Mikä yhdistää 12 self-made osakemiljonääriä?
25.9.2011 | Kohti taloudellista riippumattomuutta
(Vapaus! Kuva: Alban Gonzalez)
Sijoitusammattilaisista ja heidän strategioistaan on kirjoitettu paljon kirjoja. Menestyneistä yksityissijoittajista kertovat kirjat ovat sen sijaan harvinaisuus. Poikkeuksen tähän sijoituskirjojen katraaseen tuo Guy Thomas:n kirja Free Capital: How 12 Private Investors Made Millions In The Stock Market.
Free Capital on kirjoitettu Guy Thomaksen tekemien henkilöhaastatteluiden pohjalta. Se kertoo 12 eri yksityissijoittajan tarinan - kuinka he kasasivat itselleen yli miljoonan omaisuuden sijoittamalla osakkeisiin. Isolla osalla on sijoitusomaisuutta useita miljoonia.
Kukaan kirjan 12 henkilöstä ei ole ns. kovapalkkainen, joka olisi ansainnut miljoonansa hyvillä ansiotuloilla. Eikä yksikään ole ollut yrittäjä, joka olisi saanut isot summat myymällä yrityksen. Suuria perintöjäkään ei ole kohdalle osunut. Eikä kenenkään kohdalla ollut kyse siitä, että olisi elänyt mahdollisimman niukkaa elämäntapaa.
12 eri sijoittajaa - 12 eri tapaa sijoittaa
Yksi kolmasosa henkilöistä on entisiä Lontoo Cityn ammattilaisia, toinen kolmasosa ammattitutkinnon omaavia ihmisiä ja viimeinen kolmasosa sellaisia, jotka lopettivat koulunkäynnin 18-vuotiaana tai jo sitä ennen. Suurin osa heistä jätti päivätyön kolme- ja nelikymppisinä ryhtyäkseen päätoimisiksi itsenäisiksi sijoittajiksi.
Henkilöiden taustat ovat siis hyvin erilaiset. Pörssi ja sijoittaminen onkin yksi tasa-arvoisimmista paikoista mitä maan päällä on. Ei ole väliä onko korkeakoulutettu, nainen tai mies, ihonväriltään jokin muu kuin valkoinen tai iältään nuori tai vanha. Sijoittaminen tarjoaa kaikille samanlaiset mahdollisuudet. Pörssi ei välitä siitä kuka osaketta omistaa. Meillä jokaisella on yhtä hyvät mahdollisuudet vaurastua sijoittamalla. Osakemarkkinat eivät syrji ketään!
Jos henkilöiden taustat ja koulutus eroavat toisistaan rajusti, niin eroavat myös heidän tapansa sijoittaa. Näiden osakemiljonäärien käyttämät sijoitusstrategiat ovat hyvin erilaisia ja heijastavatkin paremmin jokaisen omia taustoja, persoonaa ja vahvuuksia. Jotkut ovat hyvin pitkän aikavälin sijoittajia ja tekevät vain muutaman kaupan vuodessa. Toiset ovat lyhyen aikavälin treidaajia tehden useita kauppoja joka päivä. Yksi tekee analyysinsä ylhäältä alas (top-down) ja toinen alhaalta ylös (bottom-up) yksittäisestä yhtiöstä alkaen. Yhtä suurta on ero myös käytetyssä hajautuksessa. Yksi miljonääreistä pitää vain muutamaa osaketta kerrallaan.
Eri sijoittajien väliset erot on tärkeä huomata. Meitä on monenlaisia sijoittajia. Mutta niin on onneksi myös useita erilaisia tapoja sijoittaa. Huomionarvoista on nimenomaan jokaisen löytää se itselle sopiva tapa sijoittaa. Se mikä toimii jollekin toiselle ei sovi alkuunkaan jollekin muulle. Tämä on myös yksi hauskimmista asioista mitä sijoittamisessa on. Ei ole olemassa mitään yhtä ainoaa oikeaa tapaa(tm) sijoittaa! Jokaisessa eri menetelmässä on omat hyvät ja huonot puolensa. Siksi se oma mieli on hyvä pitää aina avoimena ottamaan uusia asioita vastaan.
Sijoittaminen ei ole vastakkainasettelua passiivisen tai aktiivisen sijoittamisen kesken. Tällaisten keskustelujen käyminen ei ole kovinkaan hedelmällistä ja menee helposti inttämiseksi - omasta poterosta huuteluksi. Mieli pysyy lukossa eikä omaa näkemystä uskalla rehdisti haastaa. Myönnän avoimesti sortuneeni itsekin tähän. Maailma on pullollaan mitä erilaisempia sijoitusstrategioita ja vaikka tuntuisi siltä, että jokin esitetty menetelmä tuntuu itsestä täysin hullulta voi se täydentää toisen sijoittajan arsenaalia täydellisesti. Kaikkea ei kannata tyrmätä heti. Annetaan muillekin mahdollisuus esittää erilaisia näkökantoja vaikkeivät ne omiin ajatuksiin sopisivatkaan. Jollekin toiselle ne voivat istua kuin nenä päähän. Sijoittajan on mahdollista kulkea useita erilaisia polkuja. Ne kaikki voivat silti viedä samaan määränpäähän, mutta vain eri tavalla.
Punainen lanka. Mikä yhdistää miljonäärit?
Vaikka Free Capital kirjan miljonääreillä on kaikilla toisistaan poikkeava tausta ja tapa sijoittaa löytyy yhdistäviäkin tekijöitä yllättävän paljon. Mitä yhteistä kaikilla näillä self-made osakemiljonääreillä on? Näiden asioiden tunnistaminen antaa mielenkiintoista näkökulmaa.
1. Ole sijoittaja
Jokaista kirjan henkilöä yhdistää vahva asenne olla sijoittaja. Sijoittajana oleminen tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessa sitä, että on valmis siirtämään tulojen ja menojen välisen erotuksen eli vapaan pääoman sijoituksiin. Isossa osassa kirjan miljonäärejä se tarkoitti vaatimattomien säästöjen laittamista osakemarkkinoille omasta pienestä palkasta. Jokaisen on aina aloitettava jostakin. Myös tulevan miljonäärin on aloitettava omaisuuden kerääminen nollasta. Aivan kuten kenen tahansa muunkin.
2. Katso tulevaisuuteen
Jo nuoresta iästä lähtien kirjan sijoittajia on yhdistänyt keskittyminen tulevaisuuteen. He ovat pitäneet oppimista, ansaitsemista, säästämistä ja sijoittamista tärkeänä tulevaisuutta ajatellen. Menneita ei kannata murehtia liikaa vaan katse on hyvä pitää kauempana. Tehdä omat päätökset sen mukaan miten asiat vaikuttavat omaan tulevaisuuteen. Jatkuva oppiminen elämässä on tärkeää.
3. Sijoita pienyhtiöihin
Kaikki paitsi yksi kirjan osakemiljonääreistä keskittyivät pienyhtiöihin (micro/low-cap). Kirjan miljonäärit tekivät sijoituksia pääasiassa 10% pienimmän markkina-arvon yhtiöihin - loput 90% markkinoilla tarjolla olevista osakkeista he jättivät sivuun. Olen pienen markkina-arvon yhtiöiden eduista piensijoittajille kirjoittanut aiemminkin ja tämä on hyvä muistutus sen eduista. Arvosijoittajan Tie blogissa on myös hyvä kirjoitus micro-cap osakkeiden hyvistä puolista.
4. Ole sitkeä
Lähes kaikki kirjan miljonäärit saivat vuosikausia markkinoilta huonoja tai keskinkertaisia tuottoja. Sen sijaan, että he olisivat heittäneet pyyhkeen kehään ja luovuttaneet ottivat he virheistä opiksi. Kukaan ei tule osakemiljonääriksi kerta heitolla. Tie on pitkä ja pomppuisa. Epäonnistumisten kautta saatu kokemus ja oppi luotsasi sijoittajat lopulta menestykseen.
5. Tavoittele rahalla vapautta - älä korkeampaa kulutusta
Kirjan sijoittajat elivät vaatimatonta elämäntapaa suhteessa heidän sijoitusomaisuuteen. He näkivät rahan oman vapauden lähteenä eivätkä välineenä näyttää omaa varallisuutta kulutuksen kautta. Kukaan ei halunnut sijoittaa siksi, että voisi vain kuluttaa enemmän. Sen sijaan raha nähtiin välineenä toteuttaa oma vapaus.
6. Velkavipua? Ei kiitos!
Sijoituksiin käytettävä velkavipu ei ollut kovinkaan suuressa huudossa. Omissa sijoituksissa vipua oli käytössä vain vähän.
7. Tee sijoitukset itse
Jokainen kirjan sijoittajista teki omat sijoituksensa täysin itsenäisesti. He eivät hae apua sijoituspäätösten tekoon muilta vaan tekevät analyysit, taustatutkimukset ja päätökset itse. Yksikään ei ole ns. "tiimipelaaja" vaan sen täydellinen vastakohta.
8. Sijoittaminen ei ole tiedettä
Kirjan sijoittajat tukeutuivat varsin yksinkertaisiin sääntöihin ja analyyseihin. Sijoittamisesta ei kannata tehdä turhan monimutkaista, sillä se ei sitä ole. Kaikki kirjan sijoittajat olivat hylänneet akateemikkojen rakastaman modernin portfolioteorian (MPT). Yksikään ei tukeutunut sijoituksissaan kvantitatiiviseen analyysiin vaikka muutamalla oli vahva tausta sen piiristä.
Onnella iso osuus?
Jokainen kirjan omatekoisesta miljonääristä piti itseään onnekkaana. Näin suuri sijoitusmenestys mitä heillä on ollut vaatii kieltämättä myös onnen potkuja. Onnella on oma osansa meidän jokaisen elämässä.
Mielestäni onnea on kuitenkin kahta erilaista. On olemassa puhdasta sattumaan perustuvaa onnea, kuten esimerkiksi Lotto. Suuren lottovoiton saaminen perustuu täysin irrationaaliseen tuuriin emmekä voi vaikuttaa voiton mahdollisuuteen kuin häviävän vähän.
Sitten on tätä toisenlaista onnea. Voimme altistaa itseämme elämässä erilaisille onnenkantamoisille. Mitä useammin ja enemmän tätä teemme sitä todennäköisempää myös on, että kohtaamme hyvän tuurin. Esimerkiksi tekemällä sijoituksen altistamme itsemme osakemarkkinoiden pitkän aikavälin positiivisen tuoton mahdollisuudelle. Huonolla tuurilla sijoitus on kuiten tappiollinen. Sen sijaan se on varmaa, että jos emme ota osaa markkinoille laisinkaan emme myöskään altistu tuolle positiiviselle tuotto-olettamalle.
Juuri tästä on mielestäni kysymys myös näiden 12 osakemiljonäärin kohdalla. He ovat kaikki tietoisesti altistaneet itsensä mahdollisuudelle vaurastua. Se, että jokainen heistä on onnistunut hyvin on osittain puhdasta tuuria, mutta osansa on myös sillä, että he ovat sitkeästi olleet alttiina hyvälle onnelle. Ilman hyvää onnea, mutta kovalla työllä tulos olisi ollut kenties myös hyvä, mutta ei vain yhtä satumaisen loistava kuin mihin he nyt päätyivät.
Miljonäärejä yhdistäviä tekijöitä katsellessani en voi olla peilaamatta löytyneitä tekijöitä omiin sijoituksiini. Vaikka tällä hetkellä ei sijoitusten tuotolla pääse kerskailemaan löydän listalta monta yhtenevää kohtaa omaan toimintaani. Pyrin sijoittamaan kaiken ylimääräisen rahan (kohta 1), oppimaan omista sijoituspäätöksistä (kohta 2), sijoitan strategiani mukaisesti pienen markkina-arvon yhtiöihin (kohta 3) antamatta (ainakaan toistaiseksi) periksi (kohta 4) tavoitellen taloudellista riippumattomuutta (kohdat 5 ja 2). En käytä kohtuuttoman suurta vipua (kohta 6), teen sijoitukset itse (kohta 7) ja modernin portfolioteorian olen ampunut alas blogissa erillisessä artikkelissa (kohta 8).
Olen asettanut itseni onnen potkulle alttiiksi. Vielä sitä ei ole tullut, mutta jaksan yhä sitkeästi odottaa. Sitä odotellessa jatkan työtä altistaakseni itseni yhä useammin hyvälle tuurille.
''I find the harder I work, the more luck I seem to have.''
-Thomas Jefferson
PS: Luen tällä hetkellä iltalukemisena Karo Hämäläisen Erottaja -kirjaa. Kirja on tiivistunnelmainen Suomen finanssimaailmaan sijoittuva jännäri. Se pitää hyvin otteessaan ja voinkin hyvin suositella sitä luettavaksi blogin lukijakunnalle.
8 vastausta artikkeliin "Mikä yhdistää 12 self-made osakemiljonääriä?"
jaska kirjoittaa:
Itse jakaisin tuon onnen kahteen osaan hieman eri tavalla. Tietoiseen riskin ottamiseen (sijoittaminen lottoaminen) ja sellaiseen, jolle ei ole (ainakaan tietoisesti) altistanut itseään (kadulta löytyvä raha).
Lottoamisen ja sijoittamisen välillä suurin ero mielestäni on vain se, että toisen odotusarvo (riskinottajan oma arvio siitä) on ykköstä pienempi ja toisen isompi.
25.9.2011 klo 20.21.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Hyvä näkemys! Kyllä, jaon voisi tehdä myös noin.
25.9.2011 klo 20.23.00
Jago kirjoittaa:
Kiitos kirjasuosituksesta. Lukaisin nopeasti läpi sample chapterin Kindle sovelluksella ja tilasin sitten Amazonista koko e-kirjan.
25.9.2011 klo 23.41.00
Anonyymi kirjoittaa:
Mielenkiintoista että kaikki 12 haastateltavaa pitivät itseään onnekkaina. Tyypillisesti ihmiset pistävät epäonnistumiset huonon onnen piikkiin ja onnistumiset oman erinomaisuuden ansioksi.
Oltiinko kirjassa laskettu, kuinka merkittävästi sijoittajat biittasivat markkinat? Jos kyse on tosiaan sijoitusmiljonääreistä jotka aloittivat vaatimattomilla summilla, markkinat on taidettu biitata hyvin suurella marginaalilla. Ja tästä tulee väistämättä mieleen selection bias: kukaan ei halua haastatella sijoittajia, jotka eivät menestyneet yhtä hyvin (vaikka he olisivat yhtä sinnikkäitä ja taidokkaita).
Vaikka korostankin onnen merkitystä en halua vähätellä tuloksia yhtään. Piensijoittajalla joka keskittyy olennaiseen on hyvin realistiset mahdollisuudet ylituottoihin. Mielestäni tärkein noista pointeista on nro 7: jos haluaa markkinoita korkeampaa tuottoa, täytyy ottaa markkinoista poikkeavaa näkemystä. Tämä on mahdollista vain itsenäisellä päätöksenteolla (tai ironisesti seuraamalla jotakuta muuta, joka tekee itsenäisiä päätöksiä). Sijoittaja joka jakaa konsensuksen mielipiteet jakaa myös konsensuksen tuotot.
26.9.2011 klo 4.00.00
Kohti taloudellista riippumattomuutta kirjoittaa:
Oltiinko kirjassa laskettu, kuinka merkittävästi sijoittajat biittasivat markkinat?
Jokaisen sijoittajan kohdalta löytyy faktaboksi ja sen "Performance indicators" kohdasta heidän tuotto. Esimerkiksi John Lee:
ISA millionaire by 2003; published records in the Financial Times show capital return of +87% over 2001-2009; compared with -7% on the FT-Actuaries All Share Index.
Kyllä, selection biasia parhaimmillaan. Siitä huolimatta asioita joita itse kunkin kannattaa miettiä omassa sijoitustoiminnassaan.
26.9.2011 klo 8.24.00
Anonyymi kirjoittaa:
Tuo mainittu selection bias kuitenkin aiheuttaa sen, että myös lottovoittajista voisi tehdä samanlaisen otannan, ja todeta, että sitkeä lottoaminen kannattaa.
Se, että tässä tutkitaan järkeviä strategioita sijoittamiseen, tekee lopputuloksesta ehkä järkevämmän, mutta ei se silti muuta onnistujien tutkimista yhtään paremmaksi menetelmäksi.
Hyvien sijoittajien hautausmaalta löytyisi tieto siitä, onko samoilla keinoilla mahdollisuus myös köyhtyä. Ja miten suuri tuo mahdollisuus on.
30.9.2011 klo 20.37.00
AS kirjoittaa:
Pidän erityisesti tuosta kohdasta 5. Se on ollut aina tavoitteena ja aika lailla jo saavutettu. Eläkeikäänkin vielä vuosikymmeniä. Joten olen erittäin tyytyväinen. Allekirjoitan tosin monet muutkin kohdat tuosta listasta.
21.10.2011 klo 19.53.00
M.S kirjoittaa:
Olen sitä mieltä, että onnea on sijoitus mailmassakin mutta se ei ole semmoisessa muodossa jossa me sen tunnemme vaan pyritään pelaamaan mahdollisimman hyvällä todennäkösyydellä joka johtaa siihen että positiivisiä tapahtumia tulee enemmän kuin negatiivisia.
Onni ja epäonni tulee mukaan siinä että voitot tulevat hitaasti tai nopeasti sillä ei ole minulle merkitystä koska pelaan pelin säänöillä enkä niitä vastaan.
Eli toisin sanoen omaisuuteni määrä kasvaa joko nopeasti tai hitaasti ja jälkinmäisestä pidän enemmän mutta se tuotta enemmän mutta sitä en voi tietää koska en voi tietää asioita joita ei ole vielä tapahtuinut.
Pieni esimerkki:
Sijoitin 2012 puolivälissä saga fursin osakeisiin koska huomasin, että todennäköisyys olisi puolellani mutta en tienny milloin se nousisi arvioni oli 1-2v ja odotukset 25% luokkaa vuodessa, mutta onni sattui peliin ja saga fursin turkkine hinta 2,5 kertaistui ja poistoja tuli useilta vuosilta joten sijoitus oli kuin unelma hinta ostettaessa 17,02 ja myytäessä puolen vuoden päästä 27,11 eli tienasin nopeammin kuin olin uskonut mutta minulla oli käynyt onnenpotku.
Olisi voinut tietysti käydä myös toisin eli huonolla onnella olisin saanut tuon tuoton vasta viiden vuoden päästä vaikka silloinkin olisin ollut tyytyväinen tuottoon sen varaan laskin että kävi miten kävi olisi todennäköisyys puolellani.
25.1.2013 klo 17.02.00
Jätä kommentti