Johdatus Tekniseen Analyysiin Osa 2: Momentum

Johdatus tekniseen analyysiin kirjoitussarjan ensimmäisen osan liukuvat keskiarvot soveltuvat nousu- ja laskutrendien kuvaamiseen, mutta eivät sivuttaisliikkeen kuvaamiseen. Sivuttaisliikkeeksi kutsutaan osakkeen liikettä kahden ääripään välillä, josta muodostuu kaupankäyntiväli eli kanava. Tällaisen liikkeen havaitsemiseen käytetään oskillaattoreita.

Oskillaattoreilla on tarkoitus tunnistaa markkinoilla tilanteet, jolloin osake on väliaikaisesti yliostettu tai ylimyyty. Hyödyllisyys perustuu siihen, että yliostoja ja -myyntejä pidetään poikkeustilanteina ja markkinoiden oletetaan korjaavan ne lyhyellä aikavälillä. Tulevista lyhytaikaisista trendimuutoksista pyritään oskillaattoreiden avulla muodostamaan signaaleita.

Näiden oskillaattoreiden avulla mitataan osakkeen arvonmuutoksen nopeutta. Sitä kutsutaan myös hintaliikkeen voimaksi eli momentumiksi.

Momentum sijoittaminen on yksi piikki tehokkaiden markkinoiden lihassa. Tutkimusten mukaan osakkeet, jotka ovat vahvassa nousutrendissä jatkavat nousua myös tulevaisuudessa. Vastaavasti laskutrendissä olevat osakkeet jatkavat laskuaan. Näin sijoittamalla on mahdollista saada keskimäärin 1%:n ylituotto kuukausitasolla Jegadeesh ja Titman julkaisemien tutkimusten Profitability of Momentum Strategies: An Evaluation of Alternative Explanations (1999) ja  Returns to Buying Winners and Selling Losers: Implications for Stock Market Efficiency (1993) mukaan. Myös muita vastaavia tutkimustuloksia löytyy, jotka tukevat momentum sijoittamisella saatavia hyötyjä.

Momentum on yksinkertaisin ja helpoin kaikista oskillaattoreista. Se lasketaan seuraavalla kaavalla:

M = V - V_t

V on osakkeen päätöskurssi ja V_t on päätöskurssi t päivää aikaisemmin. Yksi yleisimmistä on 10 päivän momentum. 40 päivän momentumia käytetään suurempien markkinaliikkeiden tunnistamiseen.

Näin laskettu momentumin arvo pyörii nollan molemmin puolin. Momentumin arvon ollessa reilusti nollasta poikkeava antaa se myynti tai ostosignaalin. Osake on silloin yliostetussa tai ylimyydyssä tilassa.

(Esimerkki 10 päivän momentum luvun käytöstä)

(Esimerkki 10 ja 40 päivän momentum luvun käytöstä)

Osakkeen arvonmuutos voidaan myös mitata suhteellisesti käyttämällä ROC (Rate of Change) lukua. Näin saadaan osakkeen prosentuaalinen muutos halutulta aikaväliltä. Sen tulkinta on identtinen momentum luvun kanssa. Jotkut teknisen analyysin palvelut tarjoavatkin momentum luvun sijaan ROC lukua.

ROC lasketaan seuraavalla kaavalla:

ROC = 100 x ((V - V_t) / V_t)

V on jälleen osakkeen päätöskurssi ja V_t on päätöskurssi t päivää aikaisemmin.

(Esimerkki ROC luvun käytöstä. 10 päivän ROC on esitetty osakekurssin yläpuolella)

Momentum siis mittaa sitä kuinka nopeasti hinta nousee tai laskee. Historian perusteella momentum on käyttökelpoisempi nousevien markkinoiden aikana kuin laskumarkkinoiden, sillä nousuja on useammin kuin laskuja. Tämä johtuu siitä, että nousumarkkinat taipuvat kestämään pidempään kuin laskumarkkinat.

10 päivän momentumia käytettäessä luku saa nollaa korkeamman arvon mikäli osakkeen edellinen päätöskurssi on korkeampi kuin 10 päivää sitten. Mikäli pienempi on momentum luku nollan alapuolella.

Kun hintamuutoksia seurataan aikajaksolla on mahdollista tunnistaa millaisella vauhdilla osakkeen hinta nousee tai tippuu. Momentumin avulla on mahdollista tunnistaa trendejä. Nouseva momentum viiva nollan yläpuolella indikoi sitä, että nousutrendi on alkamassa. Viivan lähestyessä takaisin nolla arvoa on se merkki siitä, että hinta lähenee sitä mitä se oli periodin alussa. Tämä kertoo, että trendin nopeus on hidastumassa.

Momentum viivan painuessa alle nollan ja palauduttua sieltä nollan yläpuolelle ei tarkoita, että laskutrendi olisi päättynyt. Se tarkoittaa vain sitä, että laskutrendi on hidastumassa.

Momentumissa on loppujen lopuksi kyse ihmisistä ja se hyödyntää käyttäytymistieteellistä rahoitustiedettä (behavioral finance). Näyttää siltä, että ihmiset ovat taipuvaisempia ostamaan sellaisia osakkeita, jotka ovat nousseet voimakkaasti. Yhtenä selityksenä on pidetty sitä, että ihmiset ylireagoivat uutisiin.

Jegadeeshin ja Titmanin tutkimuksissa hahmottelema momentum sijoitusstrategia perustuu siihen, että salkkuun ostetaan osakkeita, jotka ovat pärjänneet aiemmin hyvin. Vastaavasti myyntilistalle joutuvat osakkeet jotka ovat kehittyneet heikosti samalla ajalla. Daniel Nathan tuli kuitenkin vuonna 2006 tehdyssä tutkimuksessa päinvastaiseen tulokseen:

After analyzing the results of the loser's portfolio, it became apparent that buying and not selling the losers, contrary to the results by Jegadeesh & Titman is a highly profitable strategy.

Siten keskustelu markkinoiden tehokkuudesta ja eri anomalioiden hyödyntämisestä jatkuu kiivaana edelleen. Voidaankin kysyä onko anomaliaa olemassa mikäli sitä ei kyetä systemaattisesti hyväksikäyttämään?

Mielestäni Richard Roll on todennut asian hyvin:

I have personally tried to invest money, my client's money and my own. In every single anomaly and predictive device that academics have dreamed up... I have attempted to exploit the so called year end anomalies and a whole variety of strategies supposedly documented by academic research. And I have yet to make a nickel on any of these supposed market inefficiencies ... a true market inefficiency out to be an exploitable opportunity. If there's nothing investors can exploit in a systematic way, time in and time out, then it's very hard to say that information is not being properly incorporated into stock prices.

Tähän minulla ei ole mitään lisättävää.