(Kuva: Philip Brewer)

Ulkomaisten sijoitusten hankkiminen eri pörsseistä on nykypäivänä helppoa. Pelkästään kotimaan pörssiin tukeutuvan sijoittajan hajautus jää kapeaksi. Riittävän laaja hajautus vaatii, että salkussa on sijoituksia useista eri maista maailmanlaajuisesti.

Tapoja toteuttaa hajautus on useita. Toinen ostaa salkkuunsa ETF:iä ja hoitaa hajautuksen sillä ja jokin toinen käyttäen osakepoimintaa. Oli tapa mikä tahansa törmää sijoittaja samaan ongelmaan - valuuttariskiin.

Valuuttariskillä tarkoitetaan altistumista valuuttakurssien muutoksille. Sijoituksen tuotto ei siis siten ole sama kuin vieraassa valuutassa noteeratun yhtiön osakkeen kurssimuutos. Valuuttariskistä johtuen tuotto voi vivuttua osakkeen kurssimuutosta korkeammaksi tai pienemmäksi euroissa mitattuna. Kun jo pelkän osakekurssin kehittymisen arvioiminen on haastavaa tekee siihen yhdistetty valuuttakurssin yhteisvaikutuksen arviointi sijoittamisesta vieläkin vaikeampaa.

Moni aloittava ETF sijoittaja menee helposti sekaisin valuuttariskin kanssa, joten selvennettäköön tässä kohdin yksi oleellinen asia niihin liittyen. ETF:ssä valuuttariski kohdistuu siihen valuuttaan missä kyseisen ETF:n varsinaiset sijoitukset ovat. Valuuttariski ei siis kohdistu siihen valuuttaan missä ETF noteerataan. Esimerkiksi Brasilian markkinoille voi sijoittaa ETF tuotteilla joita löytyy euroissa noteerattuna Saksassa ja dollareina noteerattuna USA:ssa. Osti kyseistä ETF:ää sitten Saksasta tai USA:sta on tuotto sijoittajalle euroina mitattuna sama. Kehittyi dollarin kurssi euroa vasten sitten miten tahansa. Koska valuuttariski tässä esimerkissä kohdistuu Brasilian realiin on merkitystä vain sillä miten real kehittyy euroon nähden - ei dollarilla.

Suoria osakesijoituksia tekevän sijoittajan kohdalla asia on yksinkertaisempi. Valuuttariski kohdistuu pääsääntöisesti siihen valuuttaan, jossa osake on noteerattu. Yhtiöllä voi toki olla tuloja ja menoja eri valuutoissa mikä muuttaa kokonaisuutta. Tämä toki koskee myös yhtiöitä, jotka kuuluvat ETF:ään.

Kuvitellaan tilanne, jossa löydät salkkuusi täydellisesti istuvan osakkeen Iso-Britanniasta. Et löydä sille vaihtoehtoista yhtiötä, joten ainut mahdollisuus on ostaa se käyttäen puntia. Pidät yhtiötä lupaavana ja haluat päästä osalliseksi sen osakekurssin kehittymisestä. Iso-Britannian punnan kehittymistä et sen sijaan osaa arvioida laisinkaan, etkä ottaa siten siitä näkemystäkään.

Mikä neuvoksi?

Sijoittajalla on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa. Toinen on olla välittämättä vieraan valuutan muutoksista ja toinen on suojautuminen. Suojautumalla sijoittaja pääsee osalliseksi puhtaasti siihen miten yhtiön kurssi kehittyy. Valuuttakurssin muutos yhtälöstä mitätöityy.

Miten suojautuminen käytännössä tehdään?

Edellä olleessa esimerkissä sijoittaja haluaa suojautua Iso-Britannian punnan muutoksilta. Oletetaan, että ostat kyseistä osaketta 10.000£ edestä. Koska sijoituspositio on nyt 10.000£ arvoinen omistat myös sen verran Iso-Britannian puntia. Tämän eliminoimien tapahtuu käyttämällä valuuttatermiiniä. Homma tapahtuu vähän kuin myytäessä osaketta lyhyeksi. Termiinikaupan jälkeen et omista vierasta valuuttaa kuten et lyhyeksi myydessä osakettakaan, mutta omistat kyseisellä määrällä haluamaasi osaketta. Olet "longina" osakkeesta ja "shorttina" punnissa, joiden määrät ovat samat. Kun myöhemmin myyt osakkeen suljet myös termiinin ja saat takaisin eurot.

(Valuuttasuojauksen vaikutukset, lähde: Brandes Institute)

Onko suojautumisesta sitten sijoittajalle hyötyä? Tämä on hyvä kysymys, jota mm. Brandes Institute on tutkinut (1, 2). Vuosittain valuuttakurssit voivat vaihdella voimakkaasti. Kuitenkin pitkällä aikavälillä suojauksesta ei saa mainittavaa hyötyä. Kysymys onkin enemmän sijoittajasta itsestä onko suojautuminen sopiva väline vai ei. Pitkäjänteiselle sijoittajalle, joka aikoo olla markkinoilla pitkään ei suojautuminen maksa vaivaa. Vuoden tai parin sijoitushorisontilla vieraalla maaperällä liikkeellä oleva sijoittaja puolestaan voi pitää suojautumista hyvinkin tarpeellisena.

Koska valuuttakurssit heiluvat kuten osakkeetkin voi monelle tulla houkutus yrittää ajoittaa milloin sijoitus on suotavaa suojata ja milloin ei - saada sitä kautta vivutettua sijoitusten tuottoja kovemmiksi. Tätä Brandes Institute ei suosittele. Sijoittajan on parempi valita aikooko käyttää suojausta omassa toiminnassa vai jättääkö suojauksen tekemättä. Ja sen jälkeen pysyä päätöksessä. Brandes Institutin tutkimus Currency Hedging Programs: The Long-Term Perspective päättyy näihin sanoihin:

Bottom-line: We believe that it's appropriate for investors to choose either a hedged or unhedged benchmark, and then stick with it for the long term (a 10-year horizon or longer).

Blogin kirjoittaja ei suojaa vieraissa valuutoissa tekemiään sijoituksia.

PS: Termiinikurssit löytyvät esim. Kauppalehden palvelusta. 

(Markkinoiden nykytilanne?)

Viime viikot ovat tehneet rumaa jälkeä niin osakemarkkinoilla kuin myös omassa salkussani. Stop-lossit ovat paukkuneet ja niiden myötä olen irtaantunut osasta alkuperäisiä hankintojani. Siitä huolimatta salkku näyttää yhä sukeltavan hyvin mallikkaasti.

Mielestäni voimakkuus, jolla markkinat nyt laskevat ei ole mitenkään suhteessa riskeihin. Herra Markkina on nyt pessimistisimmillään sitten Lehman Brothersin kaatumisen. Niinpä tavoistani poiketen ryhdyin ajoittamaan markkinoita ja aloitin osakkeiden osto-ohjelman.

Tänään lähdin mukaan seksikkääseen pesulabisnekseen, jota shoppasin Belgian osakemarkkinoilta. Koska en tiedä milloin markkinoiden pohjat saavutetaan aion toteuttaa osto-ohjelmaa ajallisesti hajauttaen.

Salkkuni koostuu lähinnä pienistä yhtiöistä. Erityisesti viime päivien voimakas myynti on näkynyt niiden hinnoittelussa. Näiden osakkeiden likviditeetti on rajattu ja paniikkimyynnit voivat suorastaan romauttaa kurssin kun ostolaita on ohut. Osalla omistamiani yhtiöitä on näkynyt kaksinumeroisia tiputuksia yhden päivän aikana - ilman, että ulos olisi tullut mitään yhtiötä koskevia uutisia. Yhtiöiden toimintaympäristössä ei kuitenkaan ole tapahtunut yhtä radikaaleja muutoksia. Monet yhtiöt ovat myös paremmassa asemassa ottamaan vastaan uuden mahdollisen taantuman. Ylikapasiteetti on purettu jo edellisen finanssikriisin yhteydessä ja yhtiön toiminta sopeutettu tilanteeseen.

Pidän nykyistä tilannetta markkinahäiriönä ja tulen siten nostamaan sijoitusastettani jatkossa ja ostamaan osakkeita osto-ohjelmani mukaisesti. Tänään oli ohjelman ensimmäinen päivä.

(Tuotot heinäkuussa 2011)

Heinäkuu oli pitkä ja kuuma. Jopa ennätyksellisen kuuma vuosikausiin. Sen sijaan pörssin puolella meno oli jäätävän kylmää. Tutut pankkimöröt pitivät markkinat varpaillaan koko heinäkuun. Epävarmuus on myrkkyä sijoitusten kehitykselle. Kun tilanne aikanaan selkiintyy tavalla tai toisella nousevat arvostukset helposti.

Ihminen on laumaeläin ja siksi vastavirtaan kulkeminen on henkisesti vaikeaa. Tuottojen osalta on parasta kuitenkin sijoittaa juuri silloin kun epävarmuutta riittää. Ja minusta epävarmuutta on nyt tarjolla tavanomaista enemmän. Minäkään en tiedä lasketellaanko tästä pyllymäkeä vielä kuinka paljon ja kuinka pitkään, mutta se on varmaa, että monet yhtiöt ovat nyt selvästi edullisempia kuin kuukausi sitten. Yhtiöiden tilanne ei kuitenkaan monin paikoin ole muuttunut muutamassa kuukaudessa yhtä radikaalisti. Kyllä, pidän nykyistä tilannetta enemmän osto kuin myyntiajankohtana.

(Salkun kehitys verrattuna markkinatuottoihin vuoden alusta)

Oma salkkuni otti heinäkuun aikana nasevasti turpiin -5,46%. Vielä tätäkin pahemmin kärsi OMXH25 indeksi, joka otti pataan kiitettävät -8,68%. Sen sijaan käyttämäni varsinainen vertailuindeksi STOXX Europe 600 GI lasketteli kahteen edelliseen verrattuna maltilliset -2,69%.

STOXX Europe 600 GI on nyt pärjännyt omaa salkkuani paremmin vuoden alusta mitattuna. Toki tapa jolla salkkuni kehitystä mittaan pitää sisällään paljon sellaisia kuluja (kaupankäyntikulut, osinkoverot, leimaverot jne) joita vertailuindeksissä ei ole sisällytetty. Siitä huolimatta on selvää, että vertailuindeksi on piessyt oman sijoitusstrategiani tähän mennessä.

Vertailuindeksille häviäminen sai minussa aikaan sen, että halusin tarkistaa miten salkkuni olisi kehittynyt mikäli olisin jatkanut täysin ETF:llä muodostetun strategian toteuttamista. Aiemmin käyttämäni ETF:t olivat Seligson OMXH25, iShares Russell 3000 (IWV), iShares MSCI Brazil Index (EWZ), iShares FTSE/Xinhua China 25 Index (FXI) ja Market Vector Russia ETF Trust (RSX).

(Vanhojen ETF:ien kehitys vuoden alusta dollareina)

(USD/EUR kehitys vuoden alusta)

Nopealla vilkaisulla ETF:ien tilanne näyttää kohtuu hyvältä (poislukien OMXH25 indeksi, joka on laskenut vuoden alusta -16,87%). Venäjä ETF on noussut +3,83% ja USA (Russell 3000) ETF +2,58%. Kiina ETF on puolestaan laskenut -8,21% ja Brasilian ETF -15,23%.

Olen kuitenkin aina mitannut salkkuni kehitystä euromääräisenä koska asun yhä maassa, jossa joutuu käyttämään euroja saadakseen kaupasta leipää. Ja sitä paitsi vastaavien ETF:ien ostaminen euronoteerattuina vaikkapa Saksan pörssistä antaisi saman euroiksi muunnetun tuoton dollarimääräisen tuoton sijaan (poislukien erot hallinnointikustannusten, transaktiokustannusten jne. osalta).

Koska dollari on heikentynyt euroa vasten tuntuvasti samaan aikaan on euroiksi muutettu tuotto ETF:ien osalta hyvin erilainen. Euroiksi muutettuina kaikki ETF:t ovat päätyneet tappiolle. Venäjä ETF -3,99%, USA ETF -5,14%, Kiina ETF -8,21% ja Brasilia ETF -15,23%. Kun vielä lopuksi huomioi sen millä painotuksella ETF:t olivat salkussani vuoden lopussa sain tälle vanhalle indeksisalkulle laskettua tämän vuoden tuotoksi -9,82%. Tähän tuottoon verrattuna sijoitusstrategian vaihtaminen indeksisijoittamisesta arvosijoittamiseen on toistaiseksi kannattanut.

(Suomen top 10 talousblogit heinäkuussa, lähde: Cision Finland)

Cision Finlandin tekemän tutkimuksen mukaan blogini oli Suomen talousblogien numero kaksi heinäkuussa. Tämä oli itselleni mieluinen yllätys sillä onhan blogi viettänyt hiljaiseloa jo pidemmän aikaa.

Olin perheen kanssa heinäkuussa paljon reissussa. Etukäteen pelkäämäni lennot (4 kpl) perheen vuoden ikäisen pienokaisen kanssa menivät paremmin kuin odotin. Onhan matkustaminen toki hankalampaa kuin mitä aiemmin, mutta siitä ei syntynyt sellaista katastrofia kuin jo mielikuvissani maalailin. Kroatiasta jäi mieleen paikan puhtaus, turvallisuus ja edullisuus. Esimerkiksi jäätelöpallo maksoi euroiksi muutettuna vajaan euron, tuoppi olutta rantaravintolassa pari euroa ja kunnon ateria 10-15 euroa. Mantereen lisäksi kävimme Hvarin ja Bracin saarilla. Itse tykästyin Hvarin saareen, jonne voisin majoittua mikäli tulevaisuudessa teen vielä lomamatkan Kroatiaan.

Heinäkuu meni siis lähinnä lomailessa ja akkuja lataillessa. Nyt elokuun koitettua on aika palata arkeen, joka näyttää perheen talouden osalta tavanomaista haasteellisemmalta. Tekemistämme vuokrasopimuksista on päättymässä ennätykselliset kolme kappaletta lähes samaan aikaan. Vuokralaisten vaihtuminen on ns. business as usual, mutta se että kolme kerralla on poikkeuksellista. Perheen kassavirtaan on näiden johdosta tiedossa varmasti jonkinlaista köhimistä ja erilaisia vaihtoehtoja tullut sen johdosta mietittyä. Kaikkia vuokrasopimuksia tuskin saa jatkettua ilman "tyhjiä kausia". Lisäksi kun vielä lapsi menee muutaman kuukauden kuluttua päiväkotiin eivät taloushaasteet ainakaan helpota.

Noh, voiko tähän muuta sanoa kuin: Elämä on.


Yhteenveto (tuotot indeksoituna)
Kuukauden tuotto: -5,46%
Tuotto vuoden alusta: -3,27%