Sijoitusstrategian testitulokset
10.11.2010 | Kohti taloudellista riippumattomuutta
Talouselämä-lehden haastattelussa kerroin suunnitelmistani muuttaa nykyistä sijoitusstrategiaa. Tuleva strategia pohjautuu nykyiseen satelliittistrategiaani, jota olen ajanut hiljalleen sisään empiirisesti käyttäen omaa rahaa. Strategia onkin hioutunut näiden kokemusten pohjalta. Viimeisen silauksen sain, kun pääsin jälkitestauttamaan strategian toimivuutta.
Strategian pohjana toimii Piotroskin menetelmä, josta olen kirjoittanut jo aiemmin. Se on arvosijoitusmenetelmä, joka pyrkii seulomaan hyviä ostokohteita tilinpäätöstietojen perusteella. Vaikka Piotroskin tutkimus tehtiin USA:n markkinoille on se toiminut hyvin myös Euroopassa ja muualla maailmassa.
Menetelmässä on kuitenkin yksi iso puute. Se nimittäin toimii hyvin vain pienten yhtiöiden kanssa, jotka ovat vähän analysoituja. Mitä isompii yhtiöihin sitä sovelletaan sen pienempiä tuottoja menetelmän käyttäminen antaa.
Käyttämäni muunneltu menetelmä ottaa lähtökohdaksi Piotroskin kriteerit, mutta halusin päästä kuitenkin "nakkikioskeista" eroon. Hyvän menetelmän tulisi antaa sijoittajalle tarjolle sellaisia osakkeita, jotka ovat riittävän suuria ja joiden vaihto on sellaisella tasolla, että sijoitus on järkevä.
Kävin ajatustenvaihtoa Philip Vanstraceelen kanssa, joka pitää arvosijoittamiseen erikoistunutta Quant Investing sivustoa. Hänen avullaan sain aikaiseksi itselleni paremmin toimivan muokatun version menetelmästä. Perinteisen Piotroskin menetelmän lisäksi käyttämäni strategia ottaa huomioon muutamia rajoitteita sijoitukselle, kuten market-capin, sekä päivävaihdon suuruuden ja yhdistää Piotroskia mm. 5 vuoden ROIC arvoon. Tämän syvällisemmin en halua menetelmää tässä vaiheessa paljastaa. Kyseessä on kuitenkin multifaktorimalli.
Tätä muokattua strategiaa jälkitestasimme käyttämällä Thomson Reutersin Datastream tietokantaa. Reutersin tietokanta on yksi luotettavimmista mitä markkinoilla on. Muun muassa monet yliopistot käyttävät sitä.
Entä itse tulokset? Olkaa hyvä!
Strategia tuotti 11 vuoden aikana 722,90% eli vuosituotoksi muodostui 21,12%. Kannattaa muistaa, että tämä on täysin teoreettinen luku. Se ei ota huomioon laisinkaan veroja, kaupankäyntikustannuksia eikä spredejä. Todellisuudessa sijoittajan tuotto olisi siis jäänyt pienemmäksi.
Samaan aikaan markkinat tuottivat kuitenkin vain 11,42% eli 0,99% p.a. Tätäkin olennaisempaa on kiinnittää huomiota menetelmän riskisyyteen eli keskihajontaan ja betaan. Molemmat ovat markinoita pienemmät! Sijoitusstrategian keskihajonnaksi muodostui 16,03% ja betaksi 0,4666, kun markkinoiden keskihajonta oli 22,28%. Markkinoille strategia hävisi vain yhtenä vuotena testatusta 11:sta. Tappiollisia vuosia tuli kaksi, kun markkinoilla niitä oli viisi.
Tulokset, jotka jaan tässä teille ovat 15 osakkeen portfoliosta. Mikäli osakkeiden määrää strategiassa kasvatetaan laski menetelmän antama tuotto, mutta myös riskisyys pieneni. Siitä huolimatta ylituotto markkinoihin nähden säilyi huomattavana.
Strategiassa portfolio muodostetaan kerran vuodessa ja sitä pidetään yhden vuoden ajan. Tämän jälkeen osakkeet vaihdetaan jälleen uusiin menetelmän mukaisesti. Se on siis luonteeltaan hyvin passiivinen, eikä vaadi laisinkaan seurantaa. Riittää, että sijoitusten päällä istuu aina yhden vuoden ajan kerrallaan. Seulonta käy puolestaan täysin automaattisesti tietokoneen avulla, joka hoitaa Piotroski pisteytykset ja muut tarvittavat laskutoimitukset.
Olen yrittänyt katsoa strategiaa ja sen tuloksia kriittisesti useilta eri näkökannoilta. Sen antama todistusaineisto on kuitenkin niin kestävä, että minun on enää vaikeaa kulkea riskisemmällä polulla. Tämän vuoksi olen vaihtamassa strategiaa.
Haluatko tutkia asiaa omin käsin? Ole hyvä ja lataa testitulokset allaolevasta linkistä ja anna palautetta! Olennaisimmat asiat löytyvät Summary välilehdeltä.
Lataa sijoitusstrategian koko testitulokset tästä linkistä.
Tätä muokattua strategiaa jälkitestasimme käyttämällä Thomson Reutersin Datastream tietokantaa. Reutersin tietokanta on yksi luotettavimmista mitä markkinoilla on. Muun muassa monet yliopistot käyttävät sitä.
Testi ajettiin 11 vuoden ajalta 11.6.1999-11.6.2010 ja se rajattiin koskemaan vain sellaisia Euroopan maita, joihin itselläni on pääsy käyttäen Lynxiä, Aktiedirektiä ja Nordnettia välittäjinä. Ikävä kyllä tätä pidemmältä ajalta emme menetelmää voi jälkitestata. Pohjana olevasta Piotroskin menetelmästä on kuitenkin saatavilla tietoja sen toimivuudesta pidemmältä ajalta. Ohessa esimerkiksi Société Généralen tutkimustulos Euroopan osalta vuosilta 1985-2007.
(SG:n tutkimustulokset Piotroskin menetelmän toimivuudesta vuosilta 1985-2007)
Entä itse tulokset? Olkaa hyvä!
(Sijoitusstrategian tulokset)
Strategia tuotti 11 vuoden aikana 722,90% eli vuosituotoksi muodostui 21,12%. Kannattaa muistaa, että tämä on täysin teoreettinen luku. Se ei ota huomioon laisinkaan veroja, kaupankäyntikustannuksia eikä spredejä. Todellisuudessa sijoittajan tuotto olisi siis jäänyt pienemmäksi.
Samaan aikaan markkinat tuottivat kuitenkin vain 11,42% eli 0,99% p.a. Tätäkin olennaisempaa on kiinnittää huomiota menetelmän riskisyyteen eli keskihajontaan ja betaan. Molemmat ovat markinoita pienemmät! Sijoitusstrategian keskihajonnaksi muodostui 16,03% ja betaksi 0,4666, kun markkinoiden keskihajonta oli 22,28%. Markkinoille strategia hävisi vain yhtenä vuotena testatusta 11:sta. Tappiollisia vuosia tuli kaksi, kun markkinoilla niitä oli viisi.
Tulokset, jotka jaan tässä teille ovat 15 osakkeen portfoliosta. Mikäli osakkeiden määrää strategiassa kasvatetaan laski menetelmän antama tuotto, mutta myös riskisyys pieneni. Siitä huolimatta ylituotto markkinoihin nähden säilyi huomattavana.
(Sijoitusstrategian tuotto verrattuna markkinatuottoon)
Strategiassa portfolio muodostetaan kerran vuodessa ja sitä pidetään yhden vuoden ajan. Tämän jälkeen osakkeet vaihdetaan jälleen uusiin menetelmän mukaisesti. Se on siis luonteeltaan hyvin passiivinen, eikä vaadi laisinkaan seurantaa. Riittää, että sijoitusten päällä istuu aina yhden vuoden ajan kerrallaan. Seulonta käy puolestaan täysin automaattisesti tietokoneen avulla, joka hoitaa Piotroski pisteytykset ja muut tarvittavat laskutoimitukset.
Olen yrittänyt katsoa strategiaa ja sen tuloksia kriittisesti useilta eri näkökannoilta. Sen antama todistusaineisto on kuitenkin niin kestävä, että minun on enää vaikeaa kulkea riskisemmällä polulla. Tämän vuoksi olen vaihtamassa strategiaa.
Haluatko tutkia asiaa omin käsin? Ole hyvä ja lataa testitulokset allaolevasta linkistä ja anna palautetta! Olennaisimmat asiat löytyvät Summary välilehdeltä.
Lataa sijoitusstrategian koko testitulokset tästä linkistä.
39 vastausta artikkeliin "Sijoitusstrategian testitulokset"
Anonyymi kirjoittaa:
Kuulostaa hyvältä! Ymmärrettävistä syistä et halua paljasta tarkempia tietoja strategiasta, mutta voitko valottaa miten valitset portfolion muodostusajankohdan? Vuodenvaihteessa?
10.11.2010 klo 19.01.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Backtestauksessa käytettiin aina edellisen vuoden tilinpäätöstietoja, mutta portfolio muodostettiin vasta aina kesäkuussa, jottei look-ahead biasia varmasti esiintyisi. Oikeastihan tiedot ovat sijoittajien käytettävissä jo keväällä. Tämän johdosta tulen itse muodostamaan ko. portfolion ensi keväänä vuoden 2010 tulosten tultua ulos.
Reutersin tietokantaan OVK tietoja ajetaan tasaisin välein ja koska P/B luvulla on menetelmässä suuri merkitys voi menetelmää toteuttaa kiertävästi milloin tahansa. Satelliittien osalta olenkin tehnyt ostoja noin kerran kuukaudessa.
Sijoittaja voi halutessaan ostaa ja myydä vaikkapa kaksi osaketta kuukaudessa, jolloin portfolion koko olisi 24 osaketta.
Jotenkin tämä koko strategia olisi hyvä saada rahastoitua jolloin ei pääomaveroja tulisi laisinkaan maksettavaksi. Korkoa korolle ilmiö toisi sitä kautta sijoittajalle vielä paremman tuoton.
10.11.2010 klo 19.28.00
Sumeet kirjoittaa:
On kyllä huimat luvut! Ja tosiaan rahastoituna tuolla sitten pääsisikin lähelle tuota tuottolukua. Tämähän viittaa hieman siihen, että saamme tänne kotoiseen Suomeenkin oman Buffetin.
Sitten siihen vakavampaan asiaan. Eli miten uskot tällaisen tuottotason pysyvän verrattuna markkinaan? Nythän tämä menetelmä on osittain paljastettu joten sitä (tai tuota mainitsemaasi Pietroskin menetelmää) voi käyttää kuka hyvänsä. Eikö tämä ole omiaan hävittämään tuota ylituottoa?
Kaikestaan muuten vielä 10 vuoden testausjakso on lyhyehkö. Oletko tehnyt testejä tämän 10 vuoden sisällä erilaisilla aloitusajoilla ja katsonut mitä tuotot silloin ovat?
10.11.2010 klo 20.05.00
Anonyymi kirjoittaa:
Blogi hyvä, artikkeli oli huono!
10.11.2010 klo 20.06.00
Anonyymi kirjoittaa:
Taurus Capital käytti myös erästä Magic Formulaa, Joel Greenblattin Magic Formulaa.
http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2009/04/22/parhaita-osakkeita-luvannut-sijoituspalvelu-kaatuu/200910248/12
Menneisyys ei ole tae tulevasta, mutta toivon todellakin menestystä ja onnistumista sinulle! Toimit inspiraationa varmasti monelle, jopa hippusen minulle :)
10.11.2010 klo 20.10.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Sumeet: Olen samaa mieltä, että 11 vuotta on hieman liian lyhyt aika, mutta ikävä kyllä emme pysty ajamaan pidemmälle ajalle strategiaa. Pohjana kuitenkin on Piotroskin menetelmä, josta on näyttöjä pidemmältä ajalta, joten siinä mielessä olen suht levollisin mielin. Samoin myös muut arvosijoitusmenetelmät ovat toimineet hyvin aina 60-luvulta asti.
Uskon, että menetelmä tarjoaa ylituottoja vielä tulevaisuudessa. Miksi? Lyhyttä vastausta on hankala tähän puristaa, mutta selviää kun tutustuu arvosijoittamisen perussyihin tarkemmin. Kaiken takana on siis ihminen, joka omalla toiminnallaan aiheuttaa markkinavääristymiä. Behavioral Finance tarjoaa tähän selitykset. Ihmiset järjestäin rakastuvat hyviin tarinoihin ja erehtyvät sitä kautta maksamaan yhtiöistä liikaa. Menestyvät osakkeet löytyvät niistä pahnan pohjimmista, jotka eivät kiinnosta enää ketään. Monet kiinnostuvatkin arvosijoittamisesta luettuaan niiden tuotoista. Kun silmien eteen sitten lätkäistään yhtiöt joihin pitäisi sen mukaisesti sijoittaa muuttuu ääni kellossa. "En kai minä nyt tuollaiseen p*skaan!" ;)
Anonyymi: Bo Lindfors tietääkseni sijoittaa edelleen Magic Formulan mukaisesti vaikkei enää Taurus Capital yhtiötä pyöritäkään. Ilmeisesti he eivät saaneet sijoitusyhtiönä hommaa pyörimään kuten oli tarkoitus.
10.11.2010 klo 20.13.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Sumeet: Ai niin vielä noista aloitusajoista piti kirjoittamani, kun kysyit. Kyllä, olen myös hieman poikkeavalla ajalla ajanut ja tulokset olivat hyvin lähelle tätä minkä laitoin jakoon.
Käyttämäni menetelmä on sen verran hienostunut ettei se sovi ihan kenelle tahansa sijoittajalle. Sen ymmärtäminen vaatii kuitenkin sen, että on sisäistänyt arvosijoittamisen, Piotroskin tutkimuksen jne.
Pelkkää Piotroskin menetelmää voi tieten ajaa suht helposti kuka tahansa ja sekin antaa ihan hyvät tuotot. Oma versioni antaa hieman vielä paremman tuoton ja tekee sen pienemmällä riskillä. "Bonuksena" pystyn vielä käyttämään isokokoisempia yhtiöitä.
10.11.2010 klo 20.21.00
Sumeet kirjoittaa:
Tuo mainitsemasi Behavioral Finance on kyllä mielenkiintoinen alue ja se voi hyvinkin olla yksi tekijä arvosijoittamisen menestyksen takana. Behavioral Financea ei myöskään ole vielä tutkittu kovin paljoa, joten myös tästä näkökulmasta se on mielenkiintoinen. Itse omassa sijoitusstrategiassa painotan hienoisesti arvoyhtiöitä, mutta teen sen siis arvoindeksin kautta.
Isac Newtonin muuten väitetään sanoneen suurin piirtein seuraavaa: "Pystyn ennustamaan taivaankappaleiden liikkeet mutta en pysty ennustamaan ihmismielen hulluutta." Tämä liittyi Newtonin heikkoon menestyksen South Sea Bubble -nimisessä osakekuplamarkkinassa. Myös tällöin arvosijoittaminen olisi varmasti menestynyt hyvin.
10.11.2010 klo 20.47.00
Anonyymi kirjoittaa:
Oletko lukenut tätä alla mainittua ruotsalaista arvosijoittamisblogia tai(osinkosijoitusblogia)?
http://40procent20ar.blogspot.com/
Se on ainakin mun mielestä ruotsin kiinnostavin blogi...
Haluaisin myös mainita että sinullakin on hyvin kiinnostava blogi!!
10.11.2010 klo 21.21.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Ei ole minulle entuudestaan tuttu blogi. Kiitos vinkistä!
10.11.2010 klo 21.28.00
Anonyymi kirjoittaa:
Jollen jotain väärin ymmärtänyt niin elät aikamoisessa fantsiamaailmassa. 50 000€->500 000€ 5-10 vuodessa?
-11 vuotta kertoo jotakuinkin ei mitään. Hyvä strategia voi olla tappiolla, huono voitolla. Todella riippuvainen pelkästään siitä elettiinkö alussa ja lopussa syklin samoja vaiheita. Minkälaiset sijoitustrendit olivat silloin muodissa jne.
-Ei veroja tai kaupankäyntikustannuksia. Ei sit sen hämäävämäpää. Nopeasti laskettuna pa tuotto laskisi n. 15%:iin. Hyvä sekin.
En kiistä etteikö tällä voisi markkinoita voittaa, mutta vähän jäitä hattuun.
Sitten tuohon sun järjettömään tavoitteeseesi. Nopeasti laskettuna sun pitäisi ostaa noin 80 000€ per vuosi osakkeita, että pääsisit tavoitteesi 15% tuotolla 5 vuodessa. 10 vuotta on jo paljon anteeksiantavaisempi. Silloin riittäisi noin 17 000€ per vuosi lisärahoitusta (tähän mennessä olet noin 15 000€ vuodessa sijoittanut?).
Silti ennen veroja ja kuluja tuottoprosentin pitäisi olla reilu 20% pa 10 vuoden ajan. Ei mahdoton, mutta erittäin epätodennäköistä.
Jos olen jotain väärin ymmärtänyt, pahoittelen ja korjaa minut. Muuten onnea, koska sitä tuut tarviamaan :P.
11.11.2010 klo 14.24.00
Anonyymi kirjoittaa:
Kirjoitin yllä olevan ja haluasin vielä lisätä, että 500 000€ tuskin riittää jotta voisit vaimosi kanssa työt lopettaa. Kyllä se melkein pitää olla 1 000 000€ ettei aivan tarvitse kituutella ja jotta yöt voisi nukkua rauhassa.
11.11.2010 klo 14.27.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Viittaan aikaisempiin kirjoituksiini asiasta. Toivon, että tutustut tarkemmin blogini sisältöön.
Laskelma 5-10 vuodesta aikajänteestä (alkuperäinen tavoitteeni on 20 vuotta ja tämä on vain yksi laskelma):
http://www.taloudellinenriippumattomuus.com/2010/07/taloudellisesti-riippumaton-45-vuodessa.html
Laskelma siitä paljonko omalla kohdallani riittää:
http://www.taloudellinenriippumattomuus.com/2010/03/taloudellinen-riippumattomuus-paljonko.html
11.11.2010 klo 14.32.00
Anonyymi kirjoittaa:
Pidän blogistasi mutta tämä artikkeli herättää kyllä ristiriitaisia tunteita näin tulevalle rahoituksen maisterille.
Mikä on tuo syy, ettei mallia voi testata pidemmällä aikavälillä? Olisi mielestäni oleellista nähdä miten malli toimii kymmenien vuosien aikana.
Lisäksi, jos osakkeiden määrä on pieni esim. 15, "mustat joutsenet" aiheuttavat kyllä harmaita hiuksia jossain vaiheessa. Oletko pohtinut skenaarioita, että pari firmaa menisi konkurssiin sinä aikana jolloin niitä omistat? Laajan indeksi-ETF:n omistajallehan tuollainen tilanne ei aiheuta ongelmia.
Ymmärrän kyllä osakepoiminnan houkutukset mutta mielestäni kyseessä on suhteellisen kokeiltu ja nähty strategia. Olisi mukava kurkistaa 20 vuoden päähän ja katsoa kuka kävelee ulos voittajana. Onnea valitsemallasi tiellä :)
11.11.2010 klo 14.37.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Syy miksen ole voinut strategiaa testauttaa johtuu tietokannasta. MFIE on ostanut käyttöoikeuden Reutersin dataan ja paketti, joka heillä on käytettävissä alkaa vuodesta 1999. Mitään muuta estettä ei ole. Jos joku antaa minulle käytettäväksi tietokannan, jossa on pidemmältä ajalta dataa, niin mielelläni testautan strategian sitä vasten.
Löytyykö teitä?
Strategia ei perustu osakepoimintaan.
Menetelmää on myös testattu huomattavasti laajemmilla hajautuksilla (esim. 50 osaketta). Tulokset ovat järjestäin samat. Se antaa edelleen selviä ylituottoja ja riskisyys laskee yhä. Olemme myös ajaneet testiä käyttäen stop-lossia, joka yllättäen antoikin huonommat tuotot (osakkeiden kurssit toipuivat kovemman dipin jälkeen), mutta myös siinä riskisyys laski.
Hienosäätö on tehty omia sijoituspreferenssejäni ajatellen. Menetelmä on kyllä muokattavissa laajemmalle hajautukselle, pienemmälle riskille jne.
11.11.2010 klo 14.43.00
Anonyymi kirjoittaa:
Ainakin näin Helsingin Kauppakorkeakoulun opiskelijana pääsen käsiksi erittäin laajoihin tietokantoihin mm. käyttämäsi Datastream. Enää puuttuu testattava strategia ja aika :)
11.11.2010 klo 14.48.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Ota yhteyttä sähköpostilla niin laitetaan testaus käyntiin.
11.11.2010 klo 14.49.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Muutama yksityiskohta testituloksista tuottojen ääripäistä.
Testiaikana huonoiten tuottivat (osingot huomioitu):
USG People -57,46% (2007-2008)
Groupe Steria SCA -54,47% (2007-2008)
GFI Informatique -53,22% (2007-2008)
Parhaiten tuottivat (osingot huomioitu):
Beneteau +192,21% (1999-2000)
Bijou Brigitte Modische Accessoires +168,26% (2003-2004)
Salzgitter +159,23% (2006-2007)
Portfolioon osuneista suomalaisista osakkeista parhaiten menestyi Rautaruukki vuosina 2006-2007, jolloin se tuotti +142,77%.
Odotan edelleen edellisen anonyymin yhteydenottoa, jotta voimme suorittaa testauksen myös pidemmältä ajalta. Ole hyvä ja ota yhteyttä.
11.11.2010 klo 21.58.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Sijoitusstrategian tehokkuuden parantaminen sijoittajalle rahastoimalla on jäänyt siinä määrin häiritsemään itseäni, että jos blogin lukijoista löytyy henkilöitä joilla on kokemusta sijoitusyhtiön ja/tai rahaston perustamisesta Suomeen tai ulkomaille (esim. Luxemburg), niin ottakaa yhteyttä!
Finanssivalvonnan sivuilta selviää osa asioista, mutta enemmän kiinnostaa käytännön kokemukset asian hoitamisesta.
Kiitos!
12.11.2010 klo 18.24.00
Anonyymi kirjoittaa:
Sijoitusstrategiasi kuulostaa mielenkiintoiselta vaikka itse en olekaan mikään asiantuntija (perusindeksisijoittaja). Jotta tämän tyyliseen sijoittamiseen voisi siirtyä, niin kuinka paljon olisi oltava alkupääomaa tai kuinka paljon tulisi sijoittaa kuukaudessa? Tämä tuntuu sen verran mielenkiintoiselta, että asiaan täytyy kyllä perehtyä enemmän. Joulukuun tuottosi puoltavat tätä menetelmääsi.
28.12.2010 klo 14.31.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Riippuu kuluista. Mitä vähemmän kuluihin uppoaa, sitä kannattavampaa menetelmän käyttö on.
Jos välityskulut ovat esimerkiksi 10e / kauppa tarkoittaisi se 15.000 euron pääomalla 15 osakkeeseen hajautettuna n. 2% vuosikustannusta (n. 1% hankintahinnasta ja hieman vähemmän myyntihinnasta, jos tullut arvonnousua) + pääomaverot. Historiallisesti menetelmä olisi kannattanut esimerkiksi näillä kuluilla.
Kenties nyrkkisääntönä voisi pitää minimissään tuhannen euron positiota per portfoliossa oleva osake. 15 osakkeen hajautuksella siis 15.000 euroa, 30 osakkeen 30.000 euroa. Kuukausittain yhtä osaketta ostaen portfoliota rakentaessa kertaostos olisi myös 1000 euroa.
Mutta kannattaa itse laskeskella exceliin omilla kuluilla, niin saa tarkempaa kuvaa.
28.12.2010 klo 15.40.00
Anonyymi kirjoittaa:
Vähän liian hyvältä näyttää toi piotroskin menentelmä, ihan tässä kokeillessani oon seurannu kymmenen osakkeen salkkua. nyt on tullu 12% kuussa kesältä saakka.
5.1.2011 klo 0.24.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Pelkän Piotroskin käytöllä olet saanut siis kesäkuusta lähtien 12% per kuukausi? Se on kyllä hyvin! Paremmin kuin oma muokattu menetelmäni.
Oletko valinnut osakkeita siihen salkkuun mistä maista? Screenaatko koko Eurooppaa vai ainoastaan jotain tiettyjä maita? Vai kenties myös Euroopan ulkopuolelta?
5.1.2011 klo 8.25.00
Anonyymi kirjoittaa:
Moi. Mainitsit, että muokkaamasi oman menetelmän tuotto oli parempi kuin perus Piotroskin menetelmällä. Kiinnostaisi teitää, kuinka paljon parempi se oli. Eli teittekö saman backtestauksen perus Piotroskilla?
Yksi asia, joka minua ihmetyttää on se, että aiemmassa Piotroskin menetelmää koskevassa blogikirjoituksessa mainitsit, että AAII:n tutkimuksessa tuotto olisi ollut peräti 40% vuodessa. Omassa testissäsi tuotto oli 21% vuodessa. Ajanjakso on melkein sama kuin tässä omassa testissäsi, joten miten ero voi olla niin suuri?
-Mika
6.1.2011 klo 18.53.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Ero perus Piotroskiin oli noin 3 prosenttiyksikköä vuosituotossa eli tuntuva. Lisäksi riskisyys on omassa pienempi. Tämä, kun testauksessa käytettiin samoja market-cap arvoja.
AAII käyttää eri markkina-aluetta. Heidän screenerit ja tutkimuset rajoittuvat USA:n. Ero on siis juuri siinä että kyseessä on täysin eri maanosat joille menetelmää on sovellettu.
6.1.2011 klo 19.03.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Kannattaa muuten lukaista MFIE:n uusin tutkimus eri arvosijoitusmenetelmien toimivuudesta samalta ajanjaksolta. Mukana on myös Piotroski, mutta hieman erilaisella setillä kuin jos sitä vertaisi omaan strategiaan (erikokoinen hajautus, market-cap jne).
Lataa PDF tästä.
6.1.2011 klo 19.06.00
Anonyymi kirjoittaa:
Moi,
Lieneekö tuon sijoitusstrategian vuosituotossa (21,12% pa) laskuvirhe?
722,9 %:n tuotosta 11 vuoden aikana pitäisi tulla 19,7%.pa.
8.1.2011 klo 15.57.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Lataa Excel tiedosto ja tarkista siitä. Osinkojen uudelleensijoittaminen voi aiheuttaa poikkeumaa vuosituotossa jos vertaat suoraan kokonaistuottoon.
8.1.2011 klo 16.12.00
Anonyymi kirjoittaa:
Moi. Tiedostin kyllä tuon asian, että AAII:n tutkimus on tehty Amerikassa ja tämä toinen Euroopassa. Jos oletetaan, että tutkimustulosten suuri ero johtuu pääosin markkina-alueesta (eikä esim. hieman eri testiajanjaksosta) jää vielä auki se, miksi menetelmä tuottaa Amerikassa niin paljon paremmin. Johtuuko asia sitten suuremmista hinnoitteluvirheistä jenkkimarkkinoilla vai mistä, olisi kiinnostavaa tietää.
-Mika
9.1.2011 klo 20.58.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Kannattaa lukea James Montierin kirja "Value Investing - Tools and Techniques for Intelligent Investment". Siinä on tutkimustuloksia Piotroskin menetelmän toimivuudesta sekä Euroopan, että USA:n markkina-alueelta noin 20 vuoden ajalta. Tulokset ovat hyvin samankaltaiset.
9.1.2011 klo 21.30.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Tuntematta miten AAII oman Piotroski listansa muodostaa kannattaa myös ottaa huomioon, että tuottoon menetelmän kohdalla vaikuttavat se minä ajankohtana portfolio muodostetaan, kuinka laajaa hajautusta käytetään, sekä haarukoitujen yritysten market-cap.
Tämän vuoksi Piotroskin menetelmää käyttäen kaksi eri sijoittajaa voivat saada hyvinkin erilaisia tuottoja samalta ajalta.
Yleistäen voidaan sanoa, että Piotroskin menetelmä toimii niin kehittyvien markkinoiden kuin kehittyneiden kohdalla. Esimerkiksi tutkimustulokset (mm. Montierin kirja) Japanin, Euroopan ja USA:n osalta ovat hyvin saman suuntaiset.
9.1.2011 klo 21.46.00
Anonyymi kirjoittaa:
Kiitos vastauksesta, pitänee tutustua tuohon mainitsemaasi kirjaan.
-Mika
10.1.2011 klo 0.26.00
Anonyymi kirjoittaa:
"""""Pelkän Piotroskin käytöllä olet saanut siis kesäkuusta lähtien 12% per kuukausi? Se on kyllä hyvin! Paremmin kuin oma muokattu menetelmäni.
Oletko valinnut osakkeita siihen salkkuun mistä maista? Screenaatko koko Eurooppaa vai ainoastaan jotain tiettyjä maita? Vai kenties myös Euroopan ulkopuolelta?""""
osakkeet on euroopasta japanista ja usasta, osa aika pieniä Mkt valuen firmoja. en tekisi johtopäätöksiä muutaman kuukauden ajalta, mutta lupaavalta näyttää.
oma sijoitustoiminta on vielä lastenkengissä kun en ole vielä saanut aikaiseksi, mitä strategiaa käyttäisin.
pitänee vielä perehtyä tarkemmin...
hieno blogi btw
10.1.2011 klo 2.05.00
Anonyymi kirjoittaa:
Kiitos hyvästä blogista. Onko havaintoja ilmaisesta (tai halvasta) screenerista Saksan ja pohjoismaiden pörsseihin? Tai vaikka Exceliä joka automatisoisi tuon F-Scoren laskentaa US pörssin ulkopuolella.
-Pauli
20.1.2011 klo 19.13.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Kiitos! Työkaluja löytyy tästä vanhemmasta kirjoituksesta (mm. juuri mainitsemasi Excel).
20.1.2011 klo 19.23.00
Anonyymi kirjoittaa:
Kiitos hienojen tutkimustuloksien julkaisusta!
Onko eroja kuukausittain muutamalla osakkeella uudistettavan ja kerran vuodessa vaihdettavan salkun välillä tutkittu?
19.2.2011 klo 10.59.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Onko eroja kuukausittain muutamalla osakkeella uudistettavan ja kerran vuodessa vaihdettavan salkun välillä tutkittu?
En ole tutkinut systemaattisesti johtuen siitä, että tutkimus olisi selvästi työläämpi toteuttaa. Olen kuitenkin ajanut strategiaa sisään juuri ostamalla kuukausittain ja tämä empiirinen todistusaineisto näyttää myös toimivan.
Eroja kuukausittaisilla ja kerran vuodessa tehtävillä ostojen tuotoilla varmasti on. Kuinka paljon, niin sitä en tiedä. Molemmat tavat ovat ihan toimivia.
19.2.2011 klo 11.09.00
Anonyymi kirjoittaa:
Mahdatko tietää, mistä tänäpäivänä saisi yksityishenkilönä mahdollisimman edullisesti dataa backtestausta varten?
4.4.2014 klo 16.40.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Halvalla (edullisesti) ei saa laadukasta dataa. Laadulla tarkoitan mm. sitä että kannasta löytyy konkurssiin menneet yhtiöt, fundamenttitiedot ovat ns. Point-In-Time muodossa ettei look-forward biasia pääse syntymään ja että oikaistut tulokset ovat käytettävissä vasta silloin kun oikaisu on julkaistu jne.
Lyhyesti: unohda halvat vaihtoehdot.
4.4.2014 klo 16.47.00
Jätä kommentti