Dogs of the Dow
23.1.2011 | Kohti taloudellista riippumattomuutta
Dogs of the Dow on yksi kaikkein yksinkertaisimmista olemassaolevista sijoitusstrategioista. Siitä huolimatta se on tuottanut pitkällä aikavälillä markkinoita paremmin.
Strategian kehitti Michael O'Higgins vuonna 1991. Idea on hyvin yksinkertainen. Dow Jones Industrial Average (DJIA) indeksiin kuuluu 30 yhtiötä. Näistä strategiaa noudattava ostaa kymmentä, joiden osinkotuotto on paras. Osakkeita pidetään vuoden ajan, kunnes jälleen on aika katsoa minkä yhtiöiden osakkeiden osinkotuotto on kärkikymmenikössä. Listalta ulos tippuneet menevät myyntiin ja tilalle nousseet ostetaan salkkuun.
Strategian ytimessä on hyvä osinkotuotto. Perinteisesti juuri suomalaiset ovat mieltyneet korkeaa osinkoa maksaviin yhtiöihin. Monet ovatkin "koiraihmisiä" tietämättään.
Dogs of the Dow strategiaa on tutkittu hyvin pitkiltä ajoilta ja useiden eri toimijoiden taholta. Dogs of the Dow sivun mukaan tosin strategia ei ole antanut enää ylituottoja viime vuosina. Viimeisen 10 vuoden tuotto strategialla on 4,6% p.a., kun DJIA tuotti 4,8% p.a. Kun vertailujakso venytetään 19 vuoteen tuotti Dogs of the Dow 10,5% p.a. ja DJIA-indeksi 11,0% p.a.
James P. O'Shaughnessy tutki Dogs of the Dow strategiaa kirjassa What Works on Wall Street. Kirjassa O'Shaughnessy tarjoaa tilastodataa pidemmältä ajalta kuin Dogs of the Dow sivusto. Sen lisäksi hän tarjoaa myös strategian riskimittarit. Tosin mielestäni parempi vertailuindeksi olisi S&P 500:n sijaan DJIA.
Pitkällä aikajänteellä strategia siis näyttää toimivan jonkin verran paremmin kuin DJIA-indeksi. Tätä pidetään myös strategian vahvuutena. Se toimii erittäin pitkäjänteiselle sijoittajalle, mutta väliin saattaa mahtua jopa vuosikymmenten mittaisia jaksoja jolloin strategia häviää markkinoiden tuotolle.
O'Shaughnessy tarjoaa kirjan kotisivulla tarkasteltavaksi kirjassa esiteltyjen sijoitusstrategioiden tuotot vuosilta 1952-2004. Tilastoihin käsiksi pääsy vaatii vain ilmaisen rekisteröinnin sähköpostiosoitteella.
Dogs of the Dow strategiasta löytyy runsain mitoin tietoa Yhdysvaltain markkinoilta. Sen sijaan Eurooppa ja muu maailma on eriarvoisessa asemassa. Muilta markkinoilta ei löydy yhtä paljon tutkimustietoa.
Suomalaisia sijoittajia luonnollisesti kiinnostaa eniten miten vastaava strategia toimisi Suomessa. Tästä onneksi löytyy tuore tutkimus. Eemeli Rinne ja Sami Vähämaa julkaisivat viime vuonna tutkimuksen nimeltä The 'Dogs of the Dow' Strategy Revisited: Finnish Evidence. Tutkimuksessa Rinne ja Vähämaa tulivat tulokseen, että Helsingin osakemarkkinoilla Dogs of the Dow strategiaa käyttämällä pystyi pääsemään vuosina 1988-2008 keskimäärin 4,5%:n ylituottoon. Samoin kuin O'Shaughnessyn tutkimus, niin myös tässä parempi tuotto tuli pienemmällä riskillä.
Dogs of the Dow strategia on siis hyvin yksinkertainen, eikä sen toteuttaminen vaadi kummoisia taitoja. Internetistä löytyy lukuisia palveluita, joissa osakkeita voi laittaa järjestykseen osinkotuoton perusteella. Yksi näistä on indexArb, jonka listan mukaan strategiaa toteuttavan kannattaisi poimia USA:n markkinoilta salkkuunsa seuraavat kymmenen osaketta.
Strategian kehitti Michael O'Higgins vuonna 1991. Idea on hyvin yksinkertainen. Dow Jones Industrial Average (DJIA) indeksiin kuuluu 30 yhtiötä. Näistä strategiaa noudattava ostaa kymmentä, joiden osinkotuotto on paras. Osakkeita pidetään vuoden ajan, kunnes jälleen on aika katsoa minkä yhtiöiden osakkeiden osinkotuotto on kärkikymmenikössä. Listalta ulos tippuneet menevät myyntiin ja tilalle nousseet ostetaan salkkuun.
Strategian ytimessä on hyvä osinkotuotto. Perinteisesti juuri suomalaiset ovat mieltyneet korkeaa osinkoa maksaviin yhtiöihin. Monet ovatkin "koiraihmisiä" tietämättään.
Dogs of the Dow strategiaa on tutkittu hyvin pitkiltä ajoilta ja useiden eri toimijoiden taholta. Dogs of the Dow sivun mukaan tosin strategia ei ole antanut enää ylituottoja viime vuosina. Viimeisen 10 vuoden tuotto strategialla on 4,6% p.a., kun DJIA tuotti 4,8% p.a. Kun vertailujakso venytetään 19 vuoteen tuotti Dogs of the Dow 10,5% p.a. ja DJIA-indeksi 11,0% p.a.
(Dogs of the Dow strategian tuotot, lähde: dogsofthedow.com)
James P. O'Shaughnessy tutki Dogs of the Dow strategiaa kirjassa What Works on Wall Street. Kirjassa O'Shaughnessy tarjoaa tilastodataa pidemmältä ajalta kuin Dogs of the Dow sivusto. Sen lisäksi hän tarjoaa myös strategian riskimittarit. Tosin mielestäni parempi vertailuindeksi olisi S&P 500:n sijaan DJIA.
(Dogs of the Dow strategian tunnusluvut vuosilta 1929-2003, lähde: What Works on Wall Street)
(Dogs of the Dow strategian huonoimmat tuotot vuosilta 1929-2003, lähde: What Works on Wall Street)
(Dogs of the Dow:n tuotot eri vuosikymmeninä, lähde: What Works on Wall Street)
(Dogs of the Dow strategian tuotot vuosina 2004-2010, lähde: dogsofthedow.com)
Pitkällä aikajänteellä strategia siis näyttää toimivan jonkin verran paremmin kuin DJIA-indeksi. Tätä pidetään myös strategian vahvuutena. Se toimii erittäin pitkäjänteiselle sijoittajalle, mutta väliin saattaa mahtua jopa vuosikymmenten mittaisia jaksoja jolloin strategia häviää markkinoiden tuotolle.
O'Shaughnessy tarjoaa kirjan kotisivulla tarkasteltavaksi kirjassa esiteltyjen sijoitusstrategioiden tuotot vuosilta 1952-2004. Tilastoihin käsiksi pääsy vaatii vain ilmaisen rekisteröinnin sähköpostiosoitteella.
(Dogs of the Dow vs. blue chipit 1952-1977, lähde: whatworksonwallstreet.com)
(Dogs of the Dow vs. blue chipit 1978-2004, lähde: whatworksonwallstreet.com)
Dogs of the Dow strategiasta löytyy runsain mitoin tietoa Yhdysvaltain markkinoilta. Sen sijaan Eurooppa ja muu maailma on eriarvoisessa asemassa. Muilta markkinoilta ei löydy yhtä paljon tutkimustietoa.
Suomalaisia sijoittajia luonnollisesti kiinnostaa eniten miten vastaava strategia toimisi Suomessa. Tästä onneksi löytyy tuore tutkimus. Eemeli Rinne ja Sami Vähämaa julkaisivat viime vuonna tutkimuksen nimeltä The 'Dogs of the Dow' Strategy Revisited: Finnish Evidence. Tutkimuksessa Rinne ja Vähämaa tulivat tulokseen, että Helsingin osakemarkkinoilla Dogs of the Dow strategiaa käyttämällä pystyi pääsemään vuosina 1988-2008 keskimäärin 4,5%:n ylituottoon. Samoin kuin O'Shaughnessyn tutkimus, niin myös tässä parempi tuotto tuli pienemmällä riskillä.
Dogs of the Dow strategia on siis hyvin yksinkertainen, eikä sen toteuttaminen vaadi kummoisia taitoja. Internetistä löytyy lukuisia palveluita, joissa osakkeita voi laittaa järjestykseen osinkotuoton perusteella. Yksi näistä on indexArb, jonka listan mukaan strategiaa toteuttavan kannattaisi poimia USA:n markkinoilta salkkuunsa seuraavat kymmenen osaketta.
(Dogs of the Dow strategian mukaiset osakkeet USA:ssa 22.1.2011, lähde: indexArb)
IndexArb sivustoa monipuolisempi on TopYields. TopYields tarjoaa parhaimmat osingonmaksajat myös muilta markkina-alueilta, kuten Euroopasta, Afrikasta ja Aasiasta.
(Dogs of the Dow strategian mukaiset osakkeet Euroopassa 22.1.2011, lähde: TopYields)
(Dogs of the Dow strategian mukaiset osakkeet pohjoismaissa 22.1.2011, lähde: TopYields)
(Dogs of the Dow strategian mukaiset osakkeet Helsingin pörssissä 22.1.2011, lähde: TopYields)
Henkilökohtaisesti en pidä Dogs of the Dow sijoitusstrategiaa kovinkaan mielenkiintoisena. Se kyllä antaa paperilla hieman markkinoita paremman tuoton. Ongelmaksi muodostuu Suomen verotus. Kun strategian tuotossa huomioi kaupankäyntikustannukset ja pääomaverot ei strategian antama ylituotto ole riittävä päihittääkseen passiivisen indeksituotteen. Asia muuttuu mikäli sijoituksia pystyy pyörittämään esimerkiksi vakuutuskuoren tai PS-tilin sisällä verovapaasti. Tällöinkin on syytä ottaa kokonaiskustannukset huomioon.
Mielestäni tässä tapauksessa helpoimmalla pääsee ostamalla puhtaasti indeksiä.
13 vastausta artikkeliin "Dogs of the Dow"
Anonyymi kirjoittaa:
"...strategia ei ole antanut enää ylituottoja viime vuosina..."
Aivan. Tämä tapahtui heti kun kyseinen menetelmä paljastettiin suurille massoille. Se rupesi heti toimimasta kun "kaikki" rupesivat käyttämään sitä.
Syy miksi se toimi(i) hyvin Suomessa on, että tällaisessa takapajulassa sitä ei käytetä. Toisaalta olen itsekin tehnyt tutkimuksia, joissa olen ostanut vuosina 00-10 osakkeita, joilla on suurin osinkotuotto. Tämä strategia toimi Suomessa erittäin hyvin, mutta jenkkimarkkinoilla ei. Eli siis pointtina, että eri strategiat toimivat eri tavoin eri markkinoilla. Miksi? Koska joka markkinapaikalla on eri pelurit.
Hieno artikkeli taas kerran. :)
23.1.2011 klo 20.46.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Kiitos :)
Dogs of the Dow on puhtaan tiedonlouhinnan tuloksena syntynyt strategia. Suhtaudun aina skeptisesti tällaisiin strategioihin, sillä tiedonlouhinta vain todistaa, että valitulla otannalla menetelmä on toiminut valittuna aikana. Sillä ei välttämättä ole sen suurempaa ennustevoimaa, eikä se välttämättä toimi laisinkaan otannan ulkopuolella.
Esimerkiksi sopivilla ajoilla voimme saada joltakin markkinalta tuloksen, joka suosii A kirjaimella alkavia yhtiöitä. Kannattaako A kirjaimella alkaviin yhtiöihin sitten sijoittaa? Todennäköisesti ei. Kyseinen ajo vain sattui suosimaan tällaista otantaa kyseisellä hetkellä.
Yksi kritiikki Dogs of the Dow strategiaa kohti on myös se, että se antoi Motley Foolin tekemällä backtestauksella parhaimman tuoton, kun portfolio rakennettiin juuri tammikuun ensimmäisenä päivänä. Mikäli jotain muuta päivää käytettiin tippui strategian antama tuotto.
Erityisesti minusta kovien osinkotuottojen perässä juoksevien sijoittajien tulisi kiinnittää huomiota Dogs of the Dow strategiaan. On totta, että monissa menestyksekkäissä strategioissa hyvä osinkotuotto on yksi mittari. Pelkästään sen varaan ei omaa strategiaa kenties kuitenkaan kannata rakentaa (ellei sitten ole puhdas holdari).
23.1.2011 klo 20.58.00
MH kirjoittaa:
Kiitos hyvästä artikkelista.
Olen samaa mieltä edellisten kommenttien pohjalta. Tarpeeksi suuresta tietomäärästä ja sopivista ajanjaksoista voi aina löytää sopivilla kriteereillä ylituottoja tarjoavia tekniikoita. Ongelma vain on, että mennyt ei ole tae tulevaisuudesta. On tietenkin monia anomalioita jotka ovat toimineet hyvin jo pitkään. Mutta kun jotain tiettyä anomaliaa tarpeeksi hehkutetaan, monet alkavat sitä käyttämään jonka johdosta pikkuhiljaa sen ylituotto heikkenee. Mielestäni pitää kuitenkin aina muistaa, että suuret institutionaaliset sijoittajat todellisuudessa hallitsevat markkinoita ja heidän käyttämänsä sijoitusstrategiat määrittelevät paljolti markkinoiden suunnan.
Riippuu paljon myös siitä millaisilla pääomilla sijoittaja pelaa. Jatkuvat kaupankäyntikustannukset ja veroseuraamukset syövät nopeasti piensijoittajalta mahdollisen ylituoton. Esim. kyseinen Dogs of the Dow strategia vaatii lisäksi sijoittajalta paljon itsekuria. Voi olla, että edessä on pitkäkin odotus ennen kuin tuotto ylittää indeksin tuoton. Mutta niinhän se on kaikissa strategioissa. Ainoa "varma" asia on se, että aika ja korkoa korolle ovat aina sijoittajan parhaita ystäviä.
24.1.2011 klo 10.20.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Mielestäni pitää kuitenkin aina muistaa, että suuret institutionaaliset sijoittajat todellisuudessa hallitsevat markkinoita ja heidän käyttämänsä sijoitusstrategiat määrittelevät paljolti markkinoiden suunnan.
Erittäin hyvin sanottu! Ammattilaiset muodostavat noin 70% markkinoista. Dogs of the Dow on blue chip strategia, joten ei ihme, että se on kiinnostanut isoja toimijoita.
Näin piensijoittajana mielenkiintoisimpia ovatkin strategiat, jotka syystä tai toisesta eivät sovellu hyvin isoille instituutioille. Esimerkiksi erittäin isoa rahastoa pyörittävä salkunhoitaja ei halua sotkeentua small cappeihin niiden pienen likviditeetin vuoksi. Osakerahasto ei puolestaan halua pitää rahastoon tullutta johdannaispositiota sääntöjensä vuoksi ja irroittautuu siitä hinnalla millä hyvänsä. Mielestäni parhaimmat apajat piensijoittajalle löytyy perehtymällä juuri tällaisiin reuna-alueisiin ja ymmärtämällä instituutioiden toimintaa.
Ylituottoa on tarjolla piensijoittajallekin, mutta ne löytyvät eri paikasta. Dogs of the Dow ei todennäköisesti ole tällainen.
24.1.2011 klo 10.41.00
Anonyymi kirjoittaa:
"Dogs of the Dow on puhtaan tiedonlouhinnan tuloksena syntynyt strategia. Suhtaudun aina skeptisesti tällaisiin strategioihin, sillä tiedonlouhinta vain todistaa, että valitulla otannalla menetelmä on toiminut valittuna aikana. Sillä ei välttämättä ole sen suurempaa ennustevoimaa, eikä se välttämättä toimi laisinkaan otannan ulkopuolella."
Ylläoleva on pahasti ristiriidassa uuden sijoitusstrategiasi kanssa: Mitä olen ymmärtänyt niin uusi strategiasi perustuu juuri tiedonlouhintaan (tunnuslukuananalyysi) ja osakkeiden screenaukseen tietyillä parametreillä (market cap), vaikka onkin hieman sofistikoituneempi kuin pelkkä osinkotuottojen vertailu. Lisäksi olet backtestannut strategiaa aivan kuin DotD strategialla on tehty.
24.1.2011 klo 20.05.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Ei ole ristiriidassa. Oma strategiani ei ole muodostettu tiedonlouhinnalla. Sen enempää mitä jo olen blogssa strategiasta kertonut en halua paljastaa. Tiedonlouhinnasta ei kuitenkaan ole kyse, kuten ei myöskään Piotroskin menetelmässä, jota olen siinä hyödyntänyt.
24.1.2011 klo 20.17.00
Anonyymi kirjoittaa:
"...tarpeeksi suuresta tietomäärästä ja sopivista ajanjaksoista voi aina löytää sopivilla kriteereillä ylituottoja tarjoavia tekniikoita..."
Tuota kutsutaan "optimization problem":ksi. Ajatellaan vaikka yksinkertaista systeemiä, jossa osaketta X ostetaan heti kun osake on noussut liukuvan keskiarvon yläpuolelle. Muuttamalla liukuvan keskiarvon ajanjaksoa pelkästään yhdellä arvolla suuntaan tai nouseen vaikuttaa systeemin kannattavuuteen dramaattisesti. Esim. SMA 20 saattaa tuottaa jollakin tietyllä osakkeella vaikka 20% p.a. kun taas SMA 19 saattaakin tuottaa enää 5% p.a.
Dogs of the Dow on tyypillinen esimerkki kyseisestä tilanteesta: ajetaan historiallisella datalla X määrä erilaisia systeemejä ja aina muutama prosentti noista systeemeistä tuottaa voittoa. Siihen asti kunnes kyseinen systeemi tulee julki ja markkinat poistavat kyseisen epätäydellisyyden.
25.1.2011 klo 19.24.00
Anonyymi kirjoittaa:
Yleensä en kommentoi blogeja, mutta nyt on pakko kirjoittaa jotain.
Ensinnäkin kiitokset mielenkiintoisista kirjoituksista. Edellisissä kirjoituksissa on viitattu tiedonlouhintaan ja back testaukseen, ehkä vähän väheksyttykin niitä. On totta, että tulokset saadaan varmasti näyttämään hyviltä valitsemalla sopiva aikaperiodi. Jos back testaus tehdään oikein ja kunnolla, niin periodien lukumäärää tulee kasvattaa, jolloin saadut tulokset kertovatkin jo jotain. Ei muutaman jakson tuloksista voi tehdä oikeastaan mitään päätelmää...
26.1.2011 klo 16.49.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Tässä nyt tuntuu joillakin menevän back testaus ja tiedonlouhinta sekaisin. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa.
26.1.2011 klo 16.51.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Selvennyksenä vielä: jälkitestaukessa (back testing) pyritään testaamaan muodostetun strategian toimivuus. Tiedonlouhinnassa (data mining) pyritään muodostamaan/löytämään strategia käyttäen hyväksi tarjolla olevaa dataa. Lähtökohdat ovat täysin eri. Tiedonlouhinnassa "rääkätään" tuhansilla ja tuhansilla ajokerroilla dataa siten, että sieltä saadaan tuotettua strategia. Jälkitestauksessa vain todennetaan miten jo aiemmin muodostettu strategia olisi toiminut historiassa.
26.1.2011 klo 17.18.00
Anonyymi kirjoittaa:
Hmm. Peruskyssäri liittyen tuohon viimeiseen kappaleeseen: Jos ostaa indeksiä, vaikkapa Helsingin pörssin OMXH25:ä, sijoittaako rahasto osingot uudelleen automaattisesti vai maksetaanko ne vuosittain arvo-osuustilille, jolloin menee pääomavero?
29.1.2011 klo 21.48.00
Anonyymi kirjoittaa:
OMXH25 maksaa osingot vuosittain ulos, joka siis tarkoittaa, että niistä menee pääomavero. (Ja huom tässä pääomavero on täydet 28%, eikä vain 19,6%)
Mikäli haluaa välttää verot, niin OMXH:n indeksiä seuraava indeksi löytyy ainakin Seligson Suomi indeksirahastona. Tämä tosin ei ole pörssinoteerattu vaan "tavallinen" rahasto.
30.1.2011 klo 9.23.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Anonyymi: riippuu mitä indeksiä ostaa. Osassa on osingot mukana (tuottoindeksi), suurimmassa osassa ei (hintaindeksi).
OMXH25 on hintaindeksi.
Pahoittelut hitaasta vastauksesta. Olen ollut muutaman päivän matkoilla.
30.1.2011 klo 19.08.00
Jätä kommentti