Tulos maaliskuu 2011 (+2,60%)
1.4.2011 | Kohti taloudellista riippumattomuutta
Maaliskuu jää historiaan Japanin luonnonkatastrofin ja sitä seuranneen ydinonnettomuuden vuoksi. Osakkeet sukelsivat onnettomuuden seurauksena täysin yllättäen ja voimalla. Joku voisi jopa sanoa tilannetta mustaksi joutseneksi, mutta minusta se ei täytä sen kriteereitä. Luonnonkatastrofi on luonteeltaan täysin ennakoimaton, mutta tässä tapauksessa vaikutus ei kuitenkaan ole maailmantaloudessa sitä kokoluokkaa, että se täyttäisi mustan joutsenen määritelmän.
Oma salkkuni kärsi Japanin onnettomuudesta vain vähän. Kuten aiemmin olen kertonut tarkoitukseni oli siirtyä maaliskuun aikana uuteen sijoitusstrategiaan. Näin teinkin. Uuden strategian mukaisen portfolion sain muodostettua maaliskuun 22. päivä. Strategiamuutoksesta johtuen luonnonkatastrofin iskiessä olin isoksi osaksi käteisenä. Vaikka mielelläni haluaisin laittaa sitä seuranneen laskun välttämisen taidon piikkiin, niin en voi sitä tehdä. Tällä kerralla kyse oli puhtaasta tuurista.
(Luonnonkatastrofeista toipumisen nopeus päivissä, lähde: The Economist)
Luonnonkatastrofeista toipuminen tapahtuu yllättävän nopeasti. Yllä on The Economist -lehden keräämää statistiikkaa osakemarkkinoiden luisuista ja toipumisista eri katastrofien yhteydessä. Suurin osa sukelluksista on korjaantunut jo viikossa. Niin raadolliselta kuin se kuulostaakin, niin tällaisten onnettomuuksien yhteydessä on loistava aika tankata osakkeita lisää salkkuun. Mutta ei Japanista sen enempää. Asiaa on käsitelty jo aivan riittämiin muualla.
Oma portfolioni löi jälleen kerran eri indeksit mennen tullen. Salkun indeksoitu pisteluku nousi helmikuun viimeisen päivän 100,93 pisteestä 103,55 pisteeseen eli +2,60%. Erityisen voimakkaasti salkku on kehittynyt uuden strategian mukaisen portfolion muodostamisen jälkeen.
Toki näin lyhyt vertailujakso ei pitkällä tähtäimellä todista välttämättä yhtään mitään. Ja tekemieni testausten perusteella tämäkin strategia tuottaa joinakin vuosina alle markkinoiden keskituoton. Indeksilaskennassa olen huomioinut kaupankäyntikulut ja UK osakkeiden osalta myös leimaveron (0,5%). Vertailun vuoksi kerrottakoon, että samalla ajalla OMXH25 -indeksi tuotti +1,41%, OMX Helsinki Cap +0,71% ja sisällöltään parempi vertailuindeksi STOXX Europe 600 -3,69%. Ylituotto kaikkiin näihin indekseihin verrattuna oli huomattava.
Salkkuni sisältää osakkeita euroalueen lisäksi Sveitsistä, UK:sta ja USA:sta. Salkunmuodostuksen yhteydessä tulin painottaneeksi näitä euroalueen ulkopuolisia maita ennakoimaani enemmän. Tämä johtui siitä, etten tahtonut löytää riittävästi euroalueelta tiukkoja kriteereitäni täyttäviä osakkeita. Olin pakotettu sijoittamaan muualle saadakseni itseäni tyydyttävän hajautuksen salkulle. Poimimani Sveitsissä, UK:ssa ja USA:ssa noteerattavat osakkeet täyttävät samat kriteerit kuin muut salkun osakkeet.
USA:ssa listattujen osakkeiden paino salkusta on n. 1/5. Tämän johdosta en tiedä onko valitsemani STOXX Europe 600 oikein hyvä vertailuindeksiksi. Parempaakaan en tosin ole keksinyt. Jos jollakin on ehdottaa sopivampaa vertailuindeksiä, niin kuulen siitä mielelläni.
Uuden strategian mukaisen salkunmuodostuksen yhteydessä pumppasin huomattavan määrän uutta pääomaa lisää salkkuun. Lisäksi investoin kuukauden aikana grillikotaan, jonka laitoin viimein tilaukseen. Lumien sulettua pääsemme kasaamaan kotaa ja nauttimaan sen myötä loimulohesta, grillimakkarasta ja muista herkuista :)
Haluan vielä erikseen mainita Seligsonin loistavan asiakaspalvelun. Vaimon ja lapseni sijoitukset ovat indeksoituna Seligsonin tuotteisiin. Kun lapseni syntymän jälkeen avasimme hänelle asiakkuuden Seligsonille ei vastasyntyneellä ollut omaa pankkitiliä, jota ilmoittaa vastatiliksi. Epähuomiossa lapselle on tullut tehtyä muutama merkintä tuotto-osuuksina. Näistä tuotto-osuuksista kertyi tilitettävää, joten Seligsonin asiakaspalvelu otti itse yhteyttä minuun, jotta tiliasiat saatiin kuntoon. Tämä oli positiivinen yllätys - varsinkin, kun kyseessä oli niinkin suuri summa kuin huimat kolme euroa! Kaiken lisäksi saimme olemassaolevat tuotto-osuudet muutettua kasvuosuuksiksi näin jälkikäteen kun asia tuli ilmi. Juuri näin asiakaspalvelun tulee toimia. Esimerkillistä palvelua!
Aurinkoista kevään jatkoa kaikille lukijoille!
Toki näin lyhyt vertailujakso ei pitkällä tähtäimellä todista välttämättä yhtään mitään. Ja tekemieni testausten perusteella tämäkin strategia tuottaa joinakin vuosina alle markkinoiden keskituoton. Indeksilaskennassa olen huomioinut kaupankäyntikulut ja UK osakkeiden osalta myös leimaveron (0,5%). Vertailun vuoksi kerrottakoon, että samalla ajalla OMXH25 -indeksi tuotti +1,41%, OMX Helsinki Cap +0,71% ja sisällöltään parempi vertailuindeksi STOXX Europe 600 -3,69%. Ylituotto kaikkiin näihin indekseihin verrattuna oli huomattava.
Salkkuni sisältää osakkeita euroalueen lisäksi Sveitsistä, UK:sta ja USA:sta. Salkunmuodostuksen yhteydessä tulin painottaneeksi näitä euroalueen ulkopuolisia maita ennakoimaani enemmän. Tämä johtui siitä, etten tahtonut löytää riittävästi euroalueelta tiukkoja kriteereitäni täyttäviä osakkeita. Olin pakotettu sijoittamaan muualle saadakseni itseäni tyydyttävän hajautuksen salkulle. Poimimani Sveitsissä, UK:ssa ja USA:ssa noteerattavat osakkeet täyttävät samat kriteerit kuin muut salkun osakkeet.
USA:ssa listattujen osakkeiden paino salkusta on n. 1/5. Tämän johdosta en tiedä onko valitsemani STOXX Europe 600 oikein hyvä vertailuindeksiksi. Parempaakaan en tosin ole keksinyt. Jos jollakin on ehdottaa sopivampaa vertailuindeksiä, niin kuulen siitä mielelläni.
Uuden strategian mukaisen salkunmuodostuksen yhteydessä pumppasin huomattavan määrän uutta pääomaa lisää salkkuun. Lisäksi investoin kuukauden aikana grillikotaan, jonka laitoin viimein tilaukseen. Lumien sulettua pääsemme kasaamaan kotaa ja nauttimaan sen myötä loimulohesta, grillimakkarasta ja muista herkuista :)
Haluan vielä erikseen mainita Seligsonin loistavan asiakaspalvelun. Vaimon ja lapseni sijoitukset ovat indeksoituna Seligsonin tuotteisiin. Kun lapseni syntymän jälkeen avasimme hänelle asiakkuuden Seligsonille ei vastasyntyneellä ollut omaa pankkitiliä, jota ilmoittaa vastatiliksi. Epähuomiossa lapselle on tullut tehtyä muutama merkintä tuotto-osuuksina. Näistä tuotto-osuuksista kertyi tilitettävää, joten Seligsonin asiakaspalvelu otti itse yhteyttä minuun, jotta tiliasiat saatiin kuntoon. Tämä oli positiivinen yllätys - varsinkin, kun kyseessä oli niinkin suuri summa kuin huimat kolme euroa! Kaiken lisäksi saimme olemassaolevat tuotto-osuudet muutettua kasvuosuuksiksi näin jälkikäteen kun asia tuli ilmi. Juuri näin asiakaspalvelun tulee toimia. Esimerkillistä palvelua!
Aurinkoista kevään jatkoa kaikille lukijoille!
Yhteenveto (tuotot indeksoituna)
Kuukauden tuotto: +2,60%
Tuotto vuoden alusta: +3,55%
Kuukauden tuotto: +2,60%
Tuotto vuoden alusta: +3,55%
38 vastausta artikkeliin "Tulos maaliskuu 2011 (+2,60%)"
Anonyymi kirjoittaa:
Hei, ihan näin keskustelun merkeissä kyseessä oli mielestäni juurikin Musta joutsen.
Mustan joutsenen määritelmään ei varsinaisesti kuulu vaatimus että se olisi jotain tiettyä kokoluokkaa maailmantalouteen nähden. Riittää että sillä on "suhteettoman iso" vaikutus johonkin, ja näinhän sillä oli, erityisesti miljoonien japanilaisten (ja myös ei-japanilaisten) elämään, japanilaiseen talouselämään ja kyllä myös maailmanlaajuiseen talouselämään. Talebhan itse käyttää kirjoissaan esimerkkinä omasta Mustasta joutsenestaan syöpädiagnoosiaan, joka tietysti oli odottamaton ja jolla oli suuri vaikutus hänen elämäänsä. Tapahtumahan ei myöskään ole välttämättä Musta joutsen kaikille, jokuhan on voinut tuonkin katastrofin ennakoida ihan oikein tai sillä ei ole mitään vaikutusta hänen elämäänsä (ei esimerkiksi ole tietoinen koko tapahtumasta). Silloin kyseessä ei tietenkään ole Musta joutsen hänelle.
Ja kyllähän tuo talouskin vahvasti tuohon Japanin tilanteeseen reagoi, täällä Suomen perukoillakin OMX Helsingissäkin useamman päivän kokonaislaskettelu oli aika jyrkkä. Aasian markkinoilla heilunta oli toki vielä dramaattisempaa. Olen myös varma että Taleb itse pitää tuota tapahtumaa Mustana joutsenena, ja että hän varmasti teki sillä myös jälleen kerran hyvän tukun rahaa..
1.4.2011 klo 10.36.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Niin, kyllähän monet Japanin onnettomuutta ja sitä seuranneita asioita pitävät mustana joutsenena. Täysin selvä musta joutsen se ei mielestäni ole ja oma mielipiteeni on ettei se täytä sen kriteereitä. Toki monet ovat asiasta eri mieltä.
Itse katastrofi (tsunami ja ydinonnettomuus) oli yllättävä ja täysin ennakoimaton, joten se täyttää mustan joutsenen tunnusmerkin. Sitä seurannut osakkeiden kurssilasku ja erityisesti USD/JPY valuuttaparin flash crash ovat mielestäni tulkinnanvaraisia, että täyttävätkö ne kokoluokassaan mustan joutsenen toisen tunnusmerkin eli impaktin. Entä sitten vielä kolmas tunnusmerkistö, joka tulisi täyttyä. Löytyikö katastrofille järkeenkäyvä selitys näin jälkikäteen?
Toisin kuin esim. 9/11 terrori-iskussa, jossa iskut voitiin selittää jälkikäteen pinnan alla kuohuneella tyytymättömyydellä länsivaltioita kohtaan, niin onko Japanin tilanteessa löydettävissä vastaavaa selitystä? Onko 40 vuotta vanha ydinlaitos, jota ei ole suunniteltu tsunameja vastaan tällainen?
Asia on selvästi tulkinnanvarainen. Itse olen kallistunut sen puoleen, ettei kyseessä ollut musta joutsen vaikka se nopeasti katsottuna voi siltä tuntuakin.
1.4.2011 klo 11.02.00
Anonyymi kirjoittaa:
Onko tuo nyt niin oleellista millä termillä Japanin tapahtumia sijoitusmaailmassa kutsutaan? Joka tapauksessa yllättävä ja merkittävä luonnonkatastrofi toi markkinoille maailmanlaajuisestikkin vilinää, tosin melko hätiköityä sellaista, jonka vuoksi korjausliikekkin tuli melko vahvana ja nopeasti. Henkkoht olen samaa mieltä, että kovinkaan merkittäviksi nuo vaikutukset eivät kuitenkaan loppujen lopuksi muodostuneet.
1.4.2011 klo 12.21.00
sunnuntaisijoittaja kirjoittaa:
En itsekkään välttämättä ihan mustaksi joutseksi tuota kutsuisi. Kuten KTH ilmaisi, niin ei välttämättä täytä ihan kaikkia kriteerejä. Vaikutukset, vaikkakin maailmanlaajuisia, eivät kuitenkaan järisyttävän merkitäviä. Mutta nämä nyt ovat hieman tulkinnanvaraisia asioita, joten kutsukoon jokainen miten tuon itse mieltää.
Seligson tosiaan on asiakaspalvelultaan (ja muutenkin) erinomainen. Saisivat muut ottaa tuosta opiksi.
1.4.2011 klo 13.00.00
Anonyymi kirjoittaa:
Koetko ulkomaisista osakkeista saatujen osinkojen verokohtelun ongelmaksi salkussasi? Vai onko sinulla lähinnä kasvuosakkeita, jotka eivät juuri maksa osinkoja?
2.4.2011 klo 12.41.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Osingot eivät ohjaa sijoitusstrategiaani. Pidän suomalaisten "osinkokiimaisuutta" ylipäänsä omituisena asiana. Osingot ovat vain yksi osa kokonaistuottoa. Jälkitestauksessa sijoitusstrategiani tuottoja osingot nostivat (ennen veroja) 2,7% p.a.
Kannattaa muistaa, että osingot eivät ole mitään "ilmaista" rahaa vaan kaikki yhtiöstä ulos jaettu raha on poissa yritykseltä. Sijoittajan kannalta osinkoa kannattaa preferoida ainoastaan jos kykenee saamaan osingolle paremman tuoton kuin sitä jakava yhtiö itse liiketoiminnansa kautta.
Summa summarum. Osinkotuotolla ei ole merkitystä sen suhteen päätyykö osake salkkuuni vai ei. Verokohtelua en siten koe ongelmaksi. Selvästi suurin osa sijoitusstrategian tuotoista koituu arvonnoususta ja osinkojen osuus jälkitestauksessa oli varsin pieni kokonaisuutta ajatellen.
2.4.2011 klo 13.03.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Osinkoihin liittyen kannattaa myös lukea aikaisempi kirjoitukseni Osingot - onko niillä merkitystä?
2.4.2011 klo 13.11.00
Anonyymi kirjoittaa:
Mikä näiden kk-katsausten anti on nyt kun et enää kerro sijoituksiasi?
4.4.2011 klo 15.37.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Blogin yläosassa lukee:
Blogi kertoo pitkästä (ja hitaasta) matkasta taloudelliseen riippumattomuuteen, sekä ilmiöistä sen ympärillä.
Tämä on juuri sitä matkan tekemistä.
4.4.2011 klo 15.42.00
Anonyymi kirjoittaa:
Olen samaa mieltä, että kuukausikatsaukset ovat suhteellisen "tylsiä" ilman substanssia mutta edelleen hyödyllisiä. Mukava seurata miten uusi tekniseen analyysiin perustava strategia kantaa pidemmällä aikavälillä.
Olen tässä pitkään odotellut artikkeleita sijoittamisesta yleensä ja tutoriaaleja uusiin aihepiireihin. On ilmeisesti pidellyt kiireitä vai onko blogin pitämisen mielekkyys vähentynyt?
4.4.2011 klo 20.32.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Tekniseen analyysiin perustuva? Ei todellakaan :D Menetelmä on hyvin kaukana teknisestä analyysistä. Henkilökohtaisesti pidän teknistä analyysiä täysin turhana humpuukina.
Kiireiden osalta olet oikeassa. Niihin liittyen voi lähiaikoina olla uutta kerrottavaa.
4.4.2011 klo 20.44.00
Anonyymi kirjoittaa:
Jos pitäisi parilla sanalla kuvata mihin strategiasi perustuu, mistä on kyse? Fundamenttianalyysistä?
4.4.2011 klo 21.11.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Et ilmeisesti ole seurannut blogia kovin pitkään? Asia on ollut esillä useaan otteeseen. Eli arvosijoittamisesta strategiassa on kysymys. Se rakentuu osittain Piotroskin menetelmän päälle, jota olen vielä pystynyt parantamaan (jälkitestauksessa) huomattavasti.
Blogin hiljaisuus johtuu osittain myös siitä, että olen tehnyt paljon sellaista omaa tutkimustyötä, jota en halua julkisesti jakaa sekä siitä, että olen myös priorisoinut asioita omassa elämässäni. Blogin pitäminen ei ole kärkipaikoilla.
4.4.2011 klo 21.27.00
Anonyymi kirjoittaa:
Kuinka paljon sitten tuotto parani jälkitestauksessa? Eli paljonko Piotroski, aiempi strategiasi ja nykyinen strategiasi on tuottanut jälkitestattuna p.a.?
7.4.2011 klo 19.46.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Totean vain, että huomattavasti :) Tarkkojen lukujen esittäminen tuntuu vain houkuttelevan trollit esille. Puhutaan isosta erosta.
Jaan mielummin tarkemmat luvut maililla, joten kirjoita, jos ne kiinnostavat.
7.4.2011 klo 19.51.00
Anonyymi kirjoittaa:
Kuinka vakuuttunut olet siitä että olet oikeasti pystynyt parantaaman Piotroskin menetelmää. Ks. tietoa aiheesta data mining bias, esim: http://www.investopedia.com/exam-guide/cfa-level-1/quantitative-methods/sampling-bias.asp
9.4.2011 klo 8.58.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Linkkaamasi harhat ovat kyllä minulle tuttuja. Ja kyllä, olen vakuuttunut, että olen pystynyt parantamaan menetelmää selvästi. Tästä on todistusaineistoa.
9.4.2011 klo 9.48.00
Olli kirjoittaa:
Kyllähän menetelmän parantaminen on periaatteessa mahdollista. Tässä tapauksessa todistusaineisto ei ainakaan tilastollisessa mielessä ole mitenkään vakuuttavaa jos viittaat salkkusi tuottoon. Tuotto on lyhyeltä aikaväliltä, eikä ole välttämättä totta että se antaa realistista kuvaa pitkän aikavälin tuotosta. Tuo ylitutotto tulisi myös pystyö riskikorjaamaan jollain tavalla, mikäli tarkastellaan lyhyen aikavälin tuottoja. Riskikorjaaminen sitten vasta onkin ongelmallista, sillä mallin valinta on vaikeaa ja se saattaa silti olla väärä.
Mikäli todistusaineistolla taas viittaa noihin historiadatalla tehtyihin simulointeihin, niin silloin on kyse nimenomaan data mining bias -ilmiöstä. Mikäli ylituottoja lähdetään etsimään ilman asettamatta ensin hypoteesia ja ilman teoreettista taustaa ja selitystä on määritelmällisesti kyse tästä virheestä. Tällä tavallahan on mahdollista löytää ylituottoja lähes millä tahansa peiraatteella, pelkästään sattumankin ansiosta. Esimerkiksi Fama ja French (1995) ovat tutkimuksessaan todenneet arvoyhtiöiden ylituoton katoavan, mikäli tuotot riskikorjataan heidän kolmen riskifaktorin mallillaan.
Anteeksi kriittisyyteni, mutta haluan vain antaa miettimisen aihetta...
9.4.2011 klo 12.22.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Älä Olli turhaan murehdi :) Olen tehnyt kotiläksyni hyvin perusteellisesti. Todistusaineistolla en viittaa tämän hetken lyhyen aikavälin tuottoon. Menetelmän riskikorjattu tuotto on erittäin hyvällä tasolla. Fama ja Frenchin kolmifaktorimalli, jota käytetään mm. Seligsonin kehittyvät markkinat rahastossa, on minulle tuttu. Kyse ei todellakaan ole data miningista. Minun tietojenkäsittelytieteiden ammattilaisena pitäisi tietää mikä on tiedonlouhintaa ja mikä ei ;)
Minulla on tällä hetkellä strategiassa sijoitettuna noin 100.000 euroa. Ei tämän kokoluokan sijoituksia tule tehtyä tutustumatta huolellisesti asiaan. Väitänkin, että luen varmasti enemmän rahoitustutkimuksia kuin suurin osa salkunhoitajista. Tyypilliseen salkunhoitajaan minulla on se ero, että salkunhoitaja harvemmin sijoittaa omia rahojaan.
Mutta asiasta toiseen. Onko blogin lukijoita menossa ensi kesänä Italiaan kahdeksanteen arvosijoitusseminaariin? Olen itse todennäköisesti menossa tuonne, joten olisi mukava kuulla jos suomalaisista saisi matkaseuraa.
9.4.2011 klo 13.44.00
Olli kirjoittaa:
Vielä vähän lisää akateemista referenssiä nimenomaan data mining bias aiheeseen liityen. Liittyy strategiaan, josta olet aikaisemmin puhunut tässä blogissa, nimittäin Dogs of the Dow tai Dow dividend strategy. Tässä osoitetaan että mikäli yritetään tätä strategiaa parantelemalla saavuttaa vielä parempia ylituottoja on tuloksena ainostaan harhaa, joka syntyy datan louhinnasta. Artikkeli onkin nimetty osuvasta: Mining Fools Gold (McQueen ja Thorley, 1999) ja linkki siihen on http://home.business.utah.edu/finmll/fin6350/foolsgold.pdf
9.4.2011 klo 13.50.00
Olli kirjoittaa:
Tarkoitukseni ei missään nimessä ole kyseenalaistaa strategiaasi, mutta hieman haastaa sitä pienen debatin merkeissä. Toki uskon että olet tehnyt kotiläksysi...
9.4.2011 klo 13.52.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Pitääpä tutustua tutkimukseen, kiitos linkistä! Dogs of the Dow strategiahan on muodostettu puhtaasti tiedonlouhinnalla, kuten siitä kertovassa artikkelissa toin ilmi. Omassa strategiassa ei tiedonlouhinnasta ole kyse.
9.4.2011 klo 13.52.00
Anonyymi kirjoittaa:
Jos ajatellaan sijoittamista ylipäätään, niin indeksituottoon tähtääminen kertoo sijoittajan olevan puhdas amatööri. Pienellä (alle 1 Meur) pääomalla indeksin voittaminen on varsin helppo tehtävä vähänkin markkinoita ja yrityksiä tuntevalle ihmiselle.
Tällä palstalla paljon puhuttu KTR-strategia ei ole todellisuudessa kuulosta miltään muulta kuin kehittyneeltä osakkeiden screenausmenetelmältä jota on myös historian valosssa testattu. Kuitenkin palstan pitäjän salamyhkäisyys saa ihmiset ihmettelemään minkä midaksen taikasauvan KTR on keksinyt :)
Palstalta löytyvien tiedonmurusten perusteella tuhansia osakkeita screenataan ja pistetytetään toteutuneiden&ennustettujen mcap, p/b, ROA %, lv kasvu %, prfit mrgin %, velkaantuneisuus %, jne..
Käsittääkseni mcap on asetettu siten että strategiaan tulee vain suuria yrityksiä ja yleisesti mallinnus suosii arvoyhtiötä (matala p/b).
Kaikki tämä on voitu backtestata laajaa aineistoa vasten ja todeta sen tuottaneen markkinoita paremmin (hyvin helppo saavutus) ja pienemmällä riskillä (volatiliteeti). Kyseessä siis ensin määritetty strategia joka on testattu jälkikäteen - ei ensin testattu miten saadaan hyvää tuottoa ja luotu sen ympärille stooria.
Mekaaninen sijoitusstrategia, varsinkin hyvin mietittynä kuten tässä, voittanee lähes varmasti indeksin. Rikkauksiin asti sillä tuskin pääsee, mutta sehän täälä ei ole edes tavoitteena; Sellainen miljoona-pari ylimääräistä rahaa viisikymppisenä mahdollistaa juuri tämän taloudellisen riippumattomuuden
9.4.2011 klo 18.37.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Totta on, että tässäkin menetelmässä on oma kattonsa pääoman suhteen, jota strategian kautta voi pyörittää hyvin tuotoin. Se kuitenkin skaalaantuu varsin hyvin, joten strategian pyörittämisestä tulee hankalaa vasta silloin, kun sijoitettava varallisuus nousee yli 100 miljoonan euron. Lienee selvää, että paljon sitä ennen on omiin tarpeisiin kasassa jo riittävä määrä.
Hallinnoitavan pääoman kasvaessa voimakkaasti myös tuotto-odotus heikkenee jonkin verran - riippuen siitä kuinka paljon hajautusta joutuu kasvattamaan, jotta pääoman saa sioitettua markkinoille (ja myöhemmin myytyä) kohtuullisessa ajassa. Mutta tämä on sinäänsä sama jokaisen sijoitusstrategian kanssa. Mitä suurempi rahasto on, sitä vaikeampi sen on erottautua indeksistä ja saada siten ylituottoa. Ei siis uutta auringon alla.
Olet oikeassa. Ensin on laadittu strategia ja myöhemmin sen toimivuus on testattu. Strategian pohjana toimivat erilaiset akateemiset tutkimukset, jotka myös osaltaan todistavat sen toimivuuden. Näitä tutkimustuloksia on sitten sovellettu tavalla, joka testauksenkin kautta näyttää toimivan. Käytetyn strategian pohja on tieteellinen, mutta sitä sovelletaan uudella tavalla. Eri tutkimustulokset näyttävät selvästi tukevan toisiaan.
9.4.2011 klo 19.20.00
Anonyymi kirjoittaa:
Tiedätkö jo missäs päin Italiaan kyseinen seminaari on? Nettisivu on italialaisittain "hieman" vajaavainen.
9.4.2011 klo 20.55.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Molfetta. Lähin lentokenttä on Bari. Seminaarin hinta on 400€.
9.4.2011 klo 21.07.00
sunnuntaisijoittaja kirjoittaa:
Oletko aikaisemmin käynyt tuolla arvosijoitusseminaarissa?
10.4.2011 klo 15.48.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
En ole, mutta on kuulemma hyvä seminaari. Aiempina puhujina on ollut mm. James Montier. Seminaari on myös hyvä tilaisuus verkostoitua muiden samanmielisten sijoittajien kanssa.
Ja ennen kaikkea - kuluthan pitäisi saada verotukseen ;)
10.4.2011 klo 16.05.00
Anonyymi kirjoittaa:
Aiotko myydä strategiasi jollekin rahastoyhtiölle tai perustaa omaa?
13.4.2011 klo 16.32.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Mikä ettei, jos kysyntää on. Oman rahaston perustaminen on niin iso ponnistus, että se ei tosin onnistu kovin helposti.
13.4.2011 klo 17.52.00
Anonyymi kirjoittaa:
Jos 700e:stä saa 100e:n alennuksen tulee hinnaksi 600e ja italialaisen sivun oikeasta laidasta saa englanninkielisen version. Itseäni arvelluttaa mennä Italiaan kuuntelemaan sijoitusoppeja. Voisi Kreikkakin olla parempi?
14.4.2011 klo 20.14.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
En ole tiennytkään, että Kreikassa järjestetään arvosijoitusseminaareja ;) Tämä Italian seminaari on ainut, jota Euroopassa järjestetään vuosittain.
Koko 600e tai 700e menee tietysti verotukseen, kuten lentokulutkin ;)
14.4.2011 klo 20.24.00
Anonyymi kirjoittaa:
Edellinen anonyymi tarkoitti ilmeisesti sitä että todellisuudessa alennus on pääomaveroprosentin suuruinen eli 28% * 600eur.
Toinen juttu onkin sitten lentokulujen läpimeno verotuksessa. Ei kannata venyttää matkaa liian pitkäksi tai muuten verottaja tulkitsee sen olleen vähennyskelvoton lomamatka...
14.4.2011 klo 21.33.00
Juha kirjoittaa:
Jo pidempään blogiasi seuranneena, erittäin mielenkiintoista ja asiantuntevaa tekstiä!
Vanha sijoitusstrategiasi, jota kattavasti oletkin käsitellyt, perustui mm. vahvan ETF:istä koostuneen ytimen holdaukseen ja kasvattamiseen. Koska tällainen buy and hold -strategia soveltuu suurimmalle osalle piensijoittajista, olisikin mielenkiintoista lukea ajatuksistasi, voiko tällainen sijoittaja mielestäsi valmistautua laskusuhdanteisiin millään tavalla, ja jos, niin millä lailla.
Asia kiinnostaa, koska esimerkiksi OMXH on viimeisen kymmenen vuoden ajalta reilusti pakkasella ja esimerkiksi VTI ETF, joka seuraa jenkkien kokonaismarkkinaa, on samalta ajalta vain n. 20% ylhäällä. Siitä huolimatta puhutaan liian korkeista osakkeiden hinnoista jne. Toki pidemmällä aikajänteellä tilanne näyttää valoisammalta. Silti keskipitkällä aikavälillä buy and hold -strategian tuloksellisuus sellaisenaan mietityttää.
20.4.2011 klo 17.27.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Mielestäni ainut tapa valmistautua laskukausiin on muodostaa omalle riskitasolle sopiva portfolio. Ts. sellaisen allokaation pitäminen, jonka päällä pystyy istumaan huonojen aikojen ylitse hyvillä mielin. Mikäli esimerkiksi osakkeiden yliarvostus huolettaa on se viite siitä, että oma allokaatio osakkeiden osalta on liian korkea.
Olen kirjoittanut edellisestä vuosikymmenestä artikkelissa Sijoittajan kadotettu vuosikymmen - vaiko sittenkään? Myös koko edellisen vuosikymmenen on kuukausisäästäjä tehnyt ihan hyvää tuottoa vaikka nopeasti indeksikäyrää tuijottaen voisi toisenlaisen kuvan saadakin.
Kuukausittainen säästäminen osakkeisiin on edelleen järkevää. Ei se ole siitä miksikään muuttunut :)
20.4.2011 klo 18.15.00
Marko kirjoittaa:
Tulipa tänään keskusteltua parin muun osakesäästäjän kanssa ja heräsi kysymys, johon varmasti osaat vastata paremmin kuin kukaan, vaikka portfoliosi ydin ei indeksipohjainen enää olekaan: Onko mitään järkevää tapaa merkitä täältä käsin USA:ssa toimivia "no-load" indeksirahastoja (kuten näitä)? TER pyörii houkuttelevasti alle 0,4%.
Nordenetin rahastomaailmasta ei näitä kuitenkaan löydy, kun taas Saxolta symbolit löytyvät, mutta osuuksien hinnat näyttävät nollaa.
26.4.2011 klo 16.12.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Et voi suomalaisena merkitä noita. Sorry.
26.4.2011 klo 17.20.00
Marko kirjoittaa:
Damn. Näinhän se menee.
Kiitos kuitenkin, taas säästyi tuntikaupalla pähkäilyä!
26.4.2011 klo 21.55.00
Jätä kommentti