmo Svinhufvud:ia, joka vihjasi meille tästä apurahamahdollisuudesta. Vihjeen saadessamme apurahahakemuksen rustaamiseen ei ollut käytettävissä kuin muutamia päiviä, mutta se selvästi kannatti. Hakemusta kirjoitin noro-viruksen kourissa, joten se vielä osaltaan antaa lisää kiksejä onnistumisesta.

Nyt olen ajautumassa eräänlaiseen risteyskohtaan oman anonymiteettini kanssa. Joudun pohtimaan anonymiteetin hidasta murtamista. Apurahan saajien nimet ovat julkista tietoa ja todennäköisesti myös kirja kannattaa aikanaan julkaista omalla nimellä eikä salanimellä.

Omalla nimellä bloggaaminen on riskialtista. Internetissä julkaistua materiaalia ei ole mahdollista saada pois. Internetillä on erittäin pitkä muisti. Omat mielipiteet asioihin voivat muuttua ajan saatossa, samoin se minkälainen ihmisenä olen. Näitä asioita on mahdollista myöhemmin käyttää henkilöä vastaan hyvin tehokkaasti. Lisäksi kirjoitukset tuovat esille vain yhden puolen ihmisestä - mikäli joku toinen vetää niiden perusteella johtopäätöksiä henkilöstä voi hän mennä hyvin vikaan.

Oma ongelmansa on aihe jota käsittelen. Raha on edelleen suomalaisissa keskusteluissa tabu. Rahasta, sijoittamisesta ja taloudellisesta riippumattomuudesta kirjoittavasta henkilöstä voi saada ahneen ja itsekkään kuvan. Tällainen kuva on tuhoisa erityisesti tulevien työnantajien etsiessä työnhakijasta tietoa. Siten kohtaan tuntuvia riskejä anonymiteetistä luopuessa.

Näin tulen kuitenkin hiljalleen tekemään. Kirjan valmistumiseen on vielä pitkästi matkaa, joten on aika ryhtyä hitaasti rakentamaan omaa identiteettiä internetissä. Kiinnostuneet voivat jäljittää nimeni apurahalistalta.

Tämä on ensimmäinen askel.

Johdatus tekniseen analyysiin kirjoitussarjan ensimmäisen osan liukuvat keskiarvot soveltuvat nousu- ja laskutrendien kuvaamiseen, mutta eivät sivuttaisliikkeen kuvaamiseen. Sivuttaisliikkeeksi kutsutaan osakkeen liikettä kahden ääripään välillä, josta muodostuu kaupankäyntiväli eli kanava. Tällaisen liikkeen havaitsemiseen käytetään oskillaattoreita.

Oskillaattoreilla on tarkoitus tunnistaa markkinoilla tilanteet, jolloin osake on väliaikaisesti yliostettu tai ylimyyty. Hyödyllisyys perustuu siihen, että yliostoja ja -myyntejä pidetään poikkeustilanteina ja markkinoiden oletetaan korjaavan ne lyhyellä aikavälillä. Tulevista lyhytaikaisista trendimuutoksista pyritään oskillaattoreiden avulla muodostamaan signaaleita.

Näiden oskillaattoreiden avulla mitataan osakkeen arvonmuutoksen nopeutta. Sitä kutsutaan myös hintaliikkeen voimaksi eli momentumiksi.

Momentum sijoittaminen on yksi piikki tehokkaiden markkinoiden lihassa. Tutkimusten mukaan osakkeet, jotka ovat vahvassa nousutrendissä jatkavat nousua myös tulevaisuudessa. Vastaavasti laskutrendissä olevat osakkeet jatkavat laskuaan. Näin sijoittamalla on mahdollista saada keskimäärin 1%:n ylituotto kuukausitasolla Jegadeesh ja Titman julkaisemien tutkimusten Profitability of Momentum Strategies: An Evaluation of Alternative Explanations (1999) ja  Returns to Buying Winners and Selling Losers: Implications for Stock Market Efficiency (1993) mukaan. Myös muita vastaavia tutkimustuloksia löytyy, jotka tukevat momentum sijoittamisella saatavia hyötyjä.

Momentum on yksinkertaisin ja helpoin kaikista oskillaattoreista. Se lasketaan seuraavalla kaavalla:

M = V - V_t

V on osakkeen päätöskurssi ja V_t on päätöskurssi t päivää aikaisemmin. Yksi yleisimmistä on 10 päivän momentum. 40 päivän momentumia käytetään suurempien markkinaliikkeiden tunnistamiseen.

Näin laskettu momentumin arvo pyörii nollan molemmin puolin. Momentumin arvon ollessa reilusti nollasta poikkeava antaa se myynti tai ostosignaalin. Osake on silloin yliostetussa tai ylimyydyssä tilassa.

(Esimerkki 10 päivän momentum luvun käytöstä)

(Esimerkki 10 ja 40 päivän momentum luvun käytöstä)

Osakkeen arvonmuutos voidaan myös mitata suhteellisesti käyttämällä ROC (Rate of Change) lukua. Näin saadaan osakkeen prosentuaalinen muutos halutulta aikaväliltä. Sen tulkinta on identtinen momentum luvun kanssa. Jotkut teknisen analyysin palvelut tarjoavatkin momentum luvun sijaan ROC lukua.

ROC lasketaan seuraavalla kaavalla:

ROC = 100 x ((V - V_t) / V_t)

V on jälleen osakkeen päätöskurssi ja V_t on päätöskurssi t päivää aikaisemmin.

(Esimerkki ROC luvun käytöstä. 10 päivän ROC on esitetty osakekurssin yläpuolella)

Momentum siis mittaa sitä kuinka nopeasti hinta nousee tai laskee. Historian perusteella momentum on käyttökelpoisempi nousevien markkinoiden aikana kuin laskumarkkinoiden, sillä nousuja on useammin kuin laskuja. Tämä johtuu siitä, että nousumarkkinat taipuvat kestämään pidempään kuin laskumarkkinat.

10 päivän momentumia käytettäessä luku saa nollaa korkeamman arvon mikäli osakkeen edellinen päätöskurssi on korkeampi kuin 10 päivää sitten. Mikäli pienempi on momentum luku nollan alapuolella.

Kun hintamuutoksia seurataan aikajaksolla on mahdollista tunnistaa millaisella vauhdilla osakkeen hinta nousee tai tippuu. Momentumin avulla on mahdollista tunnistaa trendejä. Nouseva momentum viiva nollan yläpuolella indikoi sitä, että nousutrendi on alkamassa. Viivan lähestyessä takaisin nolla arvoa on se merkki siitä, että hinta lähenee sitä mitä se oli periodin alussa. Tämä kertoo, että trendin nopeus on hidastumassa.

Momentum viivan painuessa alle nollan ja palauduttua sieltä nollan yläpuolelle ei tarkoita, että laskutrendi olisi päättynyt. Se tarkoittaa vain sitä, että laskutrendi on hidastumassa.

Momentumissa on loppujen lopuksi kyse ihmisistä ja se hyödyntää käyttäytymistieteellistä rahoitustiedettä (behavioral finance). Näyttää siltä, että ihmiset ovat taipuvaisempia ostamaan sellaisia osakkeita, jotka ovat nousseet voimakkaasti. Yhtenä selityksenä on pidetty sitä, että ihmiset ylireagoivat uutisiin.

Jegadeeshin ja Titmanin tutkimuksissa hahmottelema momentum sijoitusstrategia perustuu siihen, että salkkuun ostetaan osakkeita, jotka ovat pärjänneet aiemmin hyvin. Vastaavasti myyntilistalle joutuvat osakkeet jotka ovat kehittyneet heikosti samalla ajalla. Daniel Nathan tuli kuitenkin vuonna 2006 tehdyssä tutkimuksessa päinvastaiseen tulokseen:

After analyzing the results of the loser's portfolio, it became apparent that buying and not selling the losers, contrary to the results by Jegadeesh & Titman is a highly profitable strategy.

Siten keskustelu markkinoiden tehokkuudesta ja eri anomalioiden hyödyntämisestä jatkuu kiivaana edelleen. Voidaankin kysyä onko anomaliaa olemassa mikäli sitä ei kyetä systemaattisesti hyväksikäyttämään?

Mielestäni Richard Roll on todennut asian hyvin:

I have personally tried to invest money, my client's money and my own. In every single anomaly and predictive device that academics have dreamed up... I have attempted to exploit the so called year end anomalies and a whole variety of strategies supposedly documented by academic research. And I have yet to make a nickel on any of these supposed market inefficiencies ... a true market inefficiency out to be an exploitable opportunity. If there's nothing investors can exploit in a systematic way, time in and time out, then it's very hard to say that information is not being properly incorporated into stock prices.

Tähän minulla ei ole mitään lisättävää.

Nyt se on tapahtunut! Ensimmäisen kerran blogin historian aikana joudun raportoimaan sijoitusvarallisuuden osalta miinusmerkkisen kehityksen kuukauden ajalta. Tämä luonnollisesti oli odotettavissa, sillä salkun kasvettua vaikuttavat omat ostoni yhä vähemmän salkun kehitykseen ja kokonaisuus on siten yhä enemmän markkinoiden armoilla.

Kuten tiedetään markkinat heiluvat ja sijoitusten arvot siinä sivussa. Ylös ja alas. Jollei vatsa kestä ajoittaisia miinusmerkkisiä muutoksia ovat osakkeet väärä arvopaperi sijoittajalle. Voinkin vannoa ettei tämänkertainen miinusmerkkinen katsaus jää viimeiseksi.

Kuukauden aikana sijoitusvarallisuuteni arvo laski 2287,40€ eli 5,47% edelliseen katsaukseen verrattuna. Tämä siitä huolimatta, että tein salkkuun hankintoja tavanomaista enemmän.

Nordnetin muuttuneesta hinnoittelusta johtuen hankin USA:n sijoittavaa ETF:ää tällä kertaa Ruotsista. Db x-trackers MSCI USA TRN Index (XMUS) on hyvin samankaltainen iShares Russell 3000 Index (IWV) kanssa. MSCI USA indeksin pohjana on Investable Market Index, joka koostuu noin 2500 osakkeesta ja kattaa siten 98% Yhdysvaltain markkinoista. Micro Cap indeksi kattaa loput noin 1,5% markkinoista. MSCI USA indeksi koostuu näistä kahdesta indeksistä. Siten se on siis hajautukseltaan samaa luokkaa Russell 3000 indeksin kanssa.

(MSCI USA indeksin rakenne)

Muutoin kokemukseni tämän tuotteen osalta ovat hieman ristiriitaiset. ETF:n swap pohjaisuus on sellainen asia joka hieman mietityttää. Lisäksi Ruotsissa näiden ETF:ien spreadit ovat huomattavasti suuremmat verrattuna USA:ssa noteerattaviin verrokkeihin. Spreadista koituu sijoittajalle ikävästi ylimääräistä kulua varsin huomaamatta. Myös Deutsche Bankin markkinatakaus mietityttää, sillä osto- ja myyntilaidat näyttävät olevan toisinaan pitkiäkin aikoja tyhjinä. En siten ole täysin vakuuttunut siitä pysyykö tämä ETF salkussani lopullisesti. Mielummin käyttäisin USA:ssa noteerattuja ETF:iä. XMUS:ia ostin reilulla 500 eurolla.

Vuoden vaihteessa kerroin, että aion tänä vuonna laajentaa sijoituksiani ottamalla satelliitit mukaan. Tulen siis noudattamaan ydin-satelliitti mallia, jossa ETF:ät muodostavat passiivisesti hallinnoidun salkun ytimen. Satelliiteilla voin ottaa markkinavoimista mittaa ilman, että pidemmän ajan suunnitelma vaarantuu. Muutoin avoimesta linjastani poiketen olen päättänyt etten tule satelliittieni hankintoja ja muutoksia raportoimaan. Joudutte tyytymään pelkkään kokonaistilanteeseen niiden osalta. Salkun satelliitit voivat olla suoria osakesijoituksia, raaka-aineita, johdannaisia, lähes mitä vain maan ja taivaan väliltä. Ensimmäisen satelliitin hankintaan kului noin 650 euroa.

Kolmas ostokseni oli Seligsonin OMXH25 ETF, jota lisäsin salkkuun 22 kappaletta vajaan 500 euron hintaan. Edellisestä OMXH25 ETF hankinnasta oli jo vierähtänyt luvattoman kauan ja Nordnetin tämän kuukauden tavallista edullisemmat kaupankäyntikulut (3 euroa) aiheuttivat sen, että kyseistä ETF:ää pystyi ostamaan hyvillä mielin.

Uudistin sijoitusten allokaation esitystapaa johtuen siitä, että ainakin toistaiseksi hankin maakohtaisia ETF:iä NYSE:n sijaan Tukholman pörssistä. Koska kyseessä on omistamieni USA:ssa noteerattavien ETF:ien kanssa päällekkäin menevät tuotteet on raportointimielessä helpompaa niputtaa ne yhteen. Näin sijoituksista saa järkevämmän kokonaiskäsityksen.

Kuukauden aikana tehdyistä ostoista ja markkinoiden heilumisesta johtuen ovat allokaatiot muuttuneet totuttua enemmän. Satelliitit on luonnollisesti tullut mukaan uutena ryhmänä. Brasilian osuus laski kaksi prosenttiyksikköä, samoin Venäjän. Euroopan osuus laski yhden prosenttiyksikön. Suomen ja Kiinan osuus nousi yhden prosenttiyksikön. USA:n osuus kasvoi jopa kaksi prosenttiyksikköä johtuen kuukauden aikana tehdystä ostosta, sekä siitä, että se on kehittyviin markkinoihin nähden vakaampi.

Meno on ollut markkinoilla totisesti hurjaa koko kuluvan kuukauden. Itse pääsin hyödyntämään toukokuun 6. päivänä sattunutta hetkellistä likviditeetin katoamista markkinoilta. Ilo jäi lopulta kuitenkin lyhytaikaiseksi pörssin peruuttaessa kaupat yksipuoleisella päätöksellä. Valvova elin SEC tutkii edelleen syitä tapauksen takana ja tänään niistä on tehty ensimmäinen julkinen raportti. Lopulliset syyt ovat vieläkin hämärän peitossa.

Lisäksi on nähty hurjia nousuja ja vielä hurjempia laskuja. Vaikka tällä hetkellä tilanne näyttääkin pessimistisemmältä kuin aikoihin olen itse luottavaisin mielin liikkeellä. Epävarmoina aikoina tehdään parhaimmat sijoitukset. Siksi en murehdi tapahtunutta laskua vaan iloitsen, että pääsen tekemään hyviä sijoituksia alennushinnoilla. Toistan itseäni, mutta pidän nykyistä tilannetta otollisena aloittaa pitkäjänteinen sijoittaminen. Kieltämättä tilanne ei ole yhtä hyvä kuin noin puolitoista vuotta sitten jolloin vallitseva pessimismi oli vieläkin kovempaa. Kaikesta huolimatta tilanne on edelleen sijoittajan silmin hyvä. Kun epävarmuus aikanaan hälvenee voi arvonnousu olla yllättävän reipasta ja nopeaa. Markkinoilta poisoleminen voi tulla kalliiksi.

Lopuksi jotain hieman erilaista. Siskopuoleni ottaa tällä hetkellä pieniä maistiaisia siitä millaista taloudellisesti riippumattoman elämä voi olla. Hän pakkasi poikaystävänsä kanssa reput ja lähti kiertämään Intiaa puoleksi vuodeksi. Reppureissaamisen lisäksi heidän on tarkoitus tehdä hyväntekeväisyyttä. Matkan he tekevät lähes minimibudjetilla - ei ne suuret tulot vaan pienet menot. He pitävät matkasta myös blogia. Kannattaa tutustua!

Yhteenveto
Salkun arvo toukokuu 2010: 39 525,25€
Muutos edelliseen katsaukseen: 2 287,40€
Vuoden 2010 tavoite ylitetty 16 849€:lla.
Vuoden 2011 tavoite ylitetty 7 408€:lla.

Olen jonkin aikaa hahmotellut päässäni sopivaa sijoitusstrategiaa, jolla ottaa mittaa markkinavoimista. Tälle sijoitusstrategialle olen kuitenkin asettanut muutamia ehtoja:

• Kaupankäyntiaktiviteetti ei saa karata käsistä. Hahmottelemassani strategiassa tulee toimeksiantoja pari kappaletta kuukausittain.
• Strategia tulee kohdistaa kotimaisiin osakkeisiin. Helsingin pörssin kaupankäyntikustannukset ovat pienemmät kuin ulkomaille. Näin kustannukset pysyvät kurissa.
• Sijoitusstrategian tulee tuottaa indeksiä paremmin.
• Strategian tulee olla helposti ymmärrettävä.
• Sen noudattaminen ei saa vaatia aktiivista sijoitusten seuraamista.

Tarkoitus on rakentaa omien sijoitusten satelliitit tätä strategiaa noudattaen. Avoimesta linjasta poiketen en aio paljastaa salkkuni satelliitteja kuukausikatsauksissa, vaan tulen raportoimaan pelkästään niiden kehityksen. Samoin tulen pitämään sijoitusstrategian, sekä perusteet satelliittien muutoksiin salassa. Syy tähän on yksinkertainen. Jos markkinoilla on hyödynnettävissä oleva anomalia - se katoaa tultuaan yleiseen tietoon, kun muutkin ryhtyvät sitä hyödyntämään.

Minulla on kuitenkin ongelma. Ja se ongelma on käytettävissä oleva aika. Jo nyt vapaa-aikani on hyvin niukka johtuen kirjaprojektista, sivubisneksistä, harrastuksista jne. Kesällä syntyvän lapsen myötä käytettävissä oleva aika kutistuu yhä entisestään.

Minulla on siis ajatus käytettävästä strategiasta. Tämän strategian elinvoimaisuuden todistamiseen ja hiomiseen tarvitsen vuorostaan teidän apua! Ensimmäisessä vaiheessa tarkoitus on ajaa tarvittavat datat tietokantaan ja regressioanalyysiä käyttäen katsoa toimiiko strategia historian valossa.

Avukseni tarvitsen pienikokoisen tiimin. Olet etsimäni henkilö mikäli kykenet sitoutumaan projektin toteuttamiseen ja:

• Pystyt kaivamaan osakkeiden kokonaispääoman tuottoprosentin (ROA) riittävän pitkältä ajanjaksolta (vähintään 10 vuotta). Myös pääsy muihin listattujen yritysten kannattavuuslaskelmiin on eduksi.
• Hallitset LAMP:n (linux-apache-mysql-php/perl/python), jotta erilaisia simulaatioita voidaan ajaa. Myös SAS osaaminen voi olla avuksi.

Olettaisin tässä vaiheessa tarvitsevani strategian testaukseen siis yhden henkilön, joka kykenee hakemaan tarvittavat tiedot riittävän pitkältä ajalta. Lisäksi tarvitsen muutaman teknisen henkilön, jotka kykenevät rakentamaan tietojärjestelmän, jota vasten strategiaa on mahdollista mallintaa.

Vastapainoksi tästä tarjoan luonnollisesti pääsyn tutkimuksen tuloksiin, jota voi hyödyntää omassa sijoitustoiminnassa. Sitoudut pitämään hahmotellun strategian tiedot salassa. Tutkimuksen loputtua päätämme ryhmänä mitä tuloksille teemme. Pidämmekö tiedot salassa keskenämme, myymmekö tiedon eteenpäin vai julkistammeko strategian ja sen tulokset kokonaisuudessaan.

Saat yhteyden minuun kirjoittamalla oikealta yläkulmasta löytyvään sähköpostiosoitteeseen.

(Kuva: cc Zepeli)

Minua on jo pidemmän aikaa houkutellut ajatus sijoittaa asuntoon. Perinteinen asuntosijoittaminen hankkimalla pala betonikuutiota ja siihen vuokralainen ei kuitenkaan oikein innosta. Sen sijaan vuokrattavan vapaa-ajan asunnon rakentaminen kiehtoo. Tähän on olemassa useita syitä.

Ensinnäkin haluaisin päästä myös itse nauttimaan sijoituksesta. Vapaa-ajan asunnoissa on vajaakäyttö erittäin runsasta ja koko vuoden vuokratuotto kertyy muutamalta sesonkikuukaudelta. Tämän ansiosta sijoitusta pystyy hyödyntämään hyvin myös omiin tarkoituksiin.

Arvonkehityksen ja haluttavuuden vuoksi mökin tulisi sijaita Lapissa jonkin suuren, sekä vetovoimaisen laskettelukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Levi, Saariselkä ja Ylläs. Toisin kuin suurimpien kaupunkien kohdalla näistä paikoista on yhä saatavilla hyviä rakennuspaikkoja. Kaupunkien keskustat on rakennettu jo ajat sitten täyteen, eikä sijoittaja voi kuin unelmoida mahdollisuudesta päästä rakentamaan kaupungin keskustaan. Siksi sijoitusasunto lähes poikkeuksetta ostetaankin vanhasta asunto-osakeyhtiöstä.

Itse rakentamalla voi vaikuttaa tulevaan vuokratuottoon. Suoraan sanottuna en ymmärrä laisinkaan nykyisten vapaa-ajan asuntojen hintatasoa. Nykyisillä pyyntihinnoilla on mahdollista rakentaa isompi ja täysin uusi mökki paljon edullisemmin. Lisäksi säästöä tulee vielä 4%:n varainsiirtoveron verran, jonka valmiin mökin ostaja joutuu maksamaan. Kun rakennettavan mökin tontin vielä hankkii vuokratonttina ei myöskään tontin varainsiirtoveroa, eikä kiinteistöveroa tule maksettavaksi. Tontin vuokrakustannukset voi puolestaan vähentää vuokratuotoista. Tontteja löytyy mm. Metsähallituksen Laatumaa palvelusta.

Vuokrattavassa vapaa-ajan asunnossa on lisäksi myös se hyvä puoli, että omat käynnit mökissä ovat vähennyskelpoisia verotuksessa.

Suurimmalla osalla ihmisistä tällainen projekti todennäköisesti kaatuisi varsinaiseen rakentamiseen. Samasta syystä nykyisin myös "avaimet käteen" omakotitalopaketit ovat niin suosittuja. Omalla kohdalla takana on jo yhden hevostallin, sekä noin 75 neliöisen autotallin rakentaminen ns. pitkästä tavarasta, joten rakentamisen riskit ovat pienemmät kuin henkilöllä, jolle rakentaminen on täysin uutta.

Kuinka hyvää tuottoa mökeillä on sitten mahdollista saada? Erittäin hyvää ottaen huomioon riskitason. Arvopaperi-lehden numerossa 10/2009 oli vertailussa Lapin laskettelukeskusten sijoitusasuntojen vuokratuotot. Esimerkiksi Ylläksellä sijaitsevan 28,5 neliöisen lomahuoneiston vuokratuotto kohoaa 7,8%:iin huoneiston ollessa vuokrattuna 8 viikon sesongin 650 euron viikkohintaan ja 3 viikkoa sesongin ulkopuolella 350 euron viikkohintaan. Mikäli sesongin ulkopuolisia vuokraviikkoja on 9 kohoaa vuokratuotto 11,2%:iin. Kokemuksesta tiedän, että sesonkikausi on erittäin helppo myydä loppuun. Se ei ole yleensä koskaan ongelma. Sesongin ulkopuolellakin mm. ruskakausi on helppo myytävä. Realistisesti arvioiden tällaiset kohteet ovat vuoden aikana yleensä vuokrattuna 3-4 kuukautta. Varovaisen sijoittajan kannattaa käyttää laskelmissa kolmea kuukautta.

Itseäni eivät aivan näin pienet huoneistot kiinnosta vaan mielenkiinto kohdistuu n. 60-80 neliön hirsimökkeihin. Tällaiseen mökkiin parvella varustettuna voi majoittaa 6-8 henkeä. Rakentamismielessä myös hirsirungon kasaaminen on helppoa. Vuokratonttia käyttäen tällaisen mökin rakennuskustannukset ovat alle 100.000 euroa, mutta se vaatii kohtuullisen paljon omaa työtä. Mikäli oman työn tiputtaa minimiin saa rakennuskustannuksiin uppoamaan helposti 150.000 euroa, mikä ei välttämättä edes riitä.

Ohessa varsin suurpiirteinen laskelma, mitä tällainen mökki voisi tuottaa. Laskelmassa olen rakennuskustannuksiksi arvioinut 100.000 euroa ja sesonkikauden viikkovuokraksi 1350 euroa. Sesongin ulkopuolella vuokrahinnaksi olen arvioinut 650 euroa. Laskelmien pohjana on 8 vuokrattua sesonkiviikkoa ja 5 sesongin ulkopuolista viikkoa eli yhteensä noin 3 kuukautta vuokrattua aikaa. Näistä olen vähentänyt tontin arvioidun vuosivuokran 4000 euroa, sähkölaskun 100 euroa kuukaudessa, sekä vesi- ja muita sekalaisia (mm. vakuutukset, jätemaksut jne) maksuja yhteensä 500 euron edestä. Näin vuokratuotoksi tulee 8,35%. Osakkeisiin nähden tuotto on erittäin houkutteleva. Lisäksi potentiaalista arvonnousua tulee mökistä itsestään.

Aivan vielä en projektia aio kuitenkaan toteuttaa. Olen pyöritellyt ajatusta yhden ystäväni kanssa, että jos ryhtyisimme rakentamaan yhdessä. Näin kustannukset puolittuisivat ja periaatteessa jo nykyinen sijoitusvarallisuus riittäisi projektiin nipin napin. Eniten projektissa juuri kiehtoisi se, että voisi nauttia sijoituksesta myös itse. Harva muu sijoitus mahdollistaa saman ilon.

Johdanto

Tekninen analyysi on menetelmä, jolla pyritään ennustamaan osakkeen suuntaa tutkimalla sen historiallista kehitystä. Lukuisat tutkimukset (mm. Fama & Blume 1966 ja Jensen & Benington 1970) osoittavat, että tulevaa kehitystä ei pysty ennustamaan historiallisen kehityksen perusteella. Monet sijoittajat kuitenkin käyttävät sitä joko pääasiallisena sijoitusvälineenä tai yhtenä apuna sijoituspäätöksiä tehdessä. Siten tekniseen analyysiin on hyvä perehtyä vaikkei sitä omassa sijoitustoiminnassaan käyttäisikään. On hyvä ymmärtää kaikkia markkinoilla toimivia tahoja. Toisaalta myös juuri sijoittajien erilainen käyttäytyminen ja toiminta tekevät yhdessä markkinoista tehokkaat.

Käyn tässä nyt alkavassa kirjoitussarjassa lävitse erilaisia teknisen analyysin menetelmiä, sekä miten niitä voi tulkita. Kirjoitussarjan tarkoitus ei ole käydä läpi kaikkia eri teknisen analyysin menetelmiä, sillä jo pelkästään niiden runsas määrä tekisi tehtävästä lähes mahdottoman. Tulen kirjoitussarjassa keskittymään muutamiin yleisimpiin ja yksinkertaisimpiin menetelmiin, jotka ovat itselleni tutuimpia.

Tekninen analyysi on kiistanalaisuudestaan huolimatta nykyään jo sen verran suosittua, että sitä opetetaan yliopistossa omana oppiaineena nimeltä arvopaperianalyysi. Tämä kirjoitussarja pohjautuu pitkälti omiin kokemuksiini ja tietoihin teknisestä analyysistä, sekä yliopistossa opetettavaan kurssimateriaaliin.

Mitä on tekninen analyysi?

Tekninen analyysi pyrkii siis hyödyntämään markkinoilta saatavaa informaatiota - pääasiallisesti hintatietoa. Se sopii sekä pitkänajan, että lyhyenajan analysointiin. Päivitystiheyttä muuttamalla sitä voidaan soveltaa aina päivänsisäiseen kaupankäyntiin asti. Monesti sijoittajalle tekninen analyysi on vain yksi apuväline ja sitä käytetään yhdessä fundamenttianalyysin kanssa sijoituspäätöksen tekemiseksi.

Tekninen analyysi pyrkii ennustamaan tulevaa kurssikehitystä perustuen aiempaan hintainformaatioon ja kaupankäyntitietoon. Se pyrkii hyödyntämään markkinatehottomuuksia hinnanmuodostuksessa. Sen soveltaminen perustuu pitkälti käyttäytymistieteelliseen rahoitustieteeseen eli behavioral finance käsitteeseen, jonka perusteella sijoittajat eivät ole rationaalisia ja kaikki informaatio ei ole kaikkien sijoittajien käytettävissä. Tekninen analyysi pyrkii siten hyödyntämään näitä epärationaalisten sijoittajien aiheuttamia markkinapoikkeamia.

Teknisen analyysin lähtökohta on Dow teorian kuusi periaatetta:

1. Markkinoilla on kolme liikettä: (i) Main movement, joka on pääasiallinen suunta tai trendi ja joka voi kestää alle vuodesta useisiin vuosiin. (ii) Medium swing, joka on keskipitkän ajan heilahdus, jota seuraa 33-66% kurssimuutos main movement:iin nähden. Kestoltaan kymmenestä päivästä kolmeen kuukautta. (iii) Short swing on kooltaan pieniä muutoksia, jotka voivat kestää tunneista aina joihinkin kuukausiin. Kaikki kolme liikettä voivat tapahtua samaan aikaan, esimerkiksi pieni päivämuutos laskevan (bear) medium swingin aikana, kun pääsuunta on nouseva (bull).
2. Markkinatrendillä on kolme vaihetta: (i) Accumulation, jossa "enemmän" tietävät sijoittajat toimivat yleisen markkinauskomuksen vastaisesti eli ostavat laskeviin kursseihin tai myyvät nouseviin kursseihin. Tämän johdosta myöhemmin kurssiin tulee voimakas liike. (ii) Participation, jossa voimakkaan liikkeen johdosta muut sijoittajat haluavat hyödyntää muodostunutta trendiä, mikä johtaa lopulta vaiheeseen (iii) Distribution, jossa neuvokkaat sijoittajat alkavat jakamaan omistuksiaan takaisin markkinoille.
3. Markkinat diskonttaavat kaikki uutiset. Tässä kohdin Dow teoria siis on samaa mieltä tehokkaiden markkinoiden hypoteesin kanssa. Markkinat imevät erittäin nopeasti kaikki uutiset hintoihin.
4. Markkinoiden keskimääräisten tuottojen täytyy tukea toisiaan. Esim. keskimääräistä suuremmat tuotot alalla, joka tarvitsee toimiakseen jotakin toista toimialaa tulee parempi kehitys näkyä myös tällä toisella toimialalla. Mikäli näin ei ole on se varoitus yliarvostuksesta.
5. Kaupankäyntivoluumi vahvistaa trendin. Heikolla vaihdolla tapahtunut muutos ei ole yhtä luotettava kuin suurella vaihdolla tapahtunut muutos.
6. Trendit jatkuvat kunnes ehdoton signaali todistaa ne päättyneeksi. Dow teorian mukaan trendit jatkuvat markkinakohinasta huolimatta. Markkinat voivat väliaikaisesti liikkua trendin vastaiseen suuntaan, mutta trendi katsotaan päättyneeksi vasta, kun siitä saadaan lopullinen vahvistus.

Teknisen analyysin menetelmät perustuvat erilaisiin indikaattoreihin, jotka voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan:

1. Trendiä mittaavat indikaattorit.
2. Momenttia eli tapahtuneen hinnanmuutoksen voimakkuutta mittaavat indikaattorit.
3. Yli- ja alihinnoittelua mittaavat indikaattorit.

Alexander Elder kategorisoi indikaattorit hieman eri tavalla:

1. Trendiä seuraavat indikaattorit (mm. liukuvat keskiarvot ja trendiviivat).
2. Oskillaattorit, joita sovelletaan uuden trendin alkamisen tunnistamiseen (mm. RSI, ROC, MACD).
3. Sekalaiset, joka pitää sisällään mm. markkinaluottamuksen kuvaamisen.

Eri indikaattorit antavat sitä vähemmän kohinaa (virheellisiä signaaleita) mitä pidempi aikaperiodi on käytössä. Lyhyellä aikaperiodilla indikaattorit antavat enemmän osto ja myyntisignaaleja kuin pitkää aikaperiodia käytettäessä. Näitä signaaleita tulkitaan yhdessä muiden ja eri mittaisten indikaattoreiden kanssa, esimerkiksi liukuvien keskiarvojen tietoa yhdessä suhteellisen voimaindeksin (RSI) kanssa.

Liukuva keskiarvo

Kaikkein yksinkertaisin teknisen analyysin menetelmistä on liukuva keskiarvo. Se on yksinkertaisuudessaan keskiarvo joltakin aikaväliltä. Esimerkiksi 50 päivän liukuva keskiarvo on jonkin osakkeen hinnan keskiarvo 50 päivän ajalta.

Luonteeltaan liukuva keskiarvo on trendiä seuraava indikaattori. Sillä pyritään löytämään uuden trendin alkaminen tai päättyminen. Se ei siis sovellu tulevan suunnan ennustamiseen vaan signaloimaan trendin muutokset. Liukuvan keskiarvon vahvuus on erityisesti sen yksinkertaisuus ja helppo tulkittavuus.

Liukuvan keskiarvon ostosignaalit:

• Hinta nousee liukuvan keskiarvon yläpuolelle.
• Hinta on liukuvan keskiarvon yläpuolella ja liukuvan keskiarvon kehityssuunta on nouseva.

Liukuvan keskiarvon myyntisignaalit:

• Hinta laskee liukuvan keskiarvon alapuolelle.
• Hinta on liukuvan keskiarvon alapuolella ja liukuvan keskiarvon kehityssuunta on laskeva.

Liukuvaa keskiarvoa hyödynnetään käyttämällä eri mittaisia pituuksia. Mitä lyhyempi on käytettävä pituus sitä tarkemmin liukuva keskiarvo seuraa hintakäyrää. Lyhyttä aikaa (esim. 10 päivää) käytettäessä virhesignaaleiden määrä lisääntyy. Toisaalta pitkien aikojen (esim. 200 päivää) tapauksessa iso osa noususta tai laskusta on voinut jo toteutua ennenkuin liukuva keskiarvo antaa signaalin.

Virhesignaaleiden määrää voi myös pyrkiä vähentämään käyttämällä samanaikaisesti kahta eri mittaista liukuvaa keskiarvoa. Tällaista menetelmää kutsutaan kaksinkertaiseksi leikkausmenetelmäksi (double crossover method). Yleisiä yhdistelmiä tällä menetelmällä ovat 5 ja 10 päivän, sekä 5 ja 20 päivän liukuvien keskiarvojen käyttö. Ostosignaali syntyy lyhyemmän keskiarvon leikatessa alhaalta pidemmän liukuvan keskiarvon yläpuolelle. Vastaavasti myyntisignaali syntyy lyhyemmän keskiarvon leikatessa ylhäältä pidemmän liukuvan keskiarvon alapuolelle.

Yllä olevassa kuvassa on esitettynä Market Vectors Russia ETF:n kurssi, sekä 5 päivän liukuva keskiarvo (sininen viiva) ja 20 päivän liukuva keskiarvo (punainen viiva). Esimerkiksi huhtikuun 23. päivän tienoilla on 5 päivän liukuva keskiarvo leikannut pidemmän 20 päivän liukuvan keskiarvon ja antanut siten oikean myyntisignaalin. Liukuvaa keskiarvoa hyödyntävä sijoittaja olisi päässyt arvopaperista eroon noin 35$:n hintaan, kun sen arvo on nyt reilusti alle 30$.

Sijoittaja joutuukin itse etsimään optimaalisen käytettävän aikajakson kullekin seurattavalle arvopaperille. Käytettävään aikajaksoon vaikuttaa myös sijoittajan oma strategia. Aktiiviseen kaupankäyntiin soveltuvat lyhyet ajat, kun taas pidempiaikaisia nousu- ja laskukausia hyödyntävä sijoittaja käyttää pidempia aikajaksoja. Moni viimeksi mainittu sijoittaja käyttää nousu- ja laskukauden tunnistamiseen liukuvilla keskiarvoilla 200 päivän aikaperiodia.

On kuitenkin olemassa useita erilaisia liukuvia keskiarvoja. Ne ovat yksinkertainen liukuva keskiarvo (Simple Moving Average eli SMA), eksponentiaalinen liukuva keskiarvo (Exponential Moving Average eli EMA), sekä painotettu liukuva keskiarvo (Weighted Moving Average eli WMA). Käydään seuraavaksi läpi miten ne eroavat toisistaan.

Yksinkertainen liukuva keskiarvo

Yksinkertainen liukuva keskiarvo eli englanniksi Simple Moving Average, josta käytetään lyhennettä SMA on liukuvista keskiarvoista kaikkein yksinkertaisin.

Yksinkertaisessa liukuvassa keskiarvossa lasketaan halutulta periodilta hinnat yhteen ja jaetaan tulos havaintojen lukumäärällä.

Yllä on esimerkki yksinkertaisen liukuvan keskiarvon laskemisesta. Viidennen päivän kohdalla on laskettu yhteen viiden päivän kurssit yhteen ja jaettu tulos viidellä. Seuraavan päivän kohdalla taas samoin viiden edellisen päivän jne.

Liukuvan keskiarvon aikaikkuna, jolta hinnat otetaan laskettavaksi mukaan siis kulkee ajassa eteenpäin. Näin yksinkertainen liukuva keskiarvo vastaa siis keskimääräistä kehitystä valitulta aikaperiodilta. Jos hinta ylittää liukuvan keskiarvon, kuten esimerkin viimeisessä kohdassa, on se signaali siitä, että sijoittajat arvioivat kehityksen keskimääräistä korkeammalle.

Eksponentiaalinen liukuva keskiarvo

Eksponentiaalinen liukuva keskiarvo ei ole yhtä helppo laskettava kuin yksinkertainen liukuva keskiarvo. Eksponentiaalinen liukuva keskiarvo on englanniksi Exponential Moving Average ja lyhennetään EMA. Sen laskentatapa painottaa voimakkaasti uusimpia muutoksia. Toisin sanoen tuoreimmille hinnoille annetaan suurempi merkitys kuin vanhemmille hinnoille.

Uusimpien hintojen painottaminen tapahtuu käyttämällä laskennassa painokertoimia (smoothing factor). Näin vanhempien hintojen painotus vähenee eksponentiaalisesti. Liukuva keskiarvo saadaan lisäämällä siten uusin hinta edelliseen liukuvaan keskiarvoon sen prosentuaalisessa suhteessa.

Painokerroin on vakio, joka saa arvoja väliltä 0 ja 1. Prosentteina ilmaistuna esimerkiksi 10%:n painokerroin tarkoittaa arvoa 0.1. Aikaperiodia käytettäessä painokerroin saadaan laskettua kaavalla 2/(N+1), jossa N on aikaperiodien määrä. Esimerkiksi 5 päivän tapauksessa kaava on 2/(5+1).  Eksponentiaalista liukuvaa keskiarvoa laskettaessa painokerrointa merkitään kaavassa muuttujalla alpha.

Yllä on eksponentiaalisen liukuvan keskiarvon laskentakaava. Tämän päivän EMA saadaan siten laskettua lisäämällä edellisen päivän EMA:an arvopaperin tämän päivän hinta vähennettynä edellisen päivän EMA:lla, sekä se kerrottuna painokertoimella.

Ensimmäistä EMA lukua laskettaessa edellisen päivän EMA arvoa ei luonnollisesti ole olemassa, joten sen tilalla voi käyttää yksinkertaisen liukuvan keskiarvon lukua vastaavalta ajalta.

Yllä on esimerkki eksponentiaalisen liukuvan keskiarvon laskemisesta. Ensimmäisen 5 päivän EMA:n laskennassa on käytetty hyväksi yksinkertaista liukuvaa keskiarvoa. Kaava sen kohdalla on siten 9,97+0,333333*(9,80-9,97). Toisen EMA:n kohdalla voidaankin jo käyttää oikeaa kaavaa ja siten se siis on seuraava: 9,91333+0,333333*(10,20-9,913333).


Painotettu liukuva keskiarvo

Painotetun liukuvan keskiarvon lyhenne WMA tulee sen englanninkielisestä nimestä Weighted Moving Average. Myös tämä tapa painottaa uusimpia hintoja, mutta sillä erotuksella eksponentiaaliseen liukuvaan keskiarvoon, että painotetussa liukuvassa keskiarvossa vanhempien hintojen merkitys vähenee lineaarisesti.

Yllä oleva painotetun liukuvan keskiarvon kaava saattaa aluksi vaikuttaa vaikealta. Sitä se ei kuitenkaan ole. Katsotaan kaava auki esimerkin avulla, jolloin se avautuu helpommin.

5 päivän painotettua liukuvaa keskiarvoa laskettaessa lähdetään liikkelle asettamalla painokertoimet. Uusin havainto saa painokertoimen 5, seuraavaksi uusin 4 jne. Osakkeen kurssi kerrotaan näin muodostuneella painokertoimella. Lopuksi painokertoimet ja niillä muodostetut luvut lasketaan yhteen (alarivillä luvut 15 ja 149). Painotettu liukuva keskiarvo saadaan jakamalla yhteenlaskettu painokertoimella kerrottu kurssi painokertoimien yhteissummalla eli tässä tapauksessa 149/15.


Lopuksi

Tässä vaiheessa lukijalle pitäisi olla selvää miten liukuvia keskiarvoja käytetään teknisessä analyysissä. Erilaisten liukuvien keskiarvojen erot tulisivat myös olla selvillä. Yksinkertaisessa liukuvassa keskiarvossa (SMA) saavat kaikki havainnot yhtä suuren merkityksen. Eksponentiaalisessa liukuvassa keskiarvossa (EMA) vanhempien havaintojen paino vähentyy eksponentiaalisesti, kun painotetussa liukuvassa keskiarvossa (WMA) se pienenee lineaarisesti.

(Eksponentiaalisen liukuvan keskiarvon havaintojen merkitys)

(Painotetun liukuvan keskiarvon havaintojen merkitys)

Jokaisen sijoittajan tulee arvioida liukuvien keskiarvojen hyödyllisyys oman sijoitustoiminnan kannalta. Lyhyiden aikaperiodien käyttö lisää signaalien ja kohinan (virheellisten signaalien) määrää ja aiheuttaa siten suurempaa kaupankäyntiaktiviteettia. Pitkien aikaperiodien käyttö vähentää vastaavasti signaalien määrää ja kohinaa, mutta tällöin sijoittaja jää paitsi parhaimmista osto- ja myyntiajankohdista. Toisaalta liukuvia keskiarvoja voi myös käyttää riskienhallintaan. Tällöin sijoittajan ei tarvitse murehtia menetettyjä osto tai myyntitilaisuuksia vaan ne voi nähdä kustannuksena alentuneesta riskitasosta.

Päivitys 10.5.2010 klo 16:44: Korjattu graafin tekstit oikein päin.

Tänään kävi sellainen onnenpotku etten ole varma uskovatko blogin lukijat tätä todeksi! En meinannut ensin uskoa sitä itsekään.

Seurasin tiiviisti markkinoita erittäin volatiliteetista tilanteesta johtuen. Yksi omistamistani osakkeista on tikkerillä IWV oleva iShares Russell 3000 Index ETF. S&P 500 indeksin sukeltaessa noin 8% huomasin erittäin omituista sen kaupankäyntitasoissa. Käytännössä ostolaita puuttui kokonaan ja 1$:n kohdalla oli vain 100 kappaleen ostotarjous. Myyntitoimeksiannot pyörivät myös jossain aivan absurdeilla tasoilla, taisi olla 40$:n tietämillä tai jotain sinne päin.

Koska kyseessä oli päivänselvä markkinahäiriö, joka kestäisi hyvin lyhyen aikaa päätin hyödyntää sitä. Laitoin sisään ostotoimeksiannon 1000 kappaleesta 2$:n hintaan, sillä seuraava ostotoimeksianto oli silloin yhdessä dollarissa. Halusin olla jonossa ensimmäisenä.

Meni hetki ja....toimeksianto toteutui! Kolmessa erässä. Ensin 283 kappaletta, sitten 418 kappaletta ja vielä noin puolen minuutin kuluttua loput 299 kappaletta.

IWV päätti tänään kaupankäynnin 66,74$:n tasolle. Sain siis tehtyä yli 50.000 euron tilin tällä kaupalla!!!

En ollut uskoa tätä vaikka osakkeet kirjaantuivat salkkuun OK ja niistä tuli erilliset vahvistukset sähköpostitse. Soitin meklarille puhelimitse. Pääsin vasta kolmannella soittoyrityksellä lävitse ja hän varmisti, että nämä kolme kauppaa todella toteutuivat kahden dollarin hinnalla.

Nyt olen aidosti sekaisin! Tärinä on vielä kohtuullisen kova eikä nukkumisestakaan tule varmaan mitään. Tärinää auttamassa on tällä hetkellä viskiä.

Aamulla pitäisi salkkuun tulla vielä kaupoista erilliset laskelmat, joista voin ottaa screenshotit ellette usko tätä todeksi.

Huh huh...juuri nyt en oikein tiedä mitä ajatella!

(Kuva: cc annia316)

Nordnet julkaisi tänään säästöbarometrin, joka pohjautuu heidän pohjoismaisten asiakkaiden tilastoihin tammi-maaliskuun ajalta 2010. Uutinen on ollut esillä valtamediassa laajasti, joten en ala toistamaan samaa tietoa vaan pureudun hieman syvällisemmin tutkimukseen.

Tutkimus on perustunut noin 310 000 asiakkaan tietoihin, joten sitä voi pitää laajana otoksena. Nordnetin asiakkaiden profiili varmaan kuitenkin eroaa jonkin verran muista välittäjistä ja pankeista, joten liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä kannattaa välttää. Siitä saanee kuitenkin varsin hyvän yleiskuvan.

Mielestäni mielenkiintoisin tieto on asiakkaiden sijoitusten arvo, sekä erityisesti miten se on muuttunut aikaisempiin vuosiin. Vuosi sitten kirjoitin mitä salkkujen arvot olivat vuosina 2008 ja 2009. Tapahtunut muutos vuoden takaiseen on huomattava. Ohessa salkkujen keskimääräiset arvot ja koon muutokset euroiksi muutettuina.

(Salkkujen koot eri maissa euroiksi muutettuna, lähde: Nordnet)

(Salkkujen koon muutokset eri maissa euroiksi muutettuna, lähde: Nordnet)

Huomionarvoista on erityisesti suomalaisten asiakkaiden salkkujen tuntuva kasvaminen. Viime vuonna keskimääräisen asiakkaan salkku oli arvoltaan 16 800€, mutta nyt se on noussut arvoltaan huimat 184% vajaaseen 50 000 euroon. Viimeisen vuoden aika on ollut sijoittajille suotuisa, mutta pelkkä arvonnousu ei selitä näin huimaa kasvua. Asiakkaat ovat selvästikin siirtäneet uutta rahaa sijoituksiin ja historian valossa vielä erittäin hyvään aikaan. Keskimäärin suomalaisella oli viime vuonna sijoituksia noin 10 000 euron edestä, joten siihen nähden Nordnetin asiakkaiden sijoitusomaisuus on paljon korkeampi.

Parina edellisenä vuonna on suurin salkku ollut tanskalaisilla. En tiedä mikä on syynä, mutta nyt tanskalaiset pitävät häntää salkun koon muutoksen suhteen ja arvokin on norjalaisten jälkeen pienin. Tanskalaisten salkut ovat lihoneet suurin piirtein Tanskan OMXC20 indeksin verran. Voisiko olla niin, että tanskalaiset ovat pelkästään istuneet sijoitustensa päällä eivätkä ole tehneet uusia?

(Salkkujen sijoitusjakaumat eri maissa, lähde: Nordnet)

Sijoitusjakaumassa erottuu Ruotsi selvästi muista pohjoismaista. Ruotsalaiset sijoittajat suosivat rahastoja huomattavasti muita enemmän, sekä myös käteisen osuus on muita pohjoismaita suurempi. Ruotsissa onkin enemmän tarjolla erilaisia rahastoja ja lisäksi valtio tukee rahastosäästämistä veroeduin, mikä selittää eroa muihin maihin.

(Velkavivun käyttö eri maissa, lähde: Nordnet)

Sekä suomalaiset, että ruotsalaiset käyttävät muita maltillisemmin velkavipua. Norjalaiset ovat riskinottohalukkaampia ja käyttävät lainarahaa selvästi muita maita enemmän. Norjalaisten riskinottohalukkuus näkyy myös suosituimmissa osakkeissa, jotka ovat energiayhtiöitä.

(Suosituimmat osakkeet ja rahastot, lähde: Nordnet)

Kaikissa maissa sijoittajat suosivat suuria kotimaisia yrityksiä. Suomalaiset pitävät perinteisesti Nokiasta ja ruotsalaiset sen kilpailijasta Ericssonista. Tuulivoimaa paljon hyödyntävässä Tanskassa sijoittajat suosivat alaan erikoistunutta Vestasia ja norjalaiset puolestaan aurinkoenergiayhtiö REC:ia (Renewable Energy Corporation).

(Ulkomaisten kauppojen osuus, lähde: Nordnet)

(Vaihdetuimmat ulkomaiset osakkeet, lähde: Nordnet)

Tanskalaiset erottuvat muita suuremmalla ulkomaisen kaupankäynnin osuudella. Tanskassa markkinat ovat pienet, mikä osaltaan selittää asiaa. Mielenkiintoista on myös huomata, että norjalainen REC löytyy sekä suomalaisten, että ruotsalaisten vaihdetuimpien ulkomaisten osakkeiden listalta. Norjalaiset ovat viime aikoina puolittaneet ulkomaisten sijoitusten osuuden.

(Trekking boots by photographer Jef Maion)

Olen kirjoittanut paljon siitä minkälaisella strategialla ostan varallisuutta. Blogia pidempään seuranneet tietävät, että käytän passiivisia sijoitustuotteita ja ostan niitä ajallisesti hajauttaen joka kuukausi. Tämä on myös strategia, jota Warren Buffett suosittelee suurimmalle osalle sijoittajista.

Laatimani sijoitussuunnitelman mukaisesti otan aluksi riskiä reilummin ja painotan voimakkaasti kehittyviä markkinoita. Koska tavoitteeseen on vielä ajallisesti reilusti matkaa pitäisi riskin tehdä salkussa hyvää lopputulemaa ajatellen. Myöhemmin tulen pienentämään kehittyvien markkinoiden ostojen määrää, sekä siirtämään ostojen painopistettä kehittyneille markkinoille. Tähän olen viime aikoina ottanut ensimmäisen askeleen ja nykyään teenkin jo aavistuksen enemmän ostoja kehittyneille markkina-alueille, kuten Eurooppaan ja erityisesti USA:an. Korot loistavat tässä vaiheessa salkussa poissaolollaan, mutta niillä on myöhemmin yhä tärkeämpi osa kokonaisuudesta.

Ennen pitkää strategian noudattamisen seurauksena tulisi päästä blogin lopulliseen päämäärään - taloudellisesti riippumattomaan asemaan. Tämä taloudellisesti riippumattoman elämän alkupiste muodostuu sijoitusten osalta huipun lakipisteeksi. Varallisuuden arvo tulisi optimitilanteessa olla tässä vaiheessa korkeimmillaan.

Ideaalitilanteessa voi tässä vaiheessa irtisanoutua työelämästä ja varallisuuden määrä kuollessa olisi kutistunut pyöreään nollaan. Tällöin koko omaisuus tulisi hyödynnettyä oman elämän kannalta parhaimmalla mahdollisella tavalla. Rahan ja varallisuuden itseisarvoon ei kannata rakastua. Kun aikamme tällä pallolla tulee päätökseen emme saa mitään niistä mukaamme. Raha on pohjimmiltaan kuitenkin kerätty käyttämistä varten, joten on parasta että pyrimme nauttimaan sen tuomista hyödyistä mahdollisimman hyvin ja pitkään.

Kannattaa huomata etten kannata sellaisen sijoitusomaisuuden haalimista, missä pelkät osinkotulot ja muut vastaavat tuotot kattaisivat elämisen kustannukset. Olen hankitun omaisuuden myynnin puolella. Mutta miksi näin? Siitä yksinkertaisesta syystä, että tavalliselle palkansaajalle tällainen tavoite on liian korkea ja yleensä saavuttamaton. Pelkillä koroilla eläminen vaatii huomattavasti suuremman sijoitusomaisuuden. Koska sen kokoon saamiseen kuluu pidempi aika jää myös taloudellisesti riippumattomasta elämästä nauttiminen lyhyemmäksi.

Jollet kuulu jo valmiiksi varakkaaseen sukuun tai ole saanut huomattavaa pesämunaa syystä tai toisesta - suosittelen myyntistrategiaa koroilla elämisen tavoittelun sijaan. Saatat hämmästyä siitä kuinka paljon pienempi varallisuuden määrä siihen riittää. Aiemmassa kirjoituksessa pohdin paljonko tämä summa omalla kohdalla on. Päädyin alarajan osalta 200.000 euron summaan. Se ei loppujen lopuksi ole kovin paljon ja se kertookin hyvin siitä kuinka paljon pienemmän summan tätä strategiaa noudattava tarvitsee koroilla eläjään verrattuna.

Blogin kirjoitukset ovat enimmäkseen käsitelleet sitä kuinka tähän pisteeseen voi päästä. Sen sijaan en ole kovinkaan paljoa kirjoittanut siitä miten aion toimia tämän lakipisteen jälkeen. Asiaa on kysytty minulta joitakin kertoja, joten lienee hyvä kertoa laajemmin minkälaista myyntistrategiaa aion noudattaa.

Myyntistrategiani lähtee jälleen omasta sijoitussuunnitelmastani. Se siis tarkoittaa sitä, että se ei välttämättä sovi sinun tarpeisiisi. Sijoitussuunnitelma on aina henkilökohtainen ja tunnetusti jokainen meistä on erilainen. Jokaisen oma lähtökohta, riskinsietokyky, sijoitushorisontti, elämäntilanteet jne. ovat erilaiset. Eikä sijoitussuunnitelma ole koskaan kiveen hakattu. Se elää omien elämänmuutosten kanssa. Omakin suunnitelmani voi vielä muuttua useaan otteeseen.

Lähtökohtani on, että tavoitteeseen päästyäni riskinsietokykyni on laskenut. Tämä on aivan luonnollista, sillä ikääntymisen myötä yleensä jokaisen meidän riskinsietokyky myös laskee. Samalla alkuvaiheessa otetut suuririskisten sijoitusten tuottojen ansiosta salkun allokaatio on mitä todennäköisimmin turhan riskinen omaan makuun - nostetuista kehittyneiden markkinoiden ostoista huolimatta.

Ratkaisuni tähän ongelmaan on alkaa realisoimaan omaisuutta kaikkein riskisimmästä päästä. Näin salkun riskisyys laskee hitaasti.

Myynnit aion toteuttaa myös käyttäen hyväksi ajallista hajautusta. En välttämättä tekemällä toimeksiantoja joka kuukausi, mutta kuitenkin useita kertoja vuoden aikana. Näin vältän saman ongelman kuin ostojen kanssa eli tekemällä toimeksiannon juuri kaikkein pahimpaan aikaan. Ajallista hajautusta hyväksikäyttäen ei markkinoiden heilumisesta tarvitse välittää, sillä näin pitkällä aikavälillä toimeksianto tulee toteutetuksi keskimääräisellä hinnalla. Kuten tiedetään markkinoiden ajoittaminen on mahdotonta.

Myyntistrategiani taloudellisen riippumattomuuden koittaessa on siis seuraava:

• Salkun riskin laskeminen - myymällä painotetusti riskisimpiä sijoituksia.
• Ajallinen hajautus - tekemällä myyntejä tasaisin välein.

Sijoitusten suhteen strategia on siis päinvastainen nykyisten ostojen kanssa. Nyt teen ostot painottaen riskipitoisempia sijoituksia, sekä lasken näiden ostojen painoa ajan kanssa. Taloudellisesti riippumattoman elämän koittaessa tulen tekemään myyntejä painottaen samoja alkuvaiheessa tehtyjä riskisempiä sijoituksia laskien niiden painoa ajan kanssa.

Onko sinulla samankaltainen tavoite? Millaista strategiaa sinä aiot käyttää?