(Kuva: cc debabrata)

"...sä takuulla yllätyt." 

Näin laulaa Kipparikvartetti kappaleessa Teddy-karhujen huviretki. Laulun alkusanat pitävät hyvin paikkansa myös sijoittajan osalta. Yksi unohdetuimmista sijoittajan allokaation osista on juuri metsä. Se puuttuu hyvin monen sijoittajan salkusta. Metsän tuotot korreloivat heikosti muiden sijoitusten kanssa, joten sen mukana olo on perusteltua portfolioteoriankin kautta. Lisäksi metsäsijoitus antaa suhteellisen tasaista tuottoa. Sillä on tasapainottava vaikutus.

Pitkällä aikavälillä metsästä on tutkimusten mukaan saatu 3-4%:n reaalituottoja. Tuotoltaan metsä tarjoaa siis valtionobligaatioiden tasoista tuottoa. Puhtaan tuoton lisäksi metsästä on iloa virkistyskäytössä. Omassa metsässä voi metsästää, marjastaa tai vaikka samoilla. Kun harvennustyöt tekee itse säästyy myös rahaa ja pysyy kunto hyvänä. Metsästä on konkreettisena sijoitusmuotona siis myös toisenlaista iloa kuin pelkästä arvopaperista.

Hyvän metsätilan löytäminen ja hankkiminen on kuitenkin perinteistä osakesijoittamista selvästi työläämpää. Metsätilan hintaan vaikuttaa muun muassa se kuinka nuori metsä on ja mikä on puuston arvo.

Suora metsätilan omistaminen ei nykyisin ole ainut mahdollinen tapa päästä siihen käsiksi. Kaikkein helpoin tapa omistaa metsää on rahaston tai ETF:n kautta. Esimerkiksi PictetFunds ja Phaunos tarjoavat metsään keskittyviä rahastoja. ETF sijoittajalle on tarjolla mm. Guggenheim Timber ETF (CUT) ja iShares S&P Global Timber & Forestry Index Fund (WOOD). Huonona puolena näissä arvopaperimuotoisissa sijoituksissa on se, että mukana tulee muutakin alaan liittyviä sijoituksia kuin pelkkiä metsäpalstoja. Sijoittajasta riippuen tämä voi tosin olla ihan toivottavaakin. Joka tapauksessa ne tekevät metsäsijoittamisesta monimutkaisempaa, kun mukana on useampia eri tekijöitä, jotka vaikuttavat sijoittajan saamaan tuottoon.

Toinen vaihtoehto metsästä kiinnostuneelle on yhteismetsä. Yhteismetsälakia on uudistettu viime vuosina ja viimeisten muutosten myötä se onkin monelle sijoittajalle parempi vaihtoehto suoran metsän omistamisen sijaan. Yhteismetsän osakkaaksi ryhtyminen on edullisempaa kuin metsäpalstan ostaminen. Osakas välttyy esimerkiksi maksamasta varainsiirto- ja luovutusvoittoveron.

Yhteismetsä tulee myös muutoin verotuksessa edullisemmaksi. Puunmyynnistä saatavia tuloja verotetaan 26%:n verolla, kun yksityinen metsänomistaja joutuu maksamaan tulosta veroja 28%. Lisäksi yhteismetsän jakama vuotuinen ylijäämä osakkaille on täysin verovapaata.

Metsäkeskuksen, Maanmittauslaitoksen ja Tapion laatima yhteismetsäesite tiivistää yhteismetsän ja yksityisen metsänomistuksen erot seuraavasti:

• Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen. Yhteismetsän ylijäämästä jaettavat jako-osuudet ovat osakkaille verotonta tuloa eli osakkaiden ei tarvitse maksaa veroa yhteismetsästä saamistaan tuloista.

• Pääomatuloa verotetaan 26%:n verokannalla.

• Verotuksessa ovat käytössä ennakot ja kuukausittaiset alv-tilitykset.

• Yhteismetsällä on kirjanpito- ja tilintarkastusvelvollisuus.

• Osuudet ovat osakkaiden vapaasti myytävissä tai pantattavissa, mutta osakaskunnalla voi olla yhteismetsän ohjesäännössä etuosto-oikeus.

• Osuuksilla on tavallisesti ohjesäännössä luovutusrajoitus, joka estää liian pienien yhteismetsäosuuksien muodostumisen.

• Osakaskunnan äänestyspäätöksissä on äänileikkuri, jolla turvataan pienosakkaiden vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa.

Yhteismetsää käyttäen sijoittajan on siis mahdollista päästä verotussyistä johtuen parempiin tuottoihin suoran metsänomistuksen sijaan. Jo kaksi metsänomistajaa voivat yhdessä perustaa yhteismetsän.

Lopuksi suosittelen metsästä enemmän kiinnostuneille luettavaksi isäni vaimon Pirjo Havian kirjoittamaa kahta kirjaa. Pirjo toimii metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa neuvonnan ja markkinoinnin asiantuntijana.

Yhteismetsän perustaminen ja hallinto, 2008 (Matti Kiviniemi, Jukka Matilainen, Pirjo Havia)
Perintömetsä - sukupolven vaihdos ja yhteisomistus, 2010 (Matti Kiviniemi, Pirjo Havia)

Blogin kirjoittaja omistaa metsää.

Vaikka helmikuu oli markkinoilla haasteellinen sain siihen nähden kohtuullisen tuoton sijoituksilleni. Salkun indeksoitu kehitys nousi tammikuun viimeisen päivän 99,67 pisteestä 100,93 pisteeseen. Nousua kertyi kuukauden aikana siis +1,26%.

Monet indeksit tuottivat helmikuussa tappiota, esimerkiksi OMXH25 indeksi laski -2,82%, Cap indeksi -2,72% ja yleisindeksi -4,05%. Kotimaan indekseihin nähden ylituotto oli hyvällä tasolla. Parempi vertailuindeksi varsinkin tulevaisuutta ajatellen lienee kuitenkin STOXX Europe 600, johon kuuluu 600 osaketta Euroopan alueelta. STOXX Europe 600 nousi kuukaudessa +0,80%, joten ylituottoa tuli myös siihen.

Aloitin salkun aiemman indeksoidun ytimen purkamisen helmikuun alussa. Olen nyt myynyt vanhasta ytimestä pois Brasilian ja Kiinan ETF:ät. Nyt maaliskuun aikana tulen purkamaan myös loput indeksituotteiden rippeet. Uusia sijoituksia sijoitusstrategiani mukaisiin osakkeisiin en ole vielä tehnyt. Salkussa on nyt siis myös käteispainoa jonkin verran. Tavoitteenani on saada muodostettua sijoitusstrategiani mukainen salkku maaliskuun loppuun mennessä. Uusien osakkeiden ostot tulen aloittamaan kuukauden loppupuolella. Kun salkku on valmis laitan siitä samanlaisen merkinnän Sijoitusten tuotto -sivulle kuin laitoin myös indeksoinnin purkamisen aloittamisesta.

Olen vielä viime viikkoina tehnyt kehitystyötä tulevan strategiani eteen. Tämän kehitystyön ansiosta olen saanut vielä muokattua strategian tuotto-odotusta ja riskisyyttä huomattavasti. Aiemmin tässä blogissa julkaisemastani materiaalista poiketen olen kehitystyön pohjalta päätynyt malliin, jossa keskihajonta oli esittelemääni testiaineistoon nähden lähellä markkinoiden riskisyyttä, mutta samanaikaisesti riskikorjattu tuotto nousi vielä selvästi aiemmasta tuloksesta.

Näiden viime viikkojen muutosten ja testausten taustalla on yksi varsin tuore tutkimus, jonka tuloksia halusin hyödyntää omassa strategiassa. Testatusti sen hyödyntäminen näyttää järkevältä, joten pieni viilaus on perusteltua. Osakkeet tulee tässäkin mallissa poimittua samasta esiseulotusta osakeavaruudesta kuin aiemmalla mallilla, mutta aavistuksen eri tavalla. En aio esitellä blogissa tätä viilattua strategiaa, enkä sen testituloksia.

Kuukauden puhutuin aihe kotimaisten sijoittajien piirissä oli ylivoimaisesti Nokia. Ikävä kyllä voin julkisesti kertoa tähän liittyen vain muutaman asian. Päädyin irtisanomaan itseni Nokian palveluksesta tammikuussa. Helmikuu kului isoksi osaksi vielä irtisanomisajan puitteissa. Nyt en ole enää Nokian palkkalistoilla. En omista Nokian osakkeita kuin ainoastaan epäsuorasti OMXH25 ETF:n kautta ja ne tulen myymään maaliskuun aikana. Nämä ovat ainoat asiat mitä voin Nokiasta kommentoida.


Yhteenveto (tuotot indeksoituna)
Kuukauden tuotto: +1,26%
Tuotto vuoden alusta: +0,93%