Sanon tämän heti, suoraan ja kaunistelematta: keskihajonta ei ole riskin mittari. Jos olet toista mieltä, niin elät akateemikkojen kanssa samassa tyhjiössä, jolla ei ole mitään tekemistä reaalimaailman kanssa.

Perinteinen rahoitusteoria mittaa osakkeiden riskisyyttä mm. juuri keskihajonnan ja betan kautta. Olen itsekin aiemmin sortunut pitämään keskihajontaa riskisyyden mittarina. Se ei kuitenkaan sitä ole. Ainut asia mitä keskihajonta mittaa on volatiliteetti. Volatiliteetti ja riski ovat eri asioita! Hyvin yksinkertaista.

Koska keskihajonta mittaa pelkästään volatiliteettia eli arvon heiluntaa se ei ota huomioon onko hinta nouseva tai laskeva. Keskihajonta lasketaan siitä paljonko eroa tulee mitatun ajan hinnan keskiarvoon verrattuna. Käytännössä siis rajusti nouseva osake saa keskihajonnaksi suuremman luvun kuin hitaasti laskeva osake. Ensimmäinen näistä on kuitenkin toivottavaa ja jälkimmäinen ei niinkään. Portfolionsa riskisyyttä keskihajonnan avulla laskeva sijoittaja siis ottaisi mielummin tämän hitaasti laskevan osakkeen salkkuun, mikäli haluaisi laskea sen "riskisyyttä". Todellisuudessa vain portfolion volatiliteetti laskee.

Toinen esimerkki. Teet sopimuksen, jossa sinulle taataan vuosittain 2%:n tuotto sijoittamallesi rahalle. Lisäksi teet toisen sopimuksen, jossa häviät vuosittain 2% sijoitetusta rahasta. Tuleva tuotto on siis jo ennalta tiedossa. Rahoitusteorian silmin nämä ovat keskihajonnalla mitaten yhtä hyviä sopimuksia. Niiden keskihajonta on sama. On kuitenkin päivän selvää kumpi sopimuksista on parempi. Toisessa häviät rahaa 100%:n varmuudella ja toisessa saat rahaa 100%:n varmuudella.

Keskihajonta mittaa volatiliteettia. Volatiliteetti ja riski ovat eri asioita.

Olen Buffetin kanssa samaa mieltä siitä, että keskihajonta joutaa riskin mittarina roskakoriin. Buffett määrittää riskin pääoman pysyvän menettämisen kautta ("permanent loss of capital").

Jos sijoitusstrategiaan esimerkiksi kuuluu, että osakkeita pidetään vuoden ajan on aivan yksi ja sama miten niiden arvo heiluu vuoden aikana. Se millä on merkitystä on se onko vuoden päästä portfolio tasolla, jolla tulee tuottoa tai tappiota. Ja jos tappiota tulee, niin kuinka paljon.

(Peak-to-through esimerkki, lähde: hackinghat.com)

Mikä sitten voisi olla parempi riskin mittari? Ns. peak-to-through arvo. Peak-to-through mittaa suurimman mahdollisen tappion käytetyltä ajalta. Toisin kuin keskihajonta peak-to-through ottaa huomioon ainoastaan tappion määrän. Peak-to-through:n avulla siis selviää se kuinka suuri tappio olisi ollut jos olisi sattunut sijoittamaan osakkeeseen sen ollessa korkeimmillaan ja myytyä sen ollessa alimmillaan. Se kertoo siis sen kuinka paljon olisit pahimmillaan voinut rahaa menettää.

En itse käytä enää keskihajonta tai beta lukua lainkaan. Ne eivät ole tästä maailmasta. Kun mietin omia sijoitusstrategioita ja punnitsen niiden riskisyyttä katson menetelmän pitkältä ajalta (yli 10 vuotta) mitattua peak-to-through arvoa. Minua ei kiinnosta se miten sijoitusten arvo heiluu sinä aikana, kun pidän osakkeita. Minua kiinnostaa se kuinka paljon voin strategiaa käyttämällä hävitä rahaa, kun asiat menevät pieleen.

Sitä minulle on riski. Lopullisesti hävittyä rahaa.

(Salkun tuotto viimeisen kuukauden ajalta)

Edellisen kuukauden alituotto markkinoihin nähden jäi kuin jäikin väliaikaiseksi. Toukokuussa strategia nimittäin pesi käyttämäni vertailuindeksin STOXX Europe 600:n todella rajusti.

Lukijoiden pyynnöstä vaihdoin vertailuindeksin tuottoindeksiin, joka huomioi myös osingot bruttomääräisenä. Tässä kohden annan hieman tasoitusta indeksiin nähden sillä itse mittaan strategiani tuottoa kaikkien kulujen jälkeen. Omassa indeksoidussa tuotossani ovat osingot mukana siis nettomääräisenä.

Siitä huolimatta ero oman strategian ja markkinoiden tuoton välillä on kasvanut huomattavaksi. Käytännössä toukokuun aikana STOXX Europe 600 polki paikallaan tuoden vain 0,13% tuoton. OMXH25 indeksi puolestaan laski huhtikuun viimeisestä päivästä rajut -4,34%. Oma strategiani puolestaan toi erittäin hyvän +3,20%:n tuoton ja salkku päätti kuukauden ATH (All Time High) lukemiin. Ylituottoa vertailuindeksiin tuli 3,07 prosenttiyksikköä.

(Salkun tuotto verrattuna markkinatuottoihin vuoden alusta)

Kun tarkasteluhorisonttia laajentaa vuoden alkuun repeää ero oman salkkuni eduksi vielä hurjemmaksi. STOXX Europe 600 tuottoindeksi on noussut toukokuun loppuun mennessä 4,35%. Oma salkkuni puolestaan lähes kaksi kertaa enemmän eli 8,09%. Maantieteellisen hajauttamisen tärkeydestä hyvänä muistutuksena käy se, että samalla ajalla OMXH25 indeksi on antanut -4,02% tappion.

Muita kuukauden aikana maininnan arvoisia asioita ovat juttu Aamulehdessä ja grillikota projekti. Aamulehti haastatteli minua juttuunsa, joka julkaistiin nimellä "Entä jos tekisitkin vain puolet vuodesta töitä?". Juttu julkaistiin muistaakseni 16.5. ja pelkästään painetussa lehdessä. Se ei siis ole luettavissa internetissä. Mikäli juttu kiinnostaa kannattaa suunnata vaikkapa lähimpään kirjastoon ja etsiä se sieltä käsiin. Käyn jutussa lävitse millaisin toimenpitein olisi mahdollista pitää puolet vuodesta vapaata.

(Loimulohen valmistusta juuri kasatussa grillikodassa)

Toukokuun aikana lumet sulivat ja pääsin aloittamaan tilaamani grillikodan kasaamisen. Talkoovoimin kota saatiinkin harjakorkeuteen yhden viikonlopun aikana. Sen jälkeen olen vapaa-ajalla hiljalleen nakutellut kotaa valmiimmaksi. Nyt kota on muutamaa maalipensselin vetoa vaille valmis. Aivan ensimmäisenä kokeilin valmistaa loimulohta, joka onnistui yllättävän hyvin. Sisäpuolelle tein kuvan ottamisen jälkeen vielä petsauksen, mikä mielestäni antoi hyvän loppusäväyksen tunnelmaan.

Lupasin edellisessä kuukausikatsauksessa kertoa mikä start-up yritys oli kyseessä mihin lähdin mukaan. Uudistimme kotisivut ja nyt uskallan sinne myös linkittää. Kyseessä on MobileSpot niminen yritys, joka on perustettu loppuvuonna 2010.

Hyvää alkanutta kesää!

Yhteenveto (tuotot indeksoituna)
Kuukauden tuotto: +3,20%
Tuotto vuoden alusta: +8,09%