Seligsonilta uusi indeksirahasto kehittyville markkinoille
24.7.2010 | Kohti taloudellista riippumattomuutta
Seligsonilta on toivottu passiivista indeksirahastoa kehittyville markkinoille jo useita vuosia. Nyt pyyntöihin on viimein vastattu, sillä Seligson lanseeraa uuden passiivisesti hallinnoidun indeksirahaston syyskuussa 2010. Rahaston nimeksi tulee Seligson & Co Kehittyvät markkinat. Varsinaisesti kyseessä ei ole Seligsonin oma rahasto vaan se toimii syöttörahastona DFA:n Emerging Markets Value rahastoon. Seligsonin oma salkunhoitaja lähinnä vain hoitaa rahastojen välistä rahaliikennettä ja vastailee asiakkaiden kysymyksiin.
Rahaston kaikki varat on sijoitettuna tähän yhteen indeksirahastoon ja uusia merkintöjä ja lunastuksia voi tehdä vain kerran viikossa. Tämän vuoksi rahasto luokitellaan erikoissijoitusrahastoksi. Luokituksella ei täysi-ikäiselle sijoittajalle ole sinänsä merkitystä, mutta esimerkiksi lapsen salkkuun pääsemiseksi erikoissijoitusrahastot tarvitsevat maistraatista erillisen luvan.
Katsotaan tarkemmin mistä rahastossa on kyse. Seligsonin kehittyvien markkinoiden hallinnointi- ja säilytyspalkkioksi mainitaan 0,75%, joka muodostuu kohderahaston 0,50%:n ja Seligsonin 0,25%:n kuluista. Rahaston TER luku on 0,95%, mikä kertoo kokonaiskustannukset paremmin. DFA:n omilla sivuilla Emerging Markets Value Portfolio Institutional Class rahaston - joka on samanlainen syöttörahasto kuin Seligsoninkin tuleva rahasto - TER luvuksi ilmoitetaan 0,62%, joten Seligsonin oman 0,25%:n kulun päälle heiltä tulee vielä muita kustannuksia aika lailla suhteessa hallinnointipalkkioon. Rahasto on ns. no-load tyyppinen eli merkinnästä ja lunastuksesta ei tule kuluja, jos rahastoa pitää yli vuoden ajan. Jos sijoitusaika on alle 6 kuukautta on lunastuspalkkio 1%, jos alle vuoden niin 0,5%.
Rahaston kustannukset ovat siis hyvin kilpailukykyiset. Aktiivisesti hallinnoidut kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot voivat periä jopa 3-4%:n kustannuksia. Lisäksi useissa rahastoissa on erillinen tuottopalkkio, sekä merkintä- ja lunastuspalkkiot. Henkilökohtaisesti en pidä tuottopalkkioista yhtään. Sen johdosta salkunhoitaja ottaa mielellään tarpeettomasti riskiä, sillä hyvän tuoton johdosta hän saa muhkeat tuottosidonnaiset palkkiot. Mikäli riskinottaminen osoittautuu kuitenkin vikatikiksi pahin mitä salkunhoitajalle tapahtuu on, että hän jää ilman tuota palkkiota. Hallinnointipalkkiot tulevat joka tapauksessa. Salkunhoitaja voi siis ainoastaan hyötyä riskin ottamisesta. Sijoittaja siis kantaa riskit ja salkunhoitaja vain voitot. Reilu diili.
DFA Emerging Markets Value rahasto on laajasti hajautettu. Suurimmat painoalueet ovat Kiina, Taiwan, Etelä-Korea, Brasilia ja Intia, jotka muodostavat yhteensä 60% rahaston sijoituksista. Kesäkuun lopussa osakkeita salkussa oli yhteensä 1970 kappaletta. Rahaston vertailuindeksiin (MSCI Emerging Markets Value Index) kuuluu vain 489 osaketta. Rahaston 20 suurinta sijoitusta muodostavat vajaat 23% rahastosta. Rahoitussektori on kuitenkin rahastossa yllättävän suurella painolla - vajaat 30% on sijoitettuna kyseiseen toimialaan.
DFA Emerging Markets Value sijoittaa siis kehittyville markkinoille, mutta sen lisäksi se pyrkii sijoittamaan arvo-osakkeisiin. Arvo-osakkeita voi määritellä monin eri tavoin, mutta yksi yleisimmistä määrittävistä tekijöistä on korkea book-to-market (tai alhainen P/B eli price-to-book) arvo. Rahaston sisältämien osakkeiden mediaani book-to-market on 0,89 ja painotettu keskiarvo 0,83. Vertailuindeksin vastaavat arvot ovat 0,50 ja 0,54.
Summa summarum. Suomalaiset piensijoittajat ovat odottaneet passiivisesti hallinnoitua kehittyvien markkinoiden indeksirahastoa pienin kustannuksin jo pitkään. Nyt tarjolle on tulossa ensimmäinen varteenotettava vaihtoehto. Rahaston kulut ovat ETF verrokkeihin verrattuna jonkin verran suuremmat, mutta toisaalta sijoittajalle ei tule maksettavaksi kaupankäyntikustannuksia, spread kustannuksia, välittäjän säilytysmaksuja ja niin edelleen. Perinteisesti Seligson on myös tarjonnut rahastoistaan ns. kasvuvaihtoehdon, jossa osingot sijoitetaan uudelleen. Tällöin sijoitus jää kasvamaan korkoa korolle tehokkaammin. Näistä syistä johtuen tulevaa uutta rahastoa voi suositella lämpimästi piensijoittajille, jotka eivät halua ostaa vastaavia ETF:iä suoraan pörssistä isommilla (n. 1000€) summilla kerralla.
24.7.2010 klo 18:40: Korjattu BtM tekstiä. Korkea BtM on luonnollisesti parempi arvon määritelmä, kun vastaavasti P/B luvulla pienempi. Pahoittelen BtM:n ja P/B sekoittamista keskenään. Lisätty kuvakaappaus DFA:n kulurakenteesta Emerging Markets Value (I) rahaston osalta. Kielioppivirheitä korjailtu.
Rahaston kaikki varat on sijoitettuna tähän yhteen indeksirahastoon ja uusia merkintöjä ja lunastuksia voi tehdä vain kerran viikossa. Tämän vuoksi rahasto luokitellaan erikoissijoitusrahastoksi. Luokituksella ei täysi-ikäiselle sijoittajalle ole sinänsä merkitystä, mutta esimerkiksi lapsen salkkuun pääsemiseksi erikoissijoitusrahastot tarvitsevat maistraatista erillisen luvan.
(DFA Emerging Markets Value (I) Portfolio rahaston kustannukset, lähde: DFA)
Katsotaan tarkemmin mistä rahastossa on kyse. Seligsonin kehittyvien markkinoiden hallinnointi- ja säilytyspalkkioksi mainitaan 0,75%, joka muodostuu kohderahaston 0,50%:n ja Seligsonin 0,25%:n kuluista. Rahaston TER luku on 0,95%, mikä kertoo kokonaiskustannukset paremmin. DFA:n omilla sivuilla Emerging Markets Value Portfolio Institutional Class rahaston - joka on samanlainen syöttörahasto kuin Seligsoninkin tuleva rahasto - TER luvuksi ilmoitetaan 0,62%, joten Seligsonin oman 0,25%:n kulun päälle heiltä tulee vielä muita kustannuksia aika lailla suhteessa hallinnointipalkkioon. Rahasto on ns. no-load tyyppinen eli merkinnästä ja lunastuksesta ei tule kuluja, jos rahastoa pitää yli vuoden ajan. Jos sijoitusaika on alle 6 kuukautta on lunastuspalkkio 1%, jos alle vuoden niin 0,5%.
Rahaston kustannukset ovat siis hyvin kilpailukykyiset. Aktiivisesti hallinnoidut kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot voivat periä jopa 3-4%:n kustannuksia. Lisäksi useissa rahastoissa on erillinen tuottopalkkio, sekä merkintä- ja lunastuspalkkiot. Henkilökohtaisesti en pidä tuottopalkkioista yhtään. Sen johdosta salkunhoitaja ottaa mielellään tarpeettomasti riskiä, sillä hyvän tuoton johdosta hän saa muhkeat tuottosidonnaiset palkkiot. Mikäli riskinottaminen osoittautuu kuitenkin vikatikiksi pahin mitä salkunhoitajalle tapahtuu on, että hän jää ilman tuota palkkiota. Hallinnointipalkkiot tulevat joka tapauksessa. Salkunhoitaja voi siis ainoastaan hyötyä riskin ottamisesta. Sijoittaja siis kantaa riskit ja salkunhoitaja vain voitot. Reilu diili.
(DFA Emerging Markets Value (I) maajakauma, lähde: DFA)
(DFA Emerging Markets Value (I) suurimmat sijoitukset, lähde: DFA)
(DFA Emerging Markets Value (I) toimialajakaumat, lähde: DFA)
DFA Emerging Markets Value rahasto on laajasti hajautettu. Suurimmat painoalueet ovat Kiina, Taiwan, Etelä-Korea, Brasilia ja Intia, jotka muodostavat yhteensä 60% rahaston sijoituksista. Kesäkuun lopussa osakkeita salkussa oli yhteensä 1970 kappaletta. Rahaston vertailuindeksiin (MSCI Emerging Markets Value Index) kuuluu vain 489 osaketta. Rahaston 20 suurinta sijoitusta muodostavat vajaat 23% rahastosta. Rahoitussektori on kuitenkin rahastossa yllättävän suurella painolla - vajaat 30% on sijoitettuna kyseiseen toimialaan.
(Seligson Kehittyvät markkinat -rahaston kuvitteellinen tuotto, lähde: Seligson)
DFA Emerging Markets Value sijoittaa siis kehittyville markkinoille, mutta sen lisäksi se pyrkii sijoittamaan arvo-osakkeisiin. Arvo-osakkeita voi määritellä monin eri tavoin, mutta yksi yleisimmistä määrittävistä tekijöistä on korkea book-to-market (tai alhainen P/B eli price-to-book) arvo. Rahaston sisältämien osakkeiden mediaani book-to-market on 0,89 ja painotettu keskiarvo 0,83. Vertailuindeksin vastaavat arvot ovat 0,50 ja 0,54.
Summa summarum. Suomalaiset piensijoittajat ovat odottaneet passiivisesti hallinnoitua kehittyvien markkinoiden indeksirahastoa pienin kustannuksin jo pitkään. Nyt tarjolle on tulossa ensimmäinen varteenotettava vaihtoehto. Rahaston kulut ovat ETF verrokkeihin verrattuna jonkin verran suuremmat, mutta toisaalta sijoittajalle ei tule maksettavaksi kaupankäyntikustannuksia, spread kustannuksia, välittäjän säilytysmaksuja ja niin edelleen. Perinteisesti Seligson on myös tarjonnut rahastoistaan ns. kasvuvaihtoehdon, jossa osingot sijoitetaan uudelleen. Tällöin sijoitus jää kasvamaan korkoa korolle tehokkaammin. Näistä syistä johtuen tulevaa uutta rahastoa voi suositella lämpimästi piensijoittajille, jotka eivät halua ostaa vastaavia ETF:iä suoraan pörssistä isommilla (n. 1000€) summilla kerralla.
24.7.2010 klo 18:40: Korjattu BtM tekstiä. Korkea BtM on luonnollisesti parempi arvon määritelmä, kun vastaavasti P/B luvulla pienempi. Pahoittelen BtM:n ja P/B sekoittamista keskenään. Lisätty kuvakaappaus DFA:n kulurakenteesta Emerging Markets Value (I) rahaston osalta. Kielioppivirheitä korjailtu.
11 vastausta artikkeliin "Seligsonilta uusi indeksirahasto kehittyville markkinoille"
Anonyymi kirjoittaa:
Morjes!
Aiotko itse sijoittaa tähän rahastoon? Kasvavatko menosi lapsen syntymän vuoksi niin paljon, että olisi viisaampaa sijoittaa pienempiä summia tähän kehittyvien maiden rahastoon?
24.7.2010 klo 16.22.00
Markus kirjoittaa:
Kylläpäs passeliin aikaan tämän pullauttivat markkinoille. Syyskuussa oli tarkoitus alkaa iSharesin ETFää ostaa, mutta taitaa jäädä ostamatta kun on edullisempikin vaihtoehto tarjolla. Sijoitusten maa-allokaatio näyttäisi hieman poikkeavan useimmista kehittyvien markkinoiden indeksirahastoista, johtuneeko arvoindeksin seuraamisesta.
Osaako joku sanoa miten kehittyvä markkina määritellään? Entäpä jos 10-15 vuoden kuluttua esim. Kiina luokitellaan kehittyneeksi markkinaksi ja vaikkapa osa Afrikan maista pääsee talouskasvuun kiinni. Löytyykö silloin Kiina Aasian-indeksirahastosta ja puskevatko kehittyvien rahastot rahaa uusille alueille? Tätä lähinnä siinä mielessä spekuloin, että olisiko parempi kuitenkin sijoittaa maakohtaisesti kuin kerralla tähän kulloinkin "kehittyvien" nippuun?
24.7.2010 klo 18.02.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
En ole vielä tehnyt päätöstä Nordnetin hintojen nostosta johtuen, että jatkanko ETF:ien kanssa vai teenkö uudet ostot mahdollisesti indeksirahastoihin. Tämä Seligsonin tuleva rahasto luonnollisesti olisi yksi vahva vaihtoehto. Tällä hetkellä vielä kasvata satelliittisalkkuani ja sen rakentaminen kestää vielä useamman kuukauden, joten aikaaa miettiä asiaa on.
Unohtui tuosta DFA:sta mainita artikkelissa vielä muutama asia. Nimittäin sen taustoissa vaikuttaa varsin vaikuttavia nimiä, kuten nobelistit Myron Scholes ja Robert C. Merton, sekä Eugene Fama ja Kenneth French.
Mitä näin vaikuttava kaarti vaikuttaa tuotto-odotuksen suhteen? Ei nimittäin yhtään mitään!
Räikein esimerkki tästä on edesmennyt Long Term Capital Management (LTCM) hedge rahasto, jonka taustoista löytyi myös kaksi talouden nobel palkinnon voittanutta kaveria. He uskoivat kehittäneen mallin, jolla sijoittamisesta voisi poistaa riskin. Lopputulos oli katastrofaalinen. LTCM teki konkurssin ja estääkseen talouden romahtamisen New York Federal Reserve järjesti 14 pankin kanssa 3,6 miljardin dollarin rahoituksen, jolla he ostivat rahaston pois.
En nyt mitenkään väitä, että samanlaista olisi DFA:n kanssa edessä, vaan tämä on vain hyvä muistutus siitä, että akateeminen koulutus tai nobel palkinnot eivät merkitse mitään tulevan kehityksen suhteen.
24.7.2010 klo 18.08.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
@Markus: Kehittyvien markkinoiden määritelmä löytyypi tästä. FTSE, MSCI ja Dow listat ovat siis hieman erilaisia kukin.
24.7.2010 klo 18.11.00
Anonyymi kirjoittaa:
"...lapsen salkkuun pääsemiseksi erikoissijoitusrahastot tarvitsevat maistraatista erillisen luvan, kun lapsen hallinnoitava varallisuus ylittää 15.000 euroa."
Tässä on pieni virhe. Erikoissijoitusrahaston osuuden merkitsemiseen alaikäiselle tarvitaan aina maistraatin lupa. Holhoustoimiasetuksessa mainittu 15000 euron raja koskee käytännössä vuositilin tekovelvollisuutta, mikä on eri asia.
24.7.2010 klo 21.13.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Kiitos oikaisusta, korjaan tekstiin!
Olin uskossa ettei maistraatin lupaa tarvitse omaisuuden ollessa alle 15ke, koska silloin ei heille tarvitse omaisuudesta tehdä erikseen selvitystäkään.
24.7.2010 klo 21.21.00
jadfh kirjoittaa:
Lapselle voi merkitä omista varoista erikoissijoitusrahastoa ilman maistraatin lupaa, mutta lapsen rahoilla siihen tarvitaan lupa.
Lähde: OP
Lapselle saa lahjoittaa erikoissijoitusrahastoja, mutta hänen jo omistamillaan varoilla niitä ei saa hankkia ilman maistraatin lupaa.
25.7.2010 klo 12.38.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Mielenkiintoinen tieto. Kiitos tästä!
Veikkaisin, että tuo on se yleisin tapa, sillä harvemmin lapsella on omia tuloja joista merkitä rahastoja vaan vanhemmat merkitsevät suoraan lapsille omista varoistaan.
25.7.2010 klo 13.34.00
Anonyymi kirjoittaa:
Mertonin ja Scholesin tähdittämä LTCM on kyllä tarina vailla vertaa. Tämänpäivän volatiliteetin lyhyeksi myyjiä voisivat olla esimerkiksi J.Katainen ja muut poliitikot jotka ovat käytännössä lyöneet veronmaksajien rahoilla vetoa sen puolesta ettei 2008 kriisi tee paluuta. Voisi naurattaa jos panostuksena ei olisi alan termein "tuhti++".
27.7.2010 klo 21.04.00
Anonyymi kirjoittaa:
Mielestäni 1% kulut ovat liikaa. Omien sijoituksieni kulut ovat tällä hetkellä 0,33%. Lähivuosina kuukausittainen sijoitussummani pienenee alle 500 euron, joten olen joutunut suunnittelemaan seuraavaa:
Olisiko piensijoittajan järkevää säästellä pikku hiljaa esim. Seligsonin AAA rahamarkkinarahastoon niin kauan, että koossa olisi tuo 1000 euroa? Tällä summalla voisi sitten ostaa kehittyvien maiden ETF:iä. Näin ETF:iä tulisi ostettua isommalla rahalla eivätkä kerääntyvät säästöt olisi pankkitilillä inflaation syötävinä...
-Juho
19.8.2010 klo 12.27.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Kannattaa huomata, että myös ETF:ssä on TER korkeampi kuin pelkkä ilmoitettu hallinnointikulu. TKA olisi vielä parempi mittari.
Se kannattaako rahoja makuuttaa jossakin ennen sijoittamista ei voi yksiselitteistä vastausta antaa. Jos aika on lyhyt (esim. kaksi kuukautta), niin todennäköisesti kannattaa.
19.8.2010 klo 13.36.00
Jätä kommentti