(Salkun kehitys verrattuna markkinatuottoihin vuonna 2011)

Vuosi 2011 on viimein päätöksessään ja sen myötä on myös aika laittaa oma sijoitusvuoteni pakettiin. Kirjoitan tätä tekstiä tukkoisena ja käheänä sitkeän flunssan kourissa. Kurkussa rohisee ja nenästä valuu aivolimaa. Fyysinen olotila vastaa suhteellisen hyvin myös sitä miten mennyt sijoitusvuosi vierähti. Kovin suuria hurraa huutoja se ei todellakaan aiheuta. Sijoitusvuodessa 2011 onkin oikeastaan vain yksi hyvä puoli. Se, että se viimein päättyy ;)

Kuten ylläolevasta vertailukäyrästä näkee jäin vuoden aikana käyttämälleni vertailuindeksille selvästi. Kirittäjänä olen käyttänyt STOXX Europe 600 Gross Indeksiä, joka pitää sisällään 600 suurimman Eurooppalaisen yhtiön osakkeita, sekä niiden jakamat osingot bruttomääräisenä. Kyseisessä indeksissä ei ole sisällä mitään kuluja tai veroja.

Omien sijoitusteni kehityksen olen laskenut käyttäen TWR:ää (Time-Weighted-Return), joka huomioi salkkuun lisätyt ja vähennetyt pääomat. Lisäksi oman salkkuni indeksoitu tuotto on nettomääräinen eli olen vähentänyt tuotosta kaupankäyntikulut, leimaverot, osinkoverot ja niin edelleen. Salkun pohjavaluutta on euro, jossa myös kehitystä mittaan.

Joulukuun aikana oma salkkuni kehittyi varsin hyvin. Nousua kertyi +3,29%, kun STOXX Europe 600 GI nousi ainoastaan +1,94% ja kotimaan OMXH25 suunnisti puolestaan päinvastaiseen suuntaan sukeltaen -2,78%. Koko vuotta ajatellen tulos on kuitenkin selvä, joten en jauha tässä yhteydessä yksittäisestä kuukaudesta sen enempää (lillukanvarsia).

Vuoden 2011 lopputulos on se, että omat sijoitukseni laskivat -20,06%. Jäin siis selvästi STOXX Europe 600 GI indeksille, joka laski vuoden aikana loppujen lopuksi vain -8,05%. Tämä on oikeastaan yllättävän vähän, kun ajattelee minkälaiset tuomiopäivän pasuunat ovat vuoden aikana talousmediassa soineet. OMX Helsinki 25 indeksi laski vuoden aikana -26,11%, joten päihitin kyllä sen vaikka tähän indeksiin kuulumattomat osingot huomioitaisiin. Se on kuitenkin laiha lohtu, sillä pääasiallinen vertailuindeksini on STOXX Europe 600 GI.

Laskin myös nopeasti millainen sijoitusvuosi olisi ollut, jos en olisi tehnyt strategiavaihdosta vaan olisin jatkanut samoilla ETF:llä kuin viime vuonna. Vanha ETF strategia olisi tuottanut -19,81%, joten käytännössä ero on olematon.

(Sijoitusteni vuosituotot vuodesta 2008)

Vaikka sijoitusvuosi oli kehno, niin ei se kuitenkaan päihittänyt vuonna 2008 saamaani vielä huonompaa -33,73%:n tuottoa. Seuraava vuosi olikin varsin iloista rallattelua ja toi huiman yli 40%:n tuoton! Maailma näytti synkältä vuonna 2008, kuten se näyttää myös nyt. Ellei jopa synkemmältä. Hyvin harva uskalsi 2008 povata rajua kurssinousua seuraavalle vuodelle. Vastaavia ennustuksia on nytkin vaikea löytää. Voisiko vuodesta 2012 tulla samankaltainen yllätysvuosi? Tätä on tietysti mahdotonta etukäteen sanoa, mutta vuosi 2009 näyttää hyvin kuinka yllätyksellistä sijoittaminen on. Eurokriisin ratkeaminen tavalla tai toisella voi kääntää osakkeet hurjaan nousupyrähdykseen. Toisaalta tilanteen jatkuva eskaloituminen voi pitää kehityksen myös huonona vuosikausia. Kävin miten kävi, niin ensi vuosi tuo mukanaan varmasti monia yllätyksiä, jotka tulevat vaikuttamaan markkinoiden kehitykseen.

Tekemäni strategiamuutos vaikutti selvästi sijoitusteni osinkotuottoon. Vuonna 2008 osinkotuotto oli 0,7%, 2009 1,5% ja 2010 1,4%. Tänä vuonna toteutunut osinkotuotto nousi 4,2%:iin. Osinkotuotossa näkee välittömästi siirtymisen kasvumarkkinoiden ETF:ien painottamisesta arvo-osakkeiden suuntaan.

Käyttämäni välittäjät (pääasiassa Lynx) saivat myös osansa. Vuoden aikana kaupankäyntikuluihin upposi kokonaisuudessaan 820,01€.

Myös omassa elämässä tapahtui vuonna 2011 isoja asioita. Yksi suurimmista päätöksistäni moniin vuosiin oli kun irtisanouduin Nokian palveluksesta heti alkuvuonna. Tämän jälkeen lomailin noin kuukauden, kun sitten päätin tarttua uuteen haasteeseen ja lähdin mukaan start-up kasvuyritykseen osakkaaksi ja teknologiajohtajaksi. Olin viimein saavuttanut sellaisen taloudellisen pisteen, että kykenin ottamaan suurempia taloudellisia riskejä ilman pelkoa siitä, että ne voisivat suistaa oman talouden epätasapainoon. Ilman riittävän suuria taloudellisia puskureita tällaisten päätösten tekeminen olisi vaikeaa tai jopa mahdotonta. Kuten monet tietävät on onnistunut yritystoiminta yksi nopeimpia tapoja kasvattaa varallisuutta. Kun minulle nyt aukeni tällaiseen sopiva tilaisuus päätin tarttua siihen. Näillä näkymin näyttää myös siltä, että ensi vuonna lähden osakkaaksi myös yhteen toiseen start-up yhtiöön. Start-up kasvuyhtiöiden portfolio lähtee näemmä kasvamaan kuin itsestään. Nämä listaamattomat yhtiöt eivät luonnollisesti ole mukana salkussa, jonka tuotosta kerroin aiemmin.

Jouduin tänä vuonna myös verottajan kynsiin. Ilmeisesti jokavuotinen paksujen veroehdotuskorjausten lähettäminen aiheutti jonkinlaisen reaktion. Olen aina ollut tarkka verotuksesta ja kaikista vähennyksistä joita tiedän voivani käyttää. Tämän johdosta korjaukseni veroehdotuksiin ovat liitteineen varsin paksuja. Verottaja halusi mm. tietää miksi ilmoittamani osinkojen määrä oli pienempi kuin heidän saamansa tieto omista järjestelmistään. Tämä johtui luonnollisesti valuuttakursseista, joista olin valinnut itselleni edullisemman vaihtoehdon (päivän kurssi). Parin kirjeen ja puhelinkeskustelun jälkeen kaikki meni kuten pitikin ja sain tehtyä jopa vielä samassa yhteydessä pieniä viilauksia verokertymään alaspäin. Lopputuloksena sain painettua verotusta vielä pienemmäksi kuin alkuperäinen korjaukseni oli. Mistä tulikin mieleeni, että pitääkin muistaa vaatia seuraavaan veroehdotukseen tulontasausta.

Uusi vuosi on uudenvuodenlupausten aikaa. Minulle se on otollinen hetki aina miettiä mitkä asiat ovat minulle tärkeitä. Uusi vuosi on hyvä ajankohta priorisoida asioita elämässä. Antaa enemmän aikaa niille, jotka ovat itselle tärkeitä ja luovuttaa aikaa käyttöön vähemmän tärkeistä. Vuonna 2012 aion jatkaa vuonna 2011 ottamaani linjaa ja käyttää yhä enemmän aikaa tekemiseen niistä kirjoittamisen tai puhumisen sijaan. Fakta kun vain on se, että mitään ei tapahdu itsestään. Vaurastumisesta ja säästämisestäkin voi lukea, puhua tai kirjoittaa vaikka kuinka paljon, mutta millään sillä ei ole merkitystä ellei niitä asioita kykene myös oikeasti toteuttamaan. Monet esimerkiksi ahmivat tietoa sijoittamisesta aina vain lisää sen sijaan, että he tekisivät sen ensimmäisen sijoituksen. Vasta silloin lähtee iso kivi liikkeelle. Elämä on yhtä oppimista ja oppimiseen kuuluu osana myös virheiden tekeminen. Virheitä ei synny ellei tee mitään. Toisaalta silloin ei voi myöskään saavuttaa mitään.

Yksi asia mistä vapautan itselleni lisää aikaa on tämän blogin kirjoittaminen. Ensi vuonna tiputan sijoitusten seuraamisen blogissa kuukausittaisesta kvartaalitasolle eli kirjoitan kolmen kuukauden välein. Siinä välissä kirjoitan tekstejä satunnaisen epäsatunnaisesti, joten ei kannata ainakaan pidätellä hengitystä niitä odotellessa. Toinen mistä vapautan aikaa on tietokoneen edessä istuminen kotona. Sijoittamiseen itsessään (kirjojen lukeminen, tutkimustyö, verkostoituminen jne) aion kuluttaa saman verran aikaa kuin ennenkin. Sen sijaan enemmän aikaani tulevat saamaan mm. kasvava poikani ja muu perhe, yrittäminen ja elämästä nauttiminen.

Jollet vielä ole aloittanut säästämään ja sijoittamaan, niin tee siitä itsellesi uudenvuoden lupaus nyt. Et tule katumaan sitä.

Hyvää uutta vuotta 2012!

Start-up yhtiömme mobiilisovellus SM-liiga Hokkari on nyt saatavilla kaikille suunnitelluille alustoille: Android, iPhone ja Symbian^3. Tämän etapin kunniaksi on sovelluksesta ilmestynyt nyt mainosvideo. Video näytetään 27.12. pelattavan jääkiekon SM-liiga kierroksen jäähalleissa eli yhteensä seitsemällä eri paikkakunnalla ja vielä tammikuun aikana muutamia kertoja.

Mitä pidätte videosta?

GARP (Growth At a Reasonable Price)

Arvo- ja kasvusijoittaminen ovat vastakohtia ja menetelminä toistensa ääripäitä. Näiden väliin osuu GARP sijoittaminen. GARP on lyhenne sanoista Growth At a Reasonable Price ja käypä suomennos sille on kasvua kohtuu hinnalla.

GARP lainaa ominaisuuksia niin arvo- kuin kasvusijoittamisen puolelta. Se ei tarkoita portfoliota, joka muodostuu arvo- ja kasvuosakkeista vaan portfoliota, joka koostuu osakkeista joilla on molempien ominaisuuksia. Sekä arvo-, että kasvuosakkeiden. Niinpä se sijoittuu sijoitusstrategiana kasvu- ja arvosijoittamisen puoliväliin. Se on eräänlainen hybridi molempia sijoitusmuotoja.

(GARP on yhdistelmä arvo- ja kasvusijoittamista. Kuva: Investopedia)

Koska GARP sijoittajan salkun osakkeilla on sekä arvo-, että kasvuosakkeiden piirteitä eroaa myös tämän strategian mukaisen salkun käyttäytyminen näistä ääripäistä. Siinä missä kovan nousukauden aikana kasvuosakkeet pesevät tuotossa arvo-osakkeet ja laskukautena arvo-osakkeet kasvuosakkeet käyttäytyy GARP portfolio näistä eri tavalla. Kovan nousukauden aikana GARP sijoittajan salkku ei nouse yhtä rajusti kuin puhtaasti kasvuosakkeista muodostettu, mutta toisaalta laskukauden aikana se ei myöskään kärsi yhtä pahasti. Koska arvo- ja kasvuosakestrategiat toimivat eri tavalla eri markkinatilanteissa eroaa GARP salkun tuotto molemmista.

GARP sijoittaja pyrkii siis löytämään osakkeita, joilla on hyvät kasvumahdollisuudet, mutta jotka ovat siitä huolimatta kohtuullisesti hinnoiteltuja. Toisin sanoen GARP sijoittaja ei halua maksaa kasvusta ja siihen liittyvästä riskistä liikaa.

Tilaisuuksia löytää sopivia GARP osakkeita syntyy markkinoilla jatkuvasti. Kasvuosakkeilla on kovat odotukset ja yksikin odotuksia heikompi kvartaalitulos voi aiheuttaa rajun tiputuksen osakkeen hintaan. Kasvuosakkeiden kohdalla tulospettymyksiä tulee arvo-osakkeita useammin. Nämä pudotukset synnyttävät GARP sijoittajille oivia ostopaikkoja. Yhtiö voi edelleen olla hyvässä kunnossa, minkä johdosta osakkeesta on voinut tulla hyvä GARP osake.

Kasvua, mutta ei millä tahansa hinnalla

GARP sijoittajat haluavat yleensä nähdä yhtiöltä positiivista kasvua edellisiltä vuosilta ja ennustettavaa kasvua tulevilta vuosilta. Kasvusijoittajista poiketen GARP sijoittajat ovat pessimistisiä erittäin korkeiden kasvulukujen osalta. Niiden toteutumiseen tahtoo liittyä liian suuri epävarmuus (riski). Moni GARP sijoittajan omistaman yhtiön tuloskasvuprosentti liikkuu 10 ja 20 välillä. Sitä suurempiin kasvulukuihin liittyy liikaa riskiä.

Arvosijoittajien tapaan GARP sijoittajat ovat kiinnostuneita yhtiön sen hetkisestä arvosta ja haluavat maksaa siitä mahdollisimman vähän. Mitä matalampi yhtiön P/E tai P/B luku on sitä parempi. Monen ostokandidaatin P/E:t liikkuvat 15-25 välillä. Suuriin P/E lukuihin liittyy jälleen kerran liikaa epävarmuutta, josta GARP sijoittaja ei yleensä ole valmis maksamaan. Hyvin matalien P/E lukujen yhtiöt puolestaan eivät yleensä kasvata tulosta.

GARP sijoittamisesta ei ole olemassa "yhtä ainoaa oikeaa tapaa" toteuttaa sitä. Erityisesti yhtiön kasvun arvioimiseen on olemassa useita erilaisia tapoja ja menetelmiä. Arvon ja kasvun yhdistävistä mittareista käytetyin on PEG (price/earnings growth ratio). PEG luku on helppo laskea jakamalla yhtiön P/E sen tuloskasvuprosentilla. Jos esimerkiksi yhtiön P/E on 12 ja sen tulos kasvaa 20%:n tahtia on PEG 0,6 (12 / 20 = 0,6).

PEG lukua käyttävä GARP sijoittaja on kiinnostunut katsomaan tarkemmin niitä yhtiöitä, joiden arvo on alle 1. Motley Fool sivusto pitää PEG:stä niin paljon, että he ristivät sen Fool Ratio:ksi. Ohessa heidän suosituksensa lukuun perustuen:

(Lähde: Tom Taulli, The EDGAR Online Guide to Decoding Financial Statements)

Yleisesti ottaen GARP sijoittajat ovat P/E, P/B ja PEG lukujen lisäksi kiinnostuneita yhtiön ROE ja vapaan kassavirran (free cash flow) luvuista.

Garppausta Lynchin tapaan

Yksi tunnetuimmista GARP sijoittajista on Peter Lynch. Lynchin luotsaama Fidelityn Magellan rahasto tuotti vuodesta 1977 vuoteen 1990, jolloin Lynch jäi eläkkeelle, keskimäärin 29% vuodessa.

Lynch käy strategiansa läpi kirjoittamassaan kirjassa One Up on Wall Street. Suosittelen kirjan lukemista niille, joita kiinnostaa tutustua tarkemmin Lynchin käyttämään tapaan ostaa kasvua kohtuu hinnalla. Tässä yhteydessä en pysty raapaisemaan kuin hieman pintaa.

Lynchin tapa poimia osakkeita on bottom-up. Hän suosittaa sijoittamaan vain sellaisiin osakkeisiin, joihin sijoittaja on tutustunut perin pohjin. Lynchin suosiossa ovat sellaiset yhtiöt, jotka ovat sijoittajalle tuttuja. Yhtiön fundamenttien ja toimintaympäristön lisäksi Lynch katsoo voiko osaketta ostaa kohtuullisella hinnalla.

(AAII:n Lynch screenerin tuotto. Lähde: AAII)

Lynch käyttää myös kvalitatiivisia kriteereitä. AAII (American Association of Individual Investors) on rakentanut osake screenerin Lynchin käyttämien kvantitatiivisten kriteerien perusteella. Kuten kuvasta näkee on menetelmä antanut vuosien aikana todella hurjat tuotot. Tuottoihin tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti, sillä AAII kierrättää strategiassa osakkeita kuukausittain. Tämän johdosta kaupankäyntikulut ovat korkeat. Luonnollisesti tuotossa ei ole myöskään huomioitu verotusta tai osto- ja myynkurssien eroja. Todellisuudessa tuotot olisivat siis pienemmät, mutta siitä huolimatta screenerin tuotosta saa vihjeen siitä miten strategia olisi myös käytännössä toiminut. Ja kuten mainittu tästä puuttuvat kaikki kvalitatiiviset kriteerit.

AAII:n käyttämän Lynch screenerin kriteriat ovat seuraavat:

• pankki- ja kiinteistösijoitusyhtiöt on poistettu
• P/E on alle toimialan mediaanin
• P/E on vähemmän kuin yhtiön viiden vuoden ajalta laskettu keskimääräinen P/E
• P/E:n suhde viiden vuoden EPS:n kasvuun laskettuna yhteen viiden vuoden osinkoprosentin kanssa on pienempi tai yhtäsuuri kuin 0,5% (The ratio of the price-earnings ratio to the sum of the five-year growth rate in earnings per share and the five-year dividend yield (Dividend-adjusted PEG ratio) is less than or equal to 0.5%)
• EPS:n kasvuvauhti viideltä vuodelta jatkuvista toiminnoista on alle 50% (The five-year growth rate in earnings per share from continuing operations is less than 50%)
• Insituutiot omistavat yhtiöstä vähemmän kuin mikä on kaikkien yhtiöiden mediaani (The percentage of common stock held by institutions is less than the median percentage of institutional ownership for the entire database)
• Varojen ja velkojen suhde viimeiseltä kvartaalilta on vähemmän kuin toimialan mediaani samalla ajalla (The total liabilities to total assets ratio for the last fiscal quarter is less than the industry's median total liabilities to total assets ratio for the same period)

Teoriassa arvo- ja kasvusijoittaminen kuulostaa helpolta. Käytännössä sen menestyksekäs toteuttaminen on kuitenkin hyvin vaikeaa. Koska GARP sijoittamiseen kuuluu luonteeltaan sen maustaminen sijoittajalle itselleen sopivilla tavoilla (kvalitatiiviset kriteerit) ja tunnusluvuilla (kvantitatiiviset kriteerit) sopii se lähinnä harjaantuneille osakepoimijoille.

Mutta onko hankalalle kuulostavalle osakepoiminnalle olemassa sellaista helppoa vaihtoehtoa, joka sopisi aiheesta kiinnostuneelle sunnuntaisijoittajalle? Siitä seuraavaksi.

GARP ETF:t

Osakepoiminnan sijaan GARP strategiaa on myös mahdollista toteuttaa käyttämällä ETF:ää. USA:n markkinoilta löytyy tähän tarkoitukseen kaksi ETF:ää: Russell Growth at a Reasonable Price ETF (tikkeri GRPC) ja WisdomTree LargeCap Growth Index (tikkeri ROI). Kulut ovat molemmissa lähes samat. Russell veloittaa 0,37% ja WisdomTree 0,38%. WisdomTreen ETF on näistä pitkäikäisempi. Se on perustettu 4.12.2008 ja Russell:n viime keväänä 17.5.2011.

Katsotaan tarkemmin miten osakkeet näihin ETF:iin valikoituvat.

Russell:n ETF seuraa Russell U.S. Large Cap Growth at a Reasonable Price Index:iä. Indeksin toiminta on kuvattu seuraavasti:

The Russell U.S. Large Cap Growth at a Reasonable Price Index is designed to select securities intended to produce performance that is similar to professional investment managers using a growth at a reasonable price investment discipline. This discipline focuses on stable companies that are moderately priced based on their long term forecasted earnings growth relative to their price-to-earnings ratio. Starting with the Russell 1000® Index, the Russell U.S. Large Cap Growth at a Reasonable Price Index:

• Includes stocks: (1) with consistent earnings as measured by average to low earnings per share volatility over the past five years; (2) that are profitable as demonstrated by an average to high return on equity over the past five years; and (3) are of high quality as measured by an S&P Quality Rank of B or above or a low debt to equity ratio.
• Excludes stocks having a high price based on high current P/E ratio and on price to consensus one year forecasted earnings ratio divided by its consensus five year forecasted earnings growth rate.
• Rebalances quarterly

Vastaavasti WisdomTreen ETF seuraa WisdomTree LargeCap Growth Index:iä, jonka kuvaus on puolestaan seuraava:

The WisdomTree LargeCap Growth Index is a fundamentally weighted index that measures the performance of growth companies within the broad U.S. stock market. The Index consists of companies that: (i) are incorporated in the United States (including Puerto Rico); (ii) are listed on the New York Stock Exchange, American Stock Exchange, NASDAQ Global Select Market, or NASDAQ Global Market (“NASDAQ”); (iii) have a market capitalization of at least $100 million as of the index measurement date; (iv) have an average daily dollar volume of at least $200,000 for each of the six months prior to the index measurement date;(v) have a P/E ratio of at least 2 as of the index measurement date; (vi) have cumulative positive earnings in their prior four fiscal quarters and have posted year-over-year percentage change in earnings per share, book value per share, sales per share and stock price (“growth metrics”);(vii) rank as one of the 1000 largest companies in this group measured by market capitalization; (viii) rank within the top 30% of the 1000 companies that pass these selection requirements, based on four growth metrics which include: annual earnings per share growth; annual sales per share growth; annual book value per share growth; annual stock price growth. Companies are weighted in the Index based on their earnings over their most recent four fiscal quarters preceding the index measurement date. For these purposes, “earnings” are determined using a company’s reported net income, excluding special items, applicable to common shareholders over their four most recent fiscal quarters.

Kummassakin ETF:ssä on siis perustavaa laatua oleva valuvika. Ne keskittyvät puhtaasti suuriin (large cap) yhtiöihin. Yhtiön on oltava 1000 suurimman joukossa. Tunnetusti ison yhtiön on hankalampi kasvaa kuin pienen. Mielestäni paras vaihtoehto sopivia GARP yhtiöitä löytyisi keskikokoisista yhtiöistä, joilla on vielä hyvät edellytykset kasvattaa tulosta.

Lisäksi kummankin ETF:n indeksin säännöt ovat GARP strategiaa ajatellen vain "vähän sinne päin". Tuotteet lienevätkin laitettu lähinnä tarjolle sellaisia sijoittajia varten, jotka eivät kunnolla tiedä mitä kyseinen ETF tekee. Todellisiksi GARP ETF:ksi ei minusta näistä ole.

(WisdomTreen GARP indeksin tuotto verrattuna large cap yhtiöistä koostuvaan Russell 1000 indeksiin. Lähde: WisdomTree)

WisdomTreen indeksin tuotto verrattuna isoista yhtiöistä koostuvaan Russell 1000 Growth indeksiin on kuvaava. Viimeisen kolmen vuoden aikana on WisdomTreen indeksi hävinnyt Russell 1000 Growth indeksille selvästi. Parempi vaihtoehto näille ETF:lle onkin Russell 1000 Growth indeksi, jota voi ostaa tikkerillä IWF.


Lopuksi

Mikäli sijoittajan mielii päästä GARP sijoittamisesta osalliseksi on edelleen ainut varteenotettava vaihtoehto tehdä se itse käyttäen osakepoimintaa. Mikäli omat taidot tai osaaminen ei siihen riitä on parempi katsella muita sijoitusstrategioita.

Joistakin sijoittajista kasvu- ja arvosijoittamisen yhdistäminen voi kuulostaa vieraalta. Kun asiaa kysyttiin aikoinaan Warren Buffett:lta totesi hän seuraavasti: "Growth and value investing are joined at the hip." Se mitä Buffett tällä tarkoitti oli, että osakkeella voi olla molempien ominaisuuksia. Asia, mikä on GARP sijoittamisen ytimessä.

Myös kasvuosake voi olla aliarvostettu.

(Salkun tuotot marraskuussa 2011)

Marraskuu oli salkulleni yksi vuoden huonoimmista. Kuukauden aikana TWR laskettu tuotto painui -7,87%. Vertailuindeksit pärjäsivät selvästi paremmin. STOXX Europe 600 Gross Index laski vain -1,09% ja kotimaan OMXH25 -1,45%. Kummankin indeksin "onneksi" koitui kuukauden viimeiset kaupankäyntipäivät jolloin kurssit rykäisivät reilusti ylöspäin. Lähinnä small-cap yhtiöistä koostuva salkkuni ei näihin nousuihin lähtenyt mukaan, joten tuotto jäi selvästi rumemmaksi.

(Salkun kehitys verrattuna markkinatuottoihin vuoden alusta)

Koko vuoden tuottoja tarkastellen näyttää vahvasti siltä, että tulen jäämään käyttämästäni vertailuindeksistä selvästi. STOXX Europe 600 GI on laskenut vuoden aikana vain -9,80%, mikä on selvästi oman salkkuni -22,61%:ia vähemmän. OMXH25 on laskenut vuodessa -24%, mutta tämä ei pidä sisällään osinkoja. Kun osingot lasketaan mukaan voidaan sanoa että salkkuni on tuottanut tähän mennessä myös hieman OMXH25 indeksiä heikommin. Ei siis mikään järisyttävän hyvä tulos. Ellei loppuvuonna tapahdu suoranaisia ihmeitä tulen jäämään vertailuindeksille selvästi. Ja mihinkään ihmeisiin en tässä tapauksessa usko.

(Sijoitusstrategian tuotto vuoden ajalta (6/2010-6/2011) verrattuna STOXX Europe 600 GI indeksiin)

Jokaisen suoria osakesijoituksia tekevän sijoittajan on hyvä varautua alituoton jaksoihin. Nyt minulla on meneillään sellainen. Suunnitelmissani ei ole hylätä valitsemaani strategiaa vielä näin lyhyen jakson vuoksi. Olen strategian testannut toimivaksi pitkältä aikaväliltä ja myös siihen kuului alituoton kausia. Ei siis mitään uutta nousevan auringon alla. Sellaisesta strategiasta en vielä ole kuullutkaan, joka tuottaisi aina vertailuindeksiä paremmin.

Oheiseen graafiin olen piirtänyt suorien osakesijoitusteni tuotot verrattuna STOXX Europe 600 GI indeksiin vuoden ajalta. Graafi lähtee kesäkuusta 2010. Se pitää siis sisällään entisen satelliittisalkkuni, jota kautta aloin ajamaan käyttämääni strategiaa käytännössä sisään ja johon siirryin täysin tänä vuonna. Kaupankäyntikulut on vähennetty tuotoista ja luonnollisesti kyseinen graafi ei pidä sisällään silloisia ETF sijoituksiani. Oma salkkuni on sinisellä värillä ja STOXX Europe 600 GI punaisella.

Kuten kuvasta näkee toimi strategia koko vuoden varsin mukavasti. Nyt alituoton jaksoa on alla vasta noin puoli vuotta mikä ei ole aika eikä mikään. Jatkan siis valitsemaani ja hyväksi toteamaani tietä.

Noin muutoin kuukausi on ollut varsin työn täyteinen. Start-upin kanssa riittää kovasti hommaa ja muutoinkin tarkoitus olisi vuoden vaihteessa jälleen priorisoida asioita omassa elämässä. Suuntaus on sama kuin on ollut koko kuluvan vuoden. Keskityn yhä enemmän asioiden tekemiseen niistä puhumisen (tai kirjoittamisen) sijaan. Yksi kuukauden suurimmista vapaa-ajan projekteista oli makuuhuoneen remontointi, johon vierähti pari kokonaista viikonloppua.

Rauhallista Joulun odotusta jokaiselle!

Yhteenveto (tuotot indeksoituna)

Kuukauden tuotto: -7,87%

Tuotto vuoden alusta: -22,61%