Ajatuksia Indeksisijoittamisesta Osa 1: Missä menee aktiivisen ja passiivisen raja?

Lukiessani saamaani palautetta ei voi olla törmäämättä asiaan, jossa henkilö pitää indeksisijoittamista ainoana passiivisen sijoittamisen muotona. Tällaisten henkilöiden ajattelu tuntuu täysin lukkiutuneen eivätkä he näytä kykenevän ajattelemaan perustoja indeksisijoittamisen alla. Tässä on selvä itsetutkiskelun paikka. Olen selvästikin tehnyt huonoa työtä, jos tällainen ajatus on syntyjään omista kirjoituksistani. Olen passiivisen sijoittamisen puolestapuhuja ja pidän sitä parhaimpana sijoitusmuotona suurimmalle osalle ihmisistä. Passiivinen sijoittaminen on kuitenkin paljon muutakin kuin pelkkää indeksisijoittamista!

Tämä on ensimmäinen osa kolmeosaisesta kirjoitussarjasta, jossa sukellan syvällisemmin passiivisen sijoittamisen ytimeen. Sarjan lukeminen vaatii, että teet sitä avoimin mielin. Jos nimittäin luulit, että tämä on yhtä indeksisijoittamisen ylistyslaulua, niin tulet karvaasti pettymään. Kirjoitussarjan aikana tulet törmäämään asioihin, jotka toivon mukaan kyseenalaistavat omaa ajatteluasi. Esittelen uusia näkökantoja ja siinä sivussa murskaan kenties myös itsellesi tärkeitä perusteluita. Siksi toivon, että luet koko sarjan avoimin mielin. Mieti asioita, joita esitän. Pohdi niitä. Ehkä ne muuttavat omia ajatuksiasi ja suhtautumista passiiviseen sijoittamiseen.

Aiheista keskusteleminen on suotavaa ja todennäköisesti se herättääkin monenlaisia ajatuksia. Toivon, että yrität perustella omaa näkemystäsi, niin myös muut saavat laajempaa perspektiiviä heränneisiin ajatuksiin.

Aloitan tämän ensimmäisen osan hieman kevyemmin ja lämmitellen. Pohdin nimittäin sitä mitä passiivinen sijoittaminen oikein luonteeltaan on. Missä menee aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen rajat? Onko rajaa edes olemassa? Milloin aktiivinen lakkaa olemasta aktiivista ja muuttuu passiiviseksi. Entä milloin passiivinen sijoittaminen muuttuu aktiiviseksi?

Toisessa (ja pisimmässä) osassa käännän takkini ja murskaan monet akateemiset teoriat, joihin myös indeksisijoittaminen perustuu. Erityisesti tämän osan lukeminen vaatii lukijalta avomielisyyttä. Laitan nimittäin indeksisijoittamisen tosissaan koetukselle.

Teorioiden murskaamisen jälkeen palaan kolmannessa osassa kuitenkin "takaisin kotiin" ja perustelen miksi passiivinen sijoittaminen on kaikesta huolimatta suurimmalle osalle paras valinta.

Kaikki sopivan sekavaa? Hyvä, aloitetaan.


On indeksejä ja sitten indeksejä

Aivan ensimmäiseksi on hyvä tarkastella mikä indeksi oikein on. Tilastokeskus määrittelee indeksin seuraavasti:

Sana "indeksi" on alunperin latinaa ja tarkoittaa osoittajaa, osoitinta, ilmaisinta, luetteloa tai rekisteriä. Sana indeksi esiintyy mm. taloustieteessä, antropologiassa, fysiikassa, matematiikassa ja tähtitieteissä.

Taloustieteissä indeksi merkitsee hintatason tai arvojen muutoksia osoittavaa suhdelukua. Indeksiä käytetään kuvaamaan esimerkiksi hintojen, kustannusten ja määrien kehitystä ajassa.

Indeksille on tunnusomaista sen ilmoittaminen prosentteina valitusta perusarvosta, jota merkitään sadalla (100). Kun asiaa seuraavan kerran mitataan, havaintoa verrataan perusajankohdan havaintoon. Laskukaava on seuraava:


Jos esimerkiksi kahvipaketin hinta perusajankohtana (=_o) on 2,10 euroa ja hinta nousee laskenta-ajankohtana _t 2,20 euroon, kahvipaketin indeksiluvuksi saadaan:


Indeksiluvusta 104,8 nähdään muutoksen prosentuaalinen suuruus. Kahvipaketin hinta on noussut perusajankohdasta 4,8 prosenttia.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan indeksi siis vain tarkoittaa jotakin suhdelukua, jolla merkitään hintojen tai arvojen muutoksia. Määritelmä on hyvin lavea. Sijoittamisessa indeksillä tarkoitetaan yleensä jotakin osakeindeksiä. Ne siis mittaavat osakemarkkinoiden kehitystä. Ainakin jollain tapaa. Kyse kun on siitä, että mitä indeksillä mitataan.

Indekseissä on paljon eroja keskenään, vaikka niiden sisältämät osakkeet olisivat samat. Eroja aiheuttavat mm. se miten osakkeet painotetaan indeksin sisällä, miten tuotto mitataan, sekä siinä miten osingot huomioidaan. Esim. S&P 500-indeksistä on olemassa useampia eri versioita. Ohessa muutamia perinteisiä indeksien eroja.

Osakkeiden painotus:

• Hintapainotettu (esim. DJIA-indeksi)
• Markkina-arvo painotettu (esim. S&P 500-indeksi)
• Tasapainotettu (esim. Value Line-indeksi)

Tuotonlaskenta:

• Aritmeettinen (esim. DJIA ja S&P 500)
• Geometrinen (esim. Value Line)

Osingot:

• Hintaindeksi (PI - osinkoja ei huomioida, esim. OMX Helsinki)
• Tuottoindeksi (GI - osingot huomioidaan, esim. MSCI AC World Total Return Growth Gross)

Indeksin luomiseen ei siis tarvita mitään erikoista. Maailmalla on isoja tahoja, kuten MSCI Barra, joka on luonut useita erilaisia indeksejä, joilla markkinoita mitataan. Mutta niin on myös pieniä finanssitaloja, jotka ovat luoneet omansa. Itse asiassa mikään ei estä piensijoittajaa tekemästä omaa indeksiä.

Oikeastaan ainut asia mikä indeksin luomiseen tarvitaan on jokin kriteria. Kriterian asettaminen voi tapahtua vaikkapa jonkinlaisen säännöstön tai menetelmän kautta. Sääntönä voi vaikkapa olla, että yhtiön markkina-arvon tulee olla alle 200 miljoonaa euroa ja sen P/E luku tulee olla alle 20. Heitetään vielä bonuksena sekaan, että yhtiön tulee toimia eettisesti.

Simsalabim! Näin olemme luoneet pieniin arvoyhtiöihin sijoittavan eettisesti kestävän indeksin. Jos nyt sijoitan tämän itse luodun indeksin mukaisesti, niin olenko indeksisijoittaja? Entä muuttuuko tilanne, jos perustan indeksi(osuus)rahaston, joka seuraa passiivisesti kyseistä indeksiä? Olenko aktiivinen vaiko passiivinen sijoittaja?

Veteen piirretty viiva

Mielestäni passiivisen ja aktiivisen sijoittamisen raja on veteen piirretty viiva. Se, että puhutaan indeksisijoittamisesta ei vielä takaa alhaista kaupankäyntiaktiviteettia. Keskustelu tulisikin kääntää pois käytettävästä työkalusta (ETF, indeksirahasto, sertifikaatti jne) ihan muualle. Voi olla, että oma kaupankäyntiaktiviteetti ns. passiivisella sijoitustuotteella (esim. ETF) on olematonta, mutta se ei vielä välttämättä tarkoita sitä, että alla olevien sijoitusten pyörittäminen sitä olisi.

Se, että rahasto kertoo seuraavansa passiivisesti jotakin indeksiä ei tarkoita muuta kuin sitä, että rahasto pyrkii matkimaan identtisesti kyseisen indeksin sisältöä. Rahastonhoitajan ei tarvitse vaivata päätään punnitsemalla erilaisia sijoitusstrategioita, ajoitusta tai muutakaan. Kun indeksin sisältö muuttuu tekee rahastonhoitaja tarvittavat muutokset rahaston sijoituksiin, jotta se vastaa jälleen indeksiä sisällöltään. Yksinkertaista ja edullista. Rahasto on siis passivinen, hurraa?

Tööt! Väärä vastaus. Se, että sijoittaa rahastoon, joka kertoo seuraavansa passiivisesti jotakin indeksiä ei vielä kerro aktiivisuudesta tai passiivisuudesta yhtään mitään. Esimerkiksi First Trust Strategic Value Index ETF:n sijoituksista vaihtuu vuosittain 171%! Passiivista? Ei ainakaan mielestäni vaikka kyseessä ns. passiivinen sijoitustuote onkin. Pidätkö sinä sijoittamista tähän ETF:ään passiivisena sijoittamisena?

Kyseisen ETF:n TER (Total Expense Ratio) on kohtuullinen 0,65%. Tässä tulee hyvin ilmi TER luvun puute. Se ei nimittäin pidä sisällään laisinkaan kaupankäyntikuluja, jotka tässä näppärästi lakaistaan sijoittajan silmiltä piiloon. ETF:n "kustannukset" ovat pienet, mutta todellisuus on jotain aivan muuta.

Tässä vaiheessa lienee jo selvää, että indeksin käsite itsessään ei mitenkään takaa sijoituksen passiivista luonnetta. Indeksi voidaan rakentaa siten, että sitä seuraavan "passiivisen" sijoitustuotteen sisäinen kaupankäyntiaktiviteetti on korkea.

First Trust Strategic Value Index ETF on tietysti esimerkki indeksistä, jonka turn-over on korkea. Suositun S&P 500-indeksiä seuraavan SPDR:n sijoituksista vaihtuu vuosittain n. 6,5%. Jos nyt kehitän sijoitusstrategian, jota noudattamalla keskimäärin sijoituksista vaihtuu vuosittain 10%, niin olenko passiivinen vaiko aktiivinen sijoittaja?

Indeksejä on hirmuiset määrät. Millainen indeksi on luonteeltaan aktiivinen, millainen passiivinen? S&P 500-indeksiä seuraavaa ETF:ää, jonka turn-over over 6,5% voitaneen pitää passiivisena. Milloin se muuttuu aktiiviseksi? Kuinka korkea tulee turn-overin olla? 20%? 50%? 200%?

Onko sillä ylipäänsä merkitystä? Jos ETF noudattaa jotakin ennalta määritettyä indeksiä, niin se ei ainakaan explisiittisesti pyri ottamaan markkinoista kantaa. Mutta kannanotto voi olla rakennettu implisiittisesti indeksiin sisään.

Onko sijoittaminen aktiivista vain silloin, kun ihminen luottaen omiin intuitioihinsa toteuttaa näkemystä? Muuttuuko tilanne, jos näkemys perustuu tietokoneen antamaan indikaatioon? Jos ei, niin mikä ero on sillä antaako indeksiin sisälle rakennettu järjestelmä indikaation muuttaa sijoituksia vaiko jokin muu järjestelmä?

Mielestäni selvää rajaa ei ole. Raja on veteen piirretty viiva.

Mitä mieltä sinä olet? Missä menee aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen raja?