Johdatus Tekniseen Analyysiin Osa 3: Bollinger bands

Bollinger bands on trendikanava, joka ottaa huomioon osakkeen hinnan heilumisen eli volatiliteetin. Sen kehitti 80-luvulla John Bollinger kun huomattiin, että volatiliteetti ei ole luonteeltaan staattista vaan dynaamista - se muuttuu koko ajan.

(Bollinger bands nauhat)

Bollinger bands koostuu kolmesta käyrästä, jotka piirretään suhteessa osakkeen hintaan. Ylä- (upper band) ja alanauhan (lower band) pohjana toimii monesti keskipitkän aikavälin trendi, kuten 20 päivän liukuva keskiarvo. Ylläolevassa kuvassa se on nimellä middle band.

(Normaalijakauma ja keskihajonta)

Ylä- ja alanauhan etäisyyden tästä keskipitkän aikavälin trendistä määrittää volatiliteetti. Yleensä volatiliteettinä käytetään kahden keskihajonnan suuruista etäisyyttä, jolloin nauhoilla saavutetaan yli 95%:n todennäköisyys, kts. graafi. Tämä tarkoittaa teknisen analyysin ohjelmistoissa bollinger bands arvoja 20,2 (20 päivän liukuva keskiarvo ja  2:n keskihajonnan etäisyys).

Tämä siis tarkoittaa sitä, että 20 päivän ajalta laskettuna osakkeen kurssi on 95%:n todennäköisyydellä nauhojen sisäpuolella mikäli hinta on normaalijakautunut. Osakkeiden hinnat puolestaan hakeutuvat kohti keskiarvoa pitkällä aikavälillä, joten sen ansiosta bollinger bandsin avulla voidaan tehdä muutamia johtopäätöksiä.

Yksi näistä on katsoa osakkeen kurssia bollinger bands nauhojen välissä. Yleisesti osaketta pidetään kalliina sen ollessa ylemmällä nauhalla ja halpana ollessa alemmalla nauhalla. Jotkut treidaajat ostavat osaketta, kun se koskettaa alanauhaa ja myyvät, kun se nousee keskinauhan korkeudelle. Toiset puolestaan hakevat nauhoista toisenlaista indikaatiota ja ostavat, kun osake puhkaisee ylänauhan tai myyvät lyhyeksi kun osake puhkaisee alanauhan.

Toinen tapa on seurata nauhojen liikehdintää suhteessa keskinauhaan eli keskipitkään trendiin. Kun nauhat ovat etäällä toisistaan on volatiliteetti suurta ja nauhojen ollessa lähellä toisiaan pientä. Nauhojen lähentyessä toisiaan ja oltuaan kapeina jo jonkin aikaa voi odottaa volatiliteetin kasvavan lähitulevaisuudessa. On todennäköistä, että osake tulee ottamaan voimakkaan suunnanmuutoksen. Tämä johtuu jälleen siitä, että asiat pyrkivät keskiarvoistumaan. Mikäli osakkeen volatiliteetti on keskimäärin ollut suurempaa ja se on pysynyt pienenä jo jonkin aikaa on oletettavaa, että volatiliteetti kasvaa.

Näin käytettynä bollinger bands antaa siis vihjeen siitä, että muutos on tulossa. Se ei kuitenkaan kerro muutoksen suuntaa - onko se ylöspäin vai alaspäin. Tähän sijoittajat joutuvat käyttämään muita menetelmiä.

(BandWidth ja %b)

Bollinger bandsista on mahdollista johtaa kaksi muuta indikaattoria. Ne ovat %b ja BandWidth. %b kertoo viimeisimmän hinnan suhteen nauhoihin. Sen kaava on (viimeisin hinta - alanauha) / (ylänauha - alanauha).

BandWidth puolestaan on suhteellinen nauhojen leveysmittari. Sen kaava on (ylänauha - alanauha) / keskinauha.

Nauzer J. Balsara, Gary Chen ja Lin Zheng tutkivat bollinger bandsin toimivuutta Kiinan osakemarkkinoilla vuonna 2007. He laativat aiheesta tutkimuksen nimeltä The Chinese Stock Market: An Examination of the Random Walk Model and Technical Trading Rules ja päätyivät seuraavaan lopputulemaan:

Finally, we find significant positive returns on buy trades generated by the contrarian version of the moving average crossover rule, the channel breakout rule, and the Bollinger Band trading rule, after accounting for transaction costs of 0.50 percent.

Sen sijaan Oliver Douglas Williams tuli vuonna 2006 julkaistussa Empirical Optimization of Bollinger Bands for Profitability nimisessä lopputyössä johtopäätökseen, että yksistään bollinger bandsin käyttäminen ei riitä vaan hyötyäkseen sijoittajan tulee käyttää lisäksi fundamenttianalyysiä:

Alone, Bollinger Bands do not seem to yield the extraordinary results. Fundamental analysis is required to determine the best moving average window to match the business cycle of the asset. When combined with other techniques such as fundamental analysis. Bollinger Bands can give systematic traders a method of choosing their buy and sell points.

Bollinger bandsin käytöstä kannattaa erityisesti huomioida se, että osakkeiden hintojen hännät ovat niin sanotusti "lihavat". Ne eivät siis ole täysin normaalijakautuneet. Toisin sanoen osakkeiden hinnoissa on enemmän äärimmäisiä nousuja ja laskuja kuin tilastolliset menetelmät olettavat. Lisäksi näytteen koko, mikä bollinger bandsin kohdalla on tyypillisesti 20 on aivan liian pieni, jotta tilastolliset menetelmät olisivat luotettavia. Tämän johdosta on ainakin hyvä olettaa, että oikeasti kahden keskihajonnan käytöllä todennäköisyys on alempi kuin 95%.