Suomalaisten sijoitussalkut paisuvat

(Kuva: cc annia316)

Nordnet julkaisi tänään säästöbarometrin, joka pohjautuu heidän pohjoismaisten asiakkaiden tilastoihin tammi-maaliskuun ajalta 2010. Uutinen on ollut esillä valtamediassa laajasti, joten en ala toistamaan samaa tietoa vaan pureudun hieman syvällisemmin tutkimukseen.

Tutkimus on perustunut noin 310 000 asiakkaan tietoihin, joten sitä voi pitää laajana otoksena. Nordnetin asiakkaiden profiili varmaan kuitenkin eroaa jonkin verran muista välittäjistä ja pankeista, joten liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä kannattaa välttää. Siitä saanee kuitenkin varsin hyvän yleiskuvan.

Mielestäni mielenkiintoisin tieto on asiakkaiden sijoitusten arvo, sekä erityisesti miten se on muuttunut aikaisempiin vuosiin. Vuosi sitten kirjoitin mitä salkkujen arvot olivat vuosina 2008 ja 2009. Tapahtunut muutos vuoden takaiseen on huomattava. Ohessa salkkujen keskimääräiset arvot ja koon muutokset euroiksi muutettuina.

(Salkkujen koot eri maissa euroiksi muutettuna, lähde: Nordnet)

(Salkkujen koon muutokset eri maissa euroiksi muutettuna, lähde: Nordnet)

Huomionarvoista on erityisesti suomalaisten asiakkaiden salkkujen tuntuva kasvaminen. Viime vuonna keskimääräisen asiakkaan salkku oli arvoltaan 16 800€, mutta nyt se on noussut arvoltaan huimat 184% vajaaseen 50 000 euroon. Viimeisen vuoden aika on ollut sijoittajille suotuisa, mutta pelkkä arvonnousu ei selitä näin huimaa kasvua. Asiakkaat ovat selvästikin siirtäneet uutta rahaa sijoituksiin ja historian valossa vielä erittäin hyvään aikaan. Keskimäärin suomalaisella oli viime vuonna sijoituksia noin 10 000 euron edestä, joten siihen nähden Nordnetin asiakkaiden sijoitusomaisuus on paljon korkeampi.

Parina edellisenä vuonna on suurin salkku ollut tanskalaisilla. En tiedä mikä on syynä, mutta nyt tanskalaiset pitävät häntää salkun koon muutoksen suhteen ja arvokin on norjalaisten jälkeen pienin. Tanskalaisten salkut ovat lihoneet suurin piirtein Tanskan OMXC20 indeksin verran. Voisiko olla niin, että tanskalaiset ovat pelkästään istuneet sijoitustensa päällä eivätkä ole tehneet uusia?

(Salkkujen sijoitusjakaumat eri maissa, lähde: Nordnet)

Sijoitusjakaumassa erottuu Ruotsi selvästi muista pohjoismaista. Ruotsalaiset sijoittajat suosivat rahastoja huomattavasti muita enemmän, sekä myös käteisen osuus on muita pohjoismaita suurempi. Ruotsissa onkin enemmän tarjolla erilaisia rahastoja ja lisäksi valtio tukee rahastosäästämistä veroeduin, mikä selittää eroa muihin maihin.

(Velkavivun käyttö eri maissa, lähde: Nordnet)

Sekä suomalaiset, että ruotsalaiset käyttävät muita maltillisemmin velkavipua. Norjalaiset ovat riskinottohalukkaampia ja käyttävät lainarahaa selvästi muita maita enemmän. Norjalaisten riskinottohalukkuus näkyy myös suosituimmissa osakkeissa, jotka ovat energiayhtiöitä.

(Suosituimmat osakkeet ja rahastot, lähde: Nordnet)

Kaikissa maissa sijoittajat suosivat suuria kotimaisia yrityksiä. Suomalaiset pitävät perinteisesti Nokiasta ja ruotsalaiset sen kilpailijasta Ericssonista. Tuulivoimaa paljon hyödyntävässä Tanskassa sijoittajat suosivat alaan erikoistunutta Vestasia ja norjalaiset puolestaan aurinkoenergiayhtiö REC:ia (Renewable Energy Corporation).

(Ulkomaisten kauppojen osuus, lähde: Nordnet)

(Vaihdetuimmat ulkomaiset osakkeet, lähde: Nordnet)

Tanskalaiset erottuvat muita suuremmalla ulkomaisen kaupankäynnin osuudella. Tanskassa markkinat ovat pienet, mikä osaltaan selittää asiaa. Mielenkiintoista on myös huomata, että norjalainen REC löytyy sekä suomalaisten, että ruotsalaisten vaihdetuimpien ulkomaisten osakkeiden listalta. Norjalaiset ovat viime aikoina puolittaneet ulkomaisten sijoitusten osuuden.