Haastatteluni Talouselämä-lehdessä
5.11.2010 | Kohti taloudellista riippumattomuutta
Talouselämä-lehti teki minusta jutun tänään ilmestyneeseen numeroon. Käyn haastattelussa muun muassa läpi käyttämääni sijoitusstrategiaa ja sen tulevia muutoksia taustoineen.
Juttu ei (ainakaan vielä) ole luettavissa Talouselämän nettisivuilla. Jos mielenkiintoa on, niin kannattaa siis kipaista lehtikioskin kautta. Juttu on kooltaan puolitoista sivua.
10.11.2010: Juttu on nyt luettavissa Talouselämän sivuilta tästä linkistä.
Juttu ei (ainakaan vielä) ole luettavissa Talouselämän nettisivuilla. Jos mielenkiintoa on, niin kannattaa siis kipaista lehtikioskin kautta. Juttu on kooltaan puolitoista sivua.
10.11.2010: Juttu on nyt luettavissa Talouselämän sivuilta tästä linkistä.
12 vastausta artikkeliin "Haastatteluni Talouselämä-lehdessä"
Anonyymi kirjoittaa:
Hienoa, että olet saanut tämän luokan näkyvyyttä! Pitääkin lukaista artikkeli läpi.
5.11.2010 klo 17.17.00
Laiska sijoittaja kirjoittaa:
Juu, postilaatikkoon tuli tänään. Oikein mukava juttu oli.
5.11.2010 klo 21.48.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Itse en ole vielä lopullista juttua nähnyt, mutta hyvä että siitä tuli onnistunut :)
5.11.2010 klo 22.00.00
Anonyymi kirjoittaa:
Mukava oli lukea artikkeliasi. Uskomattomalta tuntuu että ilman alkupääomaa 2,5 vuodessa olet ansainnut markkina-arvoltaan 50k e salkun. No palkkatyö ja mainitsemasi downshiftaaminen auttavat asiaa. Nimimerk. amk-opiskelija :)
5.11.2010 klo 23.41.00
Anonyymi kirjoittaa:
Luin jutun ja tajusin että tämähän on blogeista "tuttu" mies. Erittäin mukava juttu.
Parasta jutussa on se miten olet asettanut itsellesi kovan tavoitteen ja edennyt menestyksekkäästi sitä kohti. Tämä kannustaa varmasti muitakin todella opiskelemaan sijoittamista.
Annan myös medialle kiitosta, että tekevät sijoittajista juttua muulloinkin ja muistakin kuin miljonääreistä kuplan huipulla.
8.11.2010 klo 11.52.00
Ohto Hiilamo kirjoittaa:
Pasi Havia, hyvä juttu tehty Sinusta! Nyt se on kaikkien luettavissa ilmaiseksi. Suosittelen lämpimästi:
http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/article528866.ece#articleCommentBox
Taloudellisessa riippumattomuudessa on kyse arvoista. Monet ymmärttää asian täysin väärin. Itse tavoittelen samaa kuin Sinä, että olisi enemmän aikaa perheelle ja itselle oikeasti todella tärkeille asioille. Kun esim. vaimo olisi työpaikassa, jossa ei viihdy ja on ikävä esimies niin hän voisi vain lähteä töistä ja ei olisi taloudellisesti tiukkaa siltikään.
10.11.2010 klo 13.03.00
Anonyymi kirjoittaa:
Ei sun kannata jatkaa. Kauppalehden palstalla tuntuvat tietävän kaiken paremmin kuin sä vaikka useimmat eivät edes ole blogia lukeneet :)
11.11.2010 klo 13.10.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
"Koirat haukkuu ja karavaani kulkee" ;)
11.11.2010 klo 20.19.00
Nuori-Sijoittaja8 kirjoittaa:
Anonyymille: KL:n keskustelupalstan taso on tosiaan välillä erittäin heikko. Juuri tälläinen ennakkoluuloinen kritisointi tyyliin pelkän Talouselämän jutun perusteella on hyvin tyyppillistä KL:n keskustelupalstoilla.
12.11.2010 klo 13.07.00
Anonyymi kirjoittaa:
Mielenkiintoinen artikkeli Talouselämässä.
Jos taloudellisella riippumattomuudella tarkoitetaan sitä, että jättäytyy pois työelämästä elämään vapaaherrana, niin se ei ole tavoitteenani.
Ainakin itse kuvittelen että elämä voi käydä aika tylsäksi, jos 40v iässä jää kokonaan pois työelämästä. Juu, voi harrastaa, matkustella, pelata golfia ja mitä ikinä keksiikään, mutta jotenkin tuo ei tunnu siltä mitä haluaisin "tehdä" koko siinä vaiheessa jäljellä olevan elämän.
Itse koen tärkeämmäksi että on mielenkiintoinen työ (ja tietenkin riittävä sosiaalinen verkosto ympärillään).
Itse tosin olen vasta 22v opiskelija (lääketiede) ja en voisi kuvitellakaan jääväni pois työelämästä n. 15 vuoden työrupeaman jälkeen, sillä opiskelemani ala on se mitä olen aina halunnutkin.
Osakkeita/ETF:iä olen ostellut jo n. 4v ajan ja salkun arvo on n. 14 000 euroa tällä hetkellä.
Sami
12.11.2010 klo 17.23.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Kyllä, ihminen tarvitsee aina mielekestä tekemistä. Mikäänhän ei estä taloudellisesti riippumattomatonta työskentelemästä, jos siitä kiksejä saa. Se minkä taloudellisesti riippumaton elämä tarjoaa on juuri valinnan mahdollisuudet elämässä.
Henkilökohtaisella tasolla se tarjoaa itselleni paremmat mahdollisuudet henkiseen kasvuun. 8 tuntia päivässä vain työnantajan osoittamiin tehtäviin rajoittaa pitkälti omaa kehittymistä. Osaaminen fokusoituu kapean sektorin osaamiseksi ja vain sellaiseksi, jolla on työnantajalle merkitystä.
Mikään ei tietysti estä kehittämästä itseään jo nyt vapaa-ajalla. Näin teenkin. Opiskelen mm. yliopistossa. Mutta aika menee tiukalle, liian tiukalle.
Työskentelen myös itse (entisellä) ihannealallani. Työkokemusta takana 10 vuotta ja harrastuneisuutta yli 20 vuotta. Tämän kokemuksen turvin uskallan sanoa, ettet vielä voi tietää miltä työnteko sinusta tuntuu 15 vuoden kuluttua. Vaikka se ihannetyöltä nyt tuntuisikin.
12.11.2010 klo 17.41.00
Anonyymi kirjoittaa:
Jep. Oleellista onkin se, että pitää työstään. Jos ei pidä, niin en silloin ihmettele yhtään että haluaa jäädä pois työstä joka tuntuu pakkopullalta. Tällöin esim. vuosi tai pari pois työelämästä on varmasti hyvä ratkaisu, jolloin voi rauhassa miettiä eri vaihtoehtoja. Jos ikä ei paina, niin voi vielä kouluttautua uuteen ammattiin jos vanha ei edelleenkään vedä puoleensa.
Omalla alalla työmahdollisuuksia on monenlaisia, joten uskon kyllä löytäväni viihtyisän työtehtävän (ja ainahan voin perustaa oman yksityisvastaanoton). Enkä muuten ole kuullut kenenkään katuvan tätä uravalintaansa.
Hyvä blogi muuten sinulla. Mielenkiintoista seurata toisen vaurastumista omani ohella.
Sami
13.11.2010 klo 0.08.00
Jätä kommentti