Valuuttariski ja siltä suojautuminen

(Kuva: Philip Brewer)

Ulkomaisten sijoitusten hankkiminen eri pörsseistä on nykypäivänä helppoa. Pelkästään kotimaan pörssiin tukeutuvan sijoittajan hajautus jää kapeaksi. Riittävän laaja hajautus vaatii, että salkussa on sijoituksia useista eri maista maailmanlaajuisesti.

Tapoja toteuttaa hajautus on useita. Toinen ostaa salkkuunsa ETF:iä ja hoitaa hajautuksen sillä ja jokin toinen käyttäen osakepoimintaa. Oli tapa mikä tahansa törmää sijoittaja samaan ongelmaan - valuuttariskiin.

Valuuttariskillä tarkoitetaan altistumista valuuttakurssien muutoksille. Sijoituksen tuotto ei siis siten ole sama kuin vieraassa valuutassa noteeratun yhtiön osakkeen kurssimuutos. Valuuttariskistä johtuen tuotto voi vivuttua osakkeen kurssimuutosta korkeammaksi tai pienemmäksi euroissa mitattuna. Kun jo pelkän osakekurssin kehittymisen arvioiminen on haastavaa tekee siihen yhdistetty valuuttakurssin yhteisvaikutuksen arviointi sijoittamisesta vieläkin vaikeampaa.

Moni aloittava ETF sijoittaja menee helposti sekaisin valuuttariskin kanssa, joten selvennettäköön tässä kohdin yksi oleellinen asia niihin liittyen. ETF:ssä valuuttariski kohdistuu siihen valuuttaan missä kyseisen ETF:n varsinaiset sijoitukset ovat. Valuuttariski ei siis kohdistu siihen valuuttaan missä ETF noteerataan. Esimerkiksi Brasilian markkinoille voi sijoittaa ETF tuotteilla joita löytyy euroissa noteerattuna Saksassa ja dollareina noteerattuna USA:ssa. Osti kyseistä ETF:ää sitten Saksasta tai USA:sta on tuotto sijoittajalle euroina mitattuna sama. Kehittyi dollarin kurssi euroa vasten sitten miten tahansa. Koska valuuttariski tässä esimerkissä kohdistuu Brasilian realiin on merkitystä vain sillä miten real kehittyy euroon nähden - ei dollarilla.

Suoria osakesijoituksia tekevän sijoittajan kohdalla asia on yksinkertaisempi. Valuuttariski kohdistuu pääsääntöisesti siihen valuuttaan, jossa osake on noteerattu. Yhtiöllä voi toki olla tuloja ja menoja eri valuutoissa mikä muuttaa kokonaisuutta. Tämä toki koskee myös yhtiöitä, jotka kuuluvat ETF:ään.

Kuvitellaan tilanne, jossa löydät salkkuusi täydellisesti istuvan osakkeen Iso-Britanniasta. Et löydä sille vaihtoehtoista yhtiötä, joten ainut mahdollisuus on ostaa se käyttäen puntia. Pidät yhtiötä lupaavana ja haluat päästä osalliseksi sen osakekurssin kehittymisestä. Iso-Britannian punnan kehittymistä et sen sijaan osaa arvioida laisinkaan, etkä ottaa siten siitä näkemystäkään.

Mikä neuvoksi?

Sijoittajalla on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa. Toinen on olla välittämättä vieraan valuutan muutoksista ja toinen on suojautuminen. Suojautumalla sijoittaja pääsee osalliseksi puhtaasti siihen miten yhtiön kurssi kehittyy. Valuuttakurssin muutos yhtälöstä mitätöityy.

Miten suojautuminen käytännössä tehdään?

Edellä olleessa esimerkissä sijoittaja haluaa suojautua Iso-Britannian punnan muutoksilta. Oletetaan, että ostat kyseistä osaketta 10.000£ edestä. Koska sijoituspositio on nyt 10.000£ arvoinen omistat myös sen verran Iso-Britannian puntia. Tämän eliminoimien tapahtuu käyttämällä valuuttatermiiniä. Homma tapahtuu vähän kuin myytäessä osaketta lyhyeksi. Termiinikaupan jälkeen et omista vierasta valuuttaa kuten et lyhyeksi myydessä osakettakaan, mutta omistat kyseisellä määrällä haluamaasi osaketta. Olet "longina" osakkeesta ja "shorttina" punnissa, joiden määrät ovat samat. Kun myöhemmin myyt osakkeen suljet myös termiinin ja saat takaisin eurot.

(Valuuttasuojauksen vaikutukset, lähde: Brandes Institute)

Onko suojautumisesta sitten sijoittajalle hyötyä? Tämä on hyvä kysymys, jota mm. Brandes Institute on tutkinut (1, 2). Vuosittain valuuttakurssit voivat vaihdella voimakkaasti. Kuitenkin pitkällä aikavälillä suojauksesta ei saa mainittavaa hyötyä. Kysymys onkin enemmän sijoittajasta itsestä onko suojautuminen sopiva väline vai ei. Pitkäjänteiselle sijoittajalle, joka aikoo olla markkinoilla pitkään ei suojautuminen maksa vaivaa. Vuoden tai parin sijoitushorisontilla vieraalla maaperällä liikkeellä oleva sijoittaja puolestaan voi pitää suojautumista hyvinkin tarpeellisena.

Koska valuuttakurssit heiluvat kuten osakkeetkin voi monelle tulla houkutus yrittää ajoittaa milloin sijoitus on suotavaa suojata ja milloin ei - saada sitä kautta vivutettua sijoitusten tuottoja kovemmiksi. Tätä Brandes Institute ei suosittele. Sijoittajan on parempi valita aikooko käyttää suojausta omassa toiminnassa vai jättääkö suojauksen tekemättä. Ja sen jälkeen pysyä päätöksessä. Brandes Institutin tutkimus Currency Hedging Programs: The Long-Term Perspective päättyy näihin sanoihin:

Bottom-line: We believe that it's appropriate for investors to choose either a hedged or unhedged benchmark, and then stick with it for the long term (a 10-year horizon or longer).

Blogin kirjoittaja ei suojaa vieraissa valuutoissa tekemiään sijoituksia.

PS: Termiinikurssit löytyvät esim. Kauppalehden palvelusta.